- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
747-748

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hämeen linnalääni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

747

Hämähäkit—Hämähäkkieläimet

74S

mekosken puuhiomo ja
pahvitehtaaksi, jonka omistaa H:n O-Y. (osakepääoma
2,000,000 mk, vararahasto 50,000 mk.). Tuotanto
8,000 tonnia puumassaa ja pahvia (arvo l,s milj.
mk. 1910). Työväestö 350 henkeä, asuu osaksi
yhtiön huoneissa. -— Kapearaiteinen rata
Jänisjär-ven rantaan, josta kesäisin laivaliike Värtsilään.

K. S.

Hämähäkit (Aranea), erittäin lajirikas
hämä-häkkieläiuten lahko; kudontataidostaan
huomattavia. Kudonta-aineeksi ne erittävät
takaruumiissa sijaitsevista rauhasista, jotka aukeavat
ruumiin takakärjessä oleviin kehruunystyröihin,
nestettä, mikä ilman yhteyteen tullen jähmettyy
rihmaksi. Nestettä erittyy monesta tiehyestä
yht’aikaa, minkä johdosta muodostuva rihma on
monisäikeistä. Kudontaa käytetään asunnon,
pyyntiverkkojen, rihmasiltojen, munakoteloiden
y. m. tekoon. Kaikki hämähäkit ovat imeviä
petoja, joitten leukoihin aukeaa myrkkytiehyitä.
Minkään eurooppalaisen lajin myrkky ei ole
ihmiselle hengenvaarallista. H:ien monista
heimoista mainittakoon: isot, pienen nyrkinkin
kokoiset lintuhämähäkit (Aviculariidce
1. Mygalidce) lämpimissä maissa, missä ne
maahan sijoitetuissa asuinkäytävissään ja
puiden halkeamissa vaanivat pienempiä, kolibrin
kokoisia lintujakin; verkko is tu j ai n
erittäin lajirikas ja yli maapallon levinnyt heimo
(Argiopidæ), jonka edustajista osalla, esim.
risti-hämähäkillä (Araneus [Epeira] diadematusj
läheisine sukulaisineen on taidokkaasti laitetut
pvyntiverkot, joiden kudoksen muodostavat
yhteiskeskiset ympyrät säteettäisine
ristilankoi-neen, osalla taasen sekakudonnaiset verkot;
rapuhämähäkkein heimo (Thomisidce),
jonka kasveilla saalistaan vaanivat edustajat
siir-rottavilla raajoillaan juoksevat sivuttain ; s u
p-pilohämähäkkein heimo (Agalenidæ),
jonka vedessä elävä laji, vesihämähäkki
(Argyroneta aquatica) on tunnettu
vedenalaisista kellomaisista asunnoistaan, joihin se
kuljettaa takaruumiinsa karvojen välissä ilmaa (siksi
ovat asunto ja hämähäkin takaruumis veden alla
hopeahohtoisia) ; juoksijahämähäkkein
heimo ( Lycosidæ), jonka edustajat maassa juosten
ja kehruunystyröihinsä kiinnittämää munapussia
laahaten tai vastasyntyneitä poikasiaan selässään
kantaen etsivät saalistaan, sekä lopuksi
hypäh-dellen liikkuvain hyppijähämähäkkein
heimo (Salticidæ). Nykyään tunnetaan
Suomesta 260 hämähäkkilajia; epäilemättä on vielä
ainakin n. 50 lajia löydettävissä. T. 77. J-i.

Hämähäkkiapina 1. k o ai ta (Ateles
panis-cusj on Guayanassa ja Amazon-joen laaksossa
asuva suuri, peukaloton apinalaji. Sillä on pitkä
kierteishäntä, jota se käyttää
tartunta-ulotti-mena ottaen sillä esineitä käteensä tahi
suuhunsa. Ruumis on karhean mustakarvainen,
naama lihanvärinen, naamakiehkurassa ovat
karvat eteenpäin. H. viettää metsissä suurissa
parvissa eläen verrattain hiljaista elämää.
Intiaanit pyydystävät poikasia, joita heidän vaimonsa
imettävät ja kasvattavat seuraeläimiksi; kesynä
ne ovat hyvin kasvattajaansa kiintyneitä.
Muutenkin pyydystetään niitä paljon maukkaan
lihansa takia. ks. Apinat, kuva 11. E. IV. S.

Hämähäkkieläimet (Arachnoidea),
niveljalkaisten eläinten luokka, jonka huomattavimmat

tunnusmerkit muihin ilmaa hengittäviin
niveljalkaisiin nähden ovat käyntiraajojen
nelipari-suus ja suuosien (suuraajojen) kaksiparisuus.

Hämähäkki eläimiä. 1 Vesihämähäkki (Ai-gyroneta aquatica).
2 Ristihämähäkki (Araneus diadematusj, 3 Kenttäskorpioni
(Buthus occitanus), 4 Kirjaskorpiuni (Chelifer eancroides. Suur.
n. 3 kert,), 5 Puutäi (Ixodes reduvius), 6 Vesipunkki-fAtaj:-,)
laji, 7 Juustopunkki (Tyroglyphus siro). 8 Syyhypunkki
(Sar-coptcs scabei). 9 Talirauhaspunkki (Demodex fullirulorum).
10 Matohämähäkkilaji Petttastomum tænioidcs, 11
Merilukki-laji Ammothea pycnagonoides, 12 Likokuhnurilaji
Macrobiotus SchuUei (suur.).

H:nten aina siivetön ruumis on useimmiten
kaksiosainen, jolloin takaosa aina on raajaton.
Kehittyvät munista ilman muodonvaihdosta, ovat
enimmäkseen maaeläimiä ja muista
niveljalkaisista eläviä petoja (siis hyötyeläimiä) ; jotkut
ovat loisia tai (osa lukeista ja punkeista)
kasvi-nesteiden imijöitä; eräät elävät vedessä, jopa
meressäkin. H:t jaetaan kahdeksaan lahkoon:
skorpionit (Scorpionidea), ja
siimaskor-p ionit (Pedipalpi), joita molempia esiintyy
vain kuumissa ja lämpimän-lauhkeissa maissa,
a rol ukit (Solifuga) hiekkaperäisillä seuduilla
kuumissa ja lauhkeissa maissa,
kääpiöskor-pionit (Pseudoscorpionidea, Chelonethi-, ks.
Kääpiöskorpionit), lukit (Opilionida;
ks. Lukit), hämähäkit (Aranea; ks. TI ä-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0408.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free