- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
749-750

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hämäläiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

749

Hämäläiset—Händel

750

m ä h ä k i t), p u n k i t (Acarina; ks. Punkit)
ja matohämähäkit (Linguatulina),
viimemainitut harvinaisia, matomaisia, matelijoitten
ja nisäkästen hengityselimissä tavattavia loisia,
joiden alkukehitys tapahtuu nisäkkäissä, joista
loiset, jos alkuisännät tulevat syödyiksi,
joutuvat uusien isäntien suolistoon raivatakseen sitten
sieltä itselleen tien hengityselimiin. Viisi ensiksi
nimitettyä lahkoa yhdistetään toisinaan
nivel-hämäliäkkein lahkoksi (Arthrogastra).
Rii-danalaisesti luetaan hämähäkkieläimiin vielä
laajalle levinneet,- makeassa vedessä,
vesiperäi-sillä mailla ja sammalikoissa elävät
mikroskooppisen pienet, neliparijalkaiset likokuhnurit
(Tardigrada) sekä meressä asustavat m e r
i-lukit (Pycnogonida). T. E. J-i.

Hämäläiset ks. Häme.

Hämäläiset murteet ks. Suomen m u
r-t e e t.

Hämäläisosakunta ks.
Ylioppilasosakunnat.

Hämäläisten satama, se paikka jossa Birger
jaarlin ristiretkellään sanotaan nousseen maihin
Sumen rannikolla. Paikkaa on etsitty sekä
Pohjan- että Suomenlahden rannalta, ks.
lähemmin Häme.

Hämärä (lat. crepu’sculum), ilmakehän
aiheuttama valoisuus, joko ennen auringonnousua
(aamuhämärä), tai sen jälkeen (iltahämärä).
Auringonlaskun edellä taivas tulee lännessä
keltaiseksi ja idässä heikosti purppuranväriseksi.
Auringon laskettua syntyy idässä maan varjon
vaikutuksesta harmaa vastahämärä. Lännessä
tulee taivas alhaalta punakeltaiseksi ja noin 25°
korkeudella purppuranpunaiseksi;
voimakkaimmin, kun aurinko on 3°- 4° taivaanrannan alla.
Pian se muuttuu kaarenmuotoiseksi (ensimäinen
läntinen hämäräkaari). Silloin loppuu n. s.
porvarillinen hämärä, jolloin voi vielä lukea
tavallista kirjaa. Samalla (aurinko 6° taivaanrannan
alla) alkavat näkyä kirkkaimmat tähdet;
lisäksi syntyy äskeisen yläpuolelle toinen
hämärä-kaari ja välistä vielä toinen purppuravalo. Kun
aurinko on 18° taivaanrannan alla
(astronomisen hämärän loppu), tulevat näkyviin
heikommatkin tähdet. Tätä 18° paralleliympyrää
sanotaan hämäräympyräksi. Hämärän pituus
vaihtelee sen ajan mukaan, minkä aurinko
tarvitsee, saavuttaakseen tämän ympyrän. Se on
pienin päiväntasaajalla (noin 75 min.) ja suurin
aavoilla; 50° leveydellä se on 126 min. lyhyen
päivän aikana, 115 min. tasauksen aikana.
Porvarillinen hämärä kestää noin */s astronomisesta.
Valoisat kesäyömme ovat siitä luonnollisena
seurauksena, ettei aurinko laskeu yöllä
hämäräym-pyrään saakka. — Hämärä syntyy valon
taipuessa ilman pöly- ja sumu-hiukkasissa, kun
auringon säteet kohtaavat vielä korkeampia
ilmakerroksia. Heijastunut valo on sinistä, mutta
läpikulkenut punaista. Kuta suuremmaksi
kulet-tava matka tulee ilmassa, sitä punaisemmaksi
tulee valo. Tähän perustuu korkeiden
vuorihuip-pujen a 1 p p i h e h k u. J. E.

„Hämäräin miesten kirjeet" ks. E p i s t
o-læ obscurorum virorum.

Hämäräkiitäjä ks. D e i 1 e p h i 1 a.

Händel [lie-], Georg Friedrich
(1685-1759), saks. säveltäjä, kaikkien aikojen
ylevim-piä ja mahtavimpia. Hänen toimialansa oli pää-

G. F. Händel.

asiallisesti Englannissa, ja hänen sävellystensä
vaikutus yleiseen musiikkielämään on siellä ollut
erittäin syvälle ulottuva.
Syystä englantilaiset
pitävät häntä omana
suurimpana kansallissäveltä-jänään. H:n tyyli oli kyllä
pohjaltaan saksalainen,
aaterikas ja
täysipainoinen. Aikansa vallitsevasta
italialaisesta musiikista
hän sai siihen
selvätajui-suutta ja plastillisuutta.
Näihin kahdenlaisiin
tyyliaineksiin liittyivät
sittemmin kolmantena hänen
Englannissa saamansa
erikoiset vaikutelmat, kun
hän siellä läheisesti
tutustui Purcellin kirkko-

sävellyksiin. — Nuoruutensa vuosina H. sai
kotikaupungissaan, Haliessa, urkuri Zachaulta
opetusta urkusoitossa ja sävellyksessä. Jo
11-vuo-tiaana hän esiintyi soittajana Berliinin hovissa.
V. 1703 hän läksi Hampuriin, missä saks.
kansallisooppera äsken oli kohonnut
kukoistukseensa, ja sävelsi siellä 4 oopperaa. Sieltä hän
matkusti Italiaan 1707, saavuttaen mainetta ja
menestystä sekä tutustuen siellä Lottiin, Corelliin
ja molempiin Scarlatteihin. V. 1710 hän
nimitettiin Hannoverin vaaliruhtinaan (sittemmin
Englannin kuninkaan Yrjö I:n)
hovikapelli-mestariksi, mutta toimi jo silloin suuren osan
ajastansa myös Englannissa, säveltäen oopperoita
ja kantaatteja (m. m. „Utrechtin Tedeum" 1713,
jonka johdosta kuningatar Anna myönsi hänelle
200 punnan vuosipalkkion). V. 1719 H. perusti
Lontooseen „ooppera-akatemian" ja esitytti siinä
useita säveltämiään oopperoita, jotka sitten pian
levisivät yli Euroopan. Kateus ja kilpailuhalu
tuotti hänelle kumminkin yhä eneneviä
vaikeuksia, ja 1740 hänen täytyi lopullisesti luopua
oopperayrityksistään. Sillä välin hän oli
vähitellen ruvennut säveltämään ja esityttämään
myös oratoreja (m. m. „Israel Egyptissä") ; ja
tällä alalla hän viimein, elämänsä loppuiällä,
löysi mestaruutensa oikean ja täyden
ilmaisumuodon. H:n oopperoita ei enää esitetä, mutta
hänen oratorinsa ovat säilyneet yleisessä
arvonannossa tähän saakka. Nykyään on niiden
esittäminen ja ymmärtäminen puhjennut uuteen
kukoistukseen, kun (Chrysanderin ja Seiffertin
toimesta) niiden orkesterisoitinnus ja soolo-osien
koloratuuri on saatettu alkuperäisen käytännön
mukaiseksi. Kauan vallinnut väärä perinnäinen
esitystapa oli aiheuttanut, että H:n teoksia
enemmän kunnioitettiin kuin ihailtiin. Mutta nyt
oikeaan muotoonsa palautettuina ne
esiintyvät täysivertaisina H:n suuren aikalaisen,
J. S. Bachin, mestariteosten rinnalla. Näitä
kahta verratessa toisiinsa voidaan lausua, että
niin paljon kuin Bachin sävelnerossa ilmenee
syvyyttä, niin H:n innoituksessa on korkeutta ja
kirkkautta. — Tunnetuin H:n oratoreista on
„Messias", johon hän itse laati tekstin
valikoimistaan raamatunlauseista ja jonka hän sävelsi
24 päivän kuluessa (1742). Vv. 1749-59 hän esitytti
sitä Lontoossa vuosittain, kooten sen tuottamilla
tuloilla 10 tuh. puntaa löytölastenkodin hyväksi.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0409.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free