- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
755-756

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Häpykannus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

(ÖU

Härkätaistelu—Hätäapulainat

756

myöskin ollakseen mieliksi Juhana herttualle,
joka harrasti vanhojen kreik. kirkkoisien
kirjoituksia, rupesi Turun katedraalikoulussa
opettamaan kreikkaa ja hepreaa, erotti kuningas Eerik
hänet toistamiseen 1568. Sam. v. Eerik kuitenkin
kukistui ja Juhana III nimitti H:n heti Viipurin
hiippakunnan piispaksi. H:n piispuuden toimista
ei ole säilynyt mitään erityisiä tietoja. E. ö.

Härkätaistelu (esp. corrida de toros). Jo
muinaisessa Kreikassa ja Roomassa pantiin
toimeen näytäntöjä, joissa ihmiset taistelivat
härkiä vastaan. Tätä nykyä h:t ovat espanjalaisten
mieluisin kansallinen huvitus. Espanjasta h:t
ovat levinneet Espanjan amer. siirtomaihin,
Portugaliin ja viime aikoina myöskin
Etelä-Ranskaan. Turhaan on Espanjassa koetettu saada
tätä raakaa huvia hävitetyksi. Jokaisella
suuremmalla Espanjan kaupungilla on
amfiteatterinsa, jonka arenalla (plaza de toros) h:t
tapahtuvat. Niitä panevat toimeen yksityiset
yrittäjät, jotka palkkaavat joukon härkätaistelijoita
(toreros, toreadores). Kun härkä on laskettu
arenalle, ärsyttävät sitä ensin keihäillään
viheliäisten konien selässä ratsastavat picadores;
ärsytystä jatkavat jalkaisin esiintyvät chulos 1.
chicos, jotka heiluttavat punaista vaatetta härän
silmäin edessä, ja banderilleros, jotka pistävät
sen niskaan pieniä väkäraudoilla varustettuja
sauvoja (banderillas). Vasta sitten kuin härkä
näin on saatu raivoihinsa, esiintyy päätaistelija,
espada, jolla on vasemmassa kädessään keppiin
kiinnitetty punainen vaate (muleta) ja oikeassa
kalpa (espada). Härän hyökätessä hänen
kimppuunsa hän iskee kalpansa sen niskaan; jos isku
onnistuu hyvin, tervehtii yleisö häntä
riemuhuudoilla, mutta vastaisessa iapauksessa
melutaan ja vihelletään. Tämän jälkeen tuodaan uusi
härkä arenalle ja sama näytelmä uusiintuu.
Tavallisesti saa näissä tilaisuuksissa surmansa
6-10 härkää ja joukko hevosia. J. F.

Härkäuhrit ks. Uhrit.

Härme, hieno jauhe; h:k&i nimitetään myös
hienoa luniipeittoa, huurretta, jota pakkassäillä
muodostuu esineitten pinnalle. (S. V. E.)

Härmä ks. Härme.

Härmä ks. Alahärmä.

Härmäsieni suomalainen nimitys E r y s
i-p h a e e æ-heimoon (ks. t.) kuuluville sienille.

Härnösand ks. Hernösand.

Härskiintyminen ks. Eltaantuminen.

Härskiänsaari, Saimaan saari, höyrysaha
Ruokolahden kunnassa, perust. 1897, omistaa
T. & J. Salvesen o.-y. K. S.

Härtonäs ks. nerttonaisten kartano.

Häränsilmä ks. Hypochaeris.

Häser [hezar-J, Heinrich (1811-85), saks.
lääkäri, professorina Greifswaldissa ja sitten
Breslaussa, tunnettu lääketieteellisenä
historioitsijana. Hänen julkaisuistaan mainittakoon:
„Historisch-pathologische Untersuchungen als
Beiträge zur Geschichte der Volkskrankheiten"
(1839-41), „Bibliotheca epidemiographica" (2:uen
pain. 1862), „Lehrbuch der Geschichte der
Medi-cin und der Volkskrankheiten"(3 :s pain. 1875-82).

Hästesko [hesteslcü], Henrik Juhana
(1741-90), Anjalan liittolainen, kuului ,,H. af
Målagård" nimiseen suomalaiseen aatelissukuun
(aateloitu 1602). Savossa syntyneenä H. otti
osaa Pommerin sotaan, tullen kersantiksi 1758,

vänrikiksi 1761. Tuli 1773 kapteeniksi Turun
läänin jalkarykmenttiin, jossa vähitellen kohosi
everstiksi ja rykmentin komentajaksi. Oli sodan
syttyessä 1788 mukana retkellä Haminaa
vastaan ja asettui silloin tyytymättömien etunenään.
Heinäkuun viimeisenä päivänä hän eversti von
Otterin kanssa oli kuninkaan puheilla, kuvaten
jyrkillä piirteillä sotaväessä muka vallitsevaa
vastahakoisuutta ja vaatien säätyjen
kokoonkutsumista. H:n kerrotaan silloin käytöksellään
loukanneen kuningasta, mikä seikka sitten lienee
vaikuttanut hänen kovaan kohtaloonsa.
Liikalassa hän 9 p. elok. allekirjoitti tunnetun kirjeen
keisarinnalle sekä oli kapinanhengen
innokkaimpia herättäjiä sotajoukon keskuudessa. Anjalan
liiton kukistuttua H. vangittiin ja tuomittiin
useiden muiden kapinoitsijain kanssa kuolemaan,
mutta oli niistä ainoa, joka monista
esirukouksista huolimatta todellakin mestattiin 8 p. syysk.
1790 Ladugårdslandin torilla Tukholmassa.
[P. Nordmann, „H. J. Hästesko" (Sv. litt. sälsk.
i Finl. skrifter, 18 osa).] K. O.

Hästesko fhesteskilj, Jaakko
Henrikinpoika (k. 1567), Sjundbyn herra, soturi. Nautti
Kustaa Vaasan ja Eerik XIV:n suurta
luottamusta. Lähetettiin 1559 apulaiseksi tai
oikeammin vastapainoksi Viipurin linnanpäällikölle
Klaus Kristerinpoika Hornille, jonka
myönty-väisyyspolitiikkaa siellä kauppaa harjoittelevia
ulkomaalaisia kohtaan Kustaa Vaasa ei
hvvälr-synyt. Eerik XIV:n ja Juhana herttuan
riitaantuessa H. pysyi lujasti kuninkaan puolella, ollen
tähän aikaan pari kertaa Suomen
„gubernaatto-rinakin" (1563 ja 1564). Tanskan sodassa H.
kärsi kovan tappion Axtornan luona 1565 ja
joutui seur. v. vihollistensa vankeuteen, jossa kuoli
1567. J. W. R.

Hästholma, luotsiasema n. 2 km Tammenpään
tilalta, Angelniemen kunnassa. K. 8.

Hästnäsin-kanava [liestnés-] Helsingin
itäisessä saaristossa Degerön ja Santahaminan
välissä samannimisessä salmessa. Kanavan
eteläisellä rannalla Hästeholmenin saarella on valkea
pyöreä johtoloisto. K. 8.

Hästö fliesto], saari Hästö-Busön saaresta
pohjoiskoilliseen. H. on yleisen Hangon-Helsingin
laivaväylän varrella. K. S.

Hästö-Busö [hesto-büso], saari Tammisaaren
edustalla Tvärminnestä itäänpäin; luotsi- ja
tullivnrtinasema. K. 8.

Hästöfjärd [hestöfjärd] ks. H ä s t ö n a u k k o.

Hästönaukko [hestön-] 1. Hästöfjärd,
monisaarinen Luodon ja Eugmon sekä mantereen
välinen merenlahdelma Merenkurkussa. E■ 8.

Hätäapukeittiöt ks. Kansankeittiöt.

Hätäapulainat ovat lainoja, joita annetaan
työttömille työttömyyden seurausten
lieventämiseksi. Niiden antamista ei yleensä katsota
sopivaksi työttömäin avustamismuodoksi. Kokemus
on osoittanut, että lainain takaisinmaksamisessa
usein ollaan huolimattomia. Kun lainoja ei
myöskään voida varsin ankarasti periä, koska se
voi näyttää tylyydeltä, tottuvat lainoja saaneet
henkilöt laiminlyömään sitoumustensa
täyttämisen. Hätäapulainain antaminen saattaa
kuitenkin osoittautua välttämättömäksi, jos
työttömät ovat suuressa hädässä eikä muita keinoja
heidän avustamiseksensa voida käyttää.

O. A-e.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0412.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free