- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
759-760

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hätäaputyöt ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

759

Hätänuora—Häämenot

760

hätäleipä-muotoja. — Nykyään ei hätäleipää
Kajaanin kihlakunnassakaan käytä muut kuin
yksinäisimmät salotorpat Suomussalmen
perukoilla, eivätkä nekään muulloin kuin
odottamattoman pitkien kelirikkojen hätäyttäminä.

J. W.

Hätänuora 1. signaalinuora, köysi, joka
matkustaja- ja sotilasjunissa kulkee veturin
matalaäänisestä viheltimestä läpi koko junan ja
jonka tulee olla kaikilta vaunusilloilta käsin
tavoitettavissa, niin että matkustajat voivat
tarpeen vaatiessa köydestä vetämällä antaa
veturinkuljettajalle pysähdysmerkin. V. V-la.

Hätäperuna ks. Peruna.

Hätäpuolustus ks. Hätävarjelu 8.

Hätäsatama, satama, johon laivan matkalla
määräpaikkaansa täytyy poiketa välttääkseen
merihätää tai korjatakseen merellä kärsimiään
vahinkoja.

Hätävaraosoite, henkilö tai toiminimi, jonka
nimen vekselinasettaja tai joku indossantti on
merkinnyt vekseliin kehoittaen häntä
maksamaan vekselin siinä tapauksessa että se, jonka
maksettavaksi se on asetettu, ei sitä lunasta.
Tästä on se etu, että hätävaraosoitteeksi pantu
henkilö vekselin maksettuaan heti kääntyy,
sivuuttamalla muut indossantit, sen puoleen, joka
on hätävaraosoitteen kirjoittanut vekseliin.

Hätävararahat ovat rahoja tai rahankaltaisia
merkkejä, joita valtio tai yksityiset joskus
oikean rahan puutteessa ovat laskeneet
liikkeeseen; ne ovat useimmiten epäjalosta metallista,
nahasta tai paperista, joten niiden nimellisarvo
tavallisesti on niiden todellista arvoa paljon
suurempi; niiden takaisin lunastaminen, joka
alkuansa aina on ollut tarkoituksena, on hyvin
usein laiminlyöty. Hätävararahoja on käytetty
varsinkin piiritetyissä kaupungeissa. Kuuluisiksi
ovat tulleet Kaarle XTT:n vaskiset hätätaalerit,
n. s. mynttimerkit (1715-19). J. F.

Hätävarjelus on käsillä olevau tai kohtapäätä
uhkaavan oikeudettoman hyökkäyksen
torjumiseksi tarvittava, vastahyökkäyksenä ahdistajaa
vastaan tapahtuva puolustus. Kun muuten
lainvastainen ja rangaistava teko tehdään
hätävarje-lukseksi, ei sitä ainoastaan jätetä rankaisematta,
vaan katsotaan se myös oikeudenmukaiseksi. —
Jo vanhimmissa laeissa oli oikeus
hätävarjeluk-seen tunnettu. Erityisesti vanha
ruotsalais-suoma-lainen oikeus salli hätävarjeluksen talon ja
kodin puolustukseksi. Nykyisen rikoslain
mukaan tulee hätävarjelus kysymykseen vain
puolustajan itsensä tai toisen, hänen omansa tai
toisen omaisuuden suojelukseksi, ja luetaan tämän
mukaan hätävarjeluksella suojeltaviin
oikeus-hyviin henki, ruumiillinen koskemattomuus,
vapaus ja omaisuus sekä kotirauha. Kysymyksestä,
missä määrin väkivaltaa hyökkäyksen
torjumiseksi saa käyttää, ollaan oikeustieteilijäin kesken
eri mieltä. Toiset lähtevät siitä, että oikeuden
ei tarvitse koskaan väistyä vääryyden tieltä, ja
katsovat, että hyökkäyksen voimallisuus on ainoa
puolustuksen voimallisuuden määrääjä. Toiset
taas katsovat hätävarjeluksen oikeutuksen
perustuvan siihen periaatteeseen, että pienemmän edun
tulee väistyä suuremman tieltä, ja arvostelevat
puolustuksen voimallisuutta sen mukaan,
kuitenkin katsoen, että tällöin ovat myös subjektiiviset
näkökohdat intressejä toisiinsa verratessa huo-

mioonotettavat. Jos joku puolustuksekseen tekee
enemmän väkivaltaa kuin hätä vaatii, on hän
siitä rangaistava, paitsi jos hätä tai vaara oli
niin pakottava, ettei hän voinut mieltänsä
malttaa. Erityisenä lajina erottaa rikoslaki n. s.
julkisoikeudellisen hätävarjeluksen; se on
kysymyksessä silloin kun vanginvartia tai vangitsija
on pakotettu tekemään väkivaltaa vangille tai
vangittavalle karkaamisen estämiseksi,
järjestyksen pitämiseksi, vangitsemisen toimittamiseksi
tahi karanneen kiinniottamiseksi. Tällöin saa
väkivaltaa käyttää tarpeen mukaan. (Rikoslaki
3 luku 6-9 §§.) K. H-a.

Häusser [höisar], Ludwig (1818-67), saks.
historioitsija, v:sta 1845 professorina
Heidelbergissa; oli mukana perustamassa lehteä „Deutsche
Zeitung", jonka päämääränä oli toimia Saksan
yhteyden ja eduskunnallisten valtiosääntöjen
aikaansaamiseksi Saksan eri valtioissa, ja
toimitti sitä v. 1848; valittiin sam. v. Badenin
maa-päiväin toiseen kamariin, jossa oli vapaamielisen
enemmistön johtajia; oli 1850 jäsenenä Erfurtin
parlamentissa, missä puolusti Preussin
liittoehdo-tusta ; vetäytyi sen jälkeen syrjään julkisesta
elämästä, mutta otti v:sta 1859 jälleen osaa
valtiollisiin taisteluihin ja oli 1860-65 uudelleen
Badenin toisen kamarin jäsenenä; H. saavutti suuren
maineen loistavana puhujana ja luennoitsijana;
teoksia: „Die Sage vom Tell, aufs neue kritisch
untersucht" (1840), „Deutsche Geschichte vom
Tode Friedrichs des Grossen bis zur Gründung
des deutschen Bundes" (1854-57), yksi
uudemman saks. historiakirjoituksen huomattavimpia
tuotteita, „Geschichte der französischen
Revolution" (1867), „Geschichte des Zeitalters der
Reformation" (1868), „Gesammelte Schriften"
(1869-70) v. m. [Mareks, „Ludwig H."] J. F.

Hävynkieli ks. Clitoris.

Häväistyskirjoitus on julkisuuteen saatettu,
toisen kunniata loukkaava kirjoitus tai
painotuote. vrt. Kunnianloukkaus, Paskilli.

Häyskynvaara, kylä, entinen lahjoitusmaa
Ruskealassa. K. S.

Häälento 1. hedelmöitymislento k«.
Mehiläinen.

Häämenot. Alkuperäisimmissä oloissa
avioliiton rakentaminen tapahtui luonnollisesti ilman
minkäänlaisia menoja, mikä asianlaita havaitaan
vielä varsin monissa, alhaisella sivistvsasteella
olevissa kansoissa (muutamissa eskimoissa,
Kalifornian bonakeissa, komantseissa, joissakin
LTuden-Guinean alkuasukkaissa ja
Salomon-saarten asukkaissa). Tavallista oli silloin vaimon
hankinta ryöstämällä, mikä ei erityisemmin
antanut aihetta iloiseen perhejuhlaan. Tätä tapaa
käyttivät paikoin vielä 1700-luvulla esim.
tseremissit: sulhanen ryösti tovereineen tytön ja jo
kotimatkalla hän todistajain läsnäollessa
antautui hänen kanssaan aviosuhteeseen. Mutta sikäli
kuin kansain katsomusten kehittyessä
aviopuolison ottamista aletaan pitää tärkeänä
tapahtumana, sikäli sitä myös ruvetaan juhlien
viettämään. Niin saavat alkunsa häät.

Sopivimpana häitten viettoaikana ovat monet
indo-eurooppalaiset ja suomalais-ugrilaiset
kansat pitäneet syksyä, eritoten syystalvea.
Avioliitot olivat rakennettavat, jos mieli niiden olla
onnellisia, uuskuulla, ja erittäin suotuisa oli
täyskuun aika. Monissa muissa kansoissa kiinnitet-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0414.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free