- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
761-762

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Häämenot ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

761

Häämenot

762

Kuva 1. Kotoa lähtö.

tiin ja kiinnitetään hääpäivästä päätettäessä
suurta huomiota enteisiin: kysytään neuvoja
tietäjiltä, tarkastellaan tähtiä j. n. e. Vanhat
roomalaiset toimittivat auspisioita; jos jumalat
näyttivät olevan liittoa vastaan, lykättiin häät,
saattoipa koko puuha rauetakkin. — Varsin
tavallinen toimimies niin villi- kuin
sivistyskan-sainkin naimiskaupoissa oli ja on puhemies
(johdemies, juohtomies). Luonnollista
on sekin, että häät jakautuvat kolmeen osaan:
juhlallisuuteen morsiamen kotitalossa 1.
läksi-jäisiin, morsiusparin saattamiseen sulhasen
kotitaloon (ks. kuvia 1 ja 6) ja varsinaisiin
häihin. Näin olivat häämenot järjestetyt jo
muinaisilla intialaisilla, kreikkalaisilla,
roomalaisilla ja germaaneilla. — Varsinaiset
hääjuhla-menot voidaan ryhmittää neljään lajiin: 1)
entisten naimatapojen jälkikaikuihin, 2) pahojen
voimain karkoittamiseen ja toimenpiteisiin, jotka
tarkoittavat menestyksen hankkimista nuorelle
pariskunnalle, 3) menoihin, jotka pyrkivät
kuvaamaan aviositeitä, aviopuolisoinen keskinäistä
suhdetta ja vaimon asemaa uudessa kodissa,
4) häärunojen ja itkujen laulamiseen sekä
morsiamen hyvästijättöön. Varsin tavallista on,
puhuaksemme ensimainittuun lajiin kuuluvista
menoista, että häätavoissa havaitaan jälkikaikuja
vaimon ryöstämisestä. Muistona entisestä
väkivaltaisesta kuljetuksesta nosti roomalainen
sulhanen morsiamensa yli kynnyksen kotitaloonsa.
Ehkäpä santaa juurta oli entisten intialaisten,
germaanien ja Itämeren suomalaisten tapa nostaa
morsianta sekä läksiäisistä lähdettäessä että
sulhasen kotiin tultaessa, tällöin useinkin vuodalle
(kuvat 2 ja 3). Johdemies, jota vielä äsken
yleisesti käytettiin skandinaavienkin häissä,

Kuva 2. Turkilla rrostitus.

näyttää aikoinaan olleen sulhasen etevin apuri
morsianta ryöstettäessä. Tseremissien häissä
käyttäytyy noudeväki paikoitellen hyvin
varovaisesti morsiamen kotona: m. m. on emännän
ensinnä maistettava ruokia, ennenkuin se
uskaltaa niihin kajota. Morsian tuodaan kasvot
peitettyinä sulhasen kotiin. Votjaakkilainen
morsian kätkeytyy noudeväeltä, ja kun tämä on
hänet löytänyt, koettavat kylän pojat ryöstää
hänet häärahvaalta ja viedä takaisin kotiin.
Mordvalaisissa havaitaan samanlaisia temppuja;
sulkevatpa siellä noudemiehet (ks. t.) sulhasen
kotiväen tupaan pönkän taa. Onpa häätavoissa
tahdottu nähdä muistoja ajoilta, jolloin suku tai
perhekunta antoi suostumuksensa tytön miehelle
menoon. Tseremisseillä isä kysyy tyttäreltään
läksi jäisten päättyessä, mielihalustaanko hän
menee miehelle, mihin tytär vastaa: „jos menoni on
kansalle mieliksi, niin on se minullekin".
Muutamilla mordvalais-seuduilla tuli sulhasen äidin
ennen noudeväen lähtöä käydä kaikkiin
morsiamen sukutaloihin jättämässä leipä. Myöskin
muinaisten saksalaisten oli naimiskauppaan saa-

Kuva 3. Kotiinpaluu kirkosta.

tava suostumus, paitsi morsiamelta itseltään,
myöskin hänen vanhemmiltaan ja sukulaisilta,
jotka kihlajaisissa saivat vastaanottaa sulhasen
puolelta morsiuslahjan (witt u m).
Aikaisemmin vallinneeseen polyandriaan (samalla vaimolla
monta miestä) näyttäisi viittaavan votjaakkien
keskuudessa tehty havainto, että morsiamen
vuoteelle pannaan nukkumaan morsiamen kotona
noudeväen vanhin, mutta sulhasen kotona sen
nuorimmat miehet. Muinaisesta
äitivaltaisuu-destakin (matriarkaatista) on votjaakkien ja
mordvalaisten häämenoissa nähty kajastusta.
Ensinmainitussa kansassa puhemies tarjoaa
lunnaat kihlattavan tytön äidille, ja tältä pyytävät
niin isä kuin sukulaisetkin lupaa saada juoda
päätetyn kosinnan onneksi. Muutamalla
mordva-laisseudulla morsian läksiäisissä hyvästellessään
esittää osansa niin, kuin pakottaisivat veljet
häntä miehelään, jotka tosiaan vievätkin hänet
ulos tuvasta ja istuttavat kärryyn, tytön kaiken
aikaa teeskennellessä vastarintaa.
Jäännös-tavaksi niiltä ajoilta, jolloin isä alaikäiselle
pojalleen otti täysikäisen tytön vaimoksi, on
selitetty se, että sulhanen muutamalla
mordvalais-seudulla vihkimisen jälkeen karkaa kirkosta,
peittäytyen johonkin ulkorakennukseen tai
naapurin luo, josta hän vasta hääväen poistuttua
kannetaan aittaan morsiamen viereen.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0415.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free