- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
765-766

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Hääpuku ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

765

Hääpuku—Höchstädt

766

kanuskoisten karjalaisten häissä. Ne ovat
erittäin runollisia ja kauniita, ja niitä esittäessään
itkijävaimo ja morsian peittävät kasvonsa
huivilla ja huojutteleivat kaulakkain seisoen:
morsian muistelee lapsuutensa kotia, äidin armaan
rakkautta, ja äiti ottaa liikutettuna viimeiset
jäähyväiset lapseltaan.

Kasvot peittävä iso liina eli huntu kuuluu siis
myöskin häämenojen tekijöihin. Tutustuimme
edellä tseremissiläiseen tapaan, josta päättäen
sitä lienee käytetty ryöstetyn morsiamen
verhoamiseen. Se näyttää olevan vanhaa perua.
Siihen pukeutuivat myös entisten
kulttuurikan-sain, heprealaisten ja kreikkalaisten morsiamet.
Niin Skandinaaviassa kuin Suomessakin tämä n.
s. pääpyyhe 1. huuva pantiin morsiamen

Kuva 5. Myötämeniäiset.

päähän siten, että yksi kolkka peitti hänen
kasvonsa. Hääateriaa syödessä se nostettiin päästä
(kuva 5).

Monissa kansoissa muutettiin häissä
morsiamen hiuslaite. Niin indoeurooppalaisissa kuin
Itämeren suomalaisissakin kansoissa tytön tukka
riippui valloillaan, mutta kun hänestä tuli vaimo,
pantiin se jakaukselle ja peitettiin verholla,
liinalla, siteellä, hunnulla tai jollakin muulla ver-

Kuva 6. Morsian ja sulhanen (Lapvüürtti).

holla. Saksalaisten esi-isillä tuli
morsiusseppele käytäntöön 300-luvulla. Se samoinkuin
morsiuskruunukin (kuva 6) on suomalaisilla
lännestä saatu laina.

Monenlaisia lahjoja annettiin ja annetaan
vieläkin häissä. Tunnettu on sivistyskansani n. s.
huomenlahja. Mutta myöskin morsian
antoi puolestaan lahjoja läheisimmille omaisilleen
— ehkä alkuaan sulhasen suvulle, ostaakseen it-

selleen osallisuuden miehensä omaisuuteen —
sekä puhemiehelle, vieläpä hääväellekin, joka
korvasi ne vastalahjoilla, suomalaisissa häissä esim.
rahalla kertaa juotaessa.

[De Gubernatis, „Storia comparata degli usi
nuziali" (1869) ; Wood, „The wedding-day in
all äges and countries" (1869) ; v.
Reinsberg-Düringsfeld, „Hochzeitsbuch, Brauch und Glaube
der Hochzeit bei den christlichen Völkern
Europas" (1871) ; L. v. ’ Schroeder, „Die
Hochzeitsgebräuche der Esthen und einiger anderer
finnisch-ugrischer Völkerschaften in Vergleichung
mit denen der indogermanischen Völker" (1888) ;
I. N. Smirnovin teokset: „Tseremisy", „Votjaki",
„Permjaki", „Mordva", joissa myös viittauksia
suom.-ugr. kansoja koskevaan kirjallisuuteen.]

77. T. S.

Hääpuku on lintujen, useiden matelijoiden,
sammakkoeläinten ja kalojen soidin- ja
paritus-ajan tavallisesti loistavanvärinen höyhen- t.
suomupeite t. ihon pigmenttiryhmien
tavallisuudesta poikkeava väritys. Tämä esiintyy
tavallisesti koiraseläimellä, harvoin naaraalla.
Hääpuvustaan tunnetuimmat ovat meidän
linnustostamme vesilinnut ja monet kahlaajat,
sammakkoeläimistä vesilisko selkä- ja pyrstöharjoineen ja
punaisine vatsoineen, kaloista kolmipiikkinen
rautakala, joka loistaa kutuaikana punaisena ja
sinisenä, ja lahna, joka saa suomuihinsa ja
erittäin päähänsä karkeita, kartionmuotoisia
nystyröitä. E. W. S.

Häät ks. Häämenot.

Häätäminen on virallinen toimenpide, jolla
henkilö erotetaan kiinteistön tai asumuksen
hallinnasta. Jos on kysymys vuokramiehen tai
toisen maata viljelevän häätämisestä, kun
vuokra-aika on jo loppuun kulunut tahi kun hän on
velvollinen muuttamaan irtisanomisen johdosta
tahi sen takia, että hän on jättänyt vuokran tai
veron määräaikana maksamatta, saa häätämistä
hakea ulosotonhaltijalta; muissa tapauksissa on
sitä haettava asianomaisesta tuomioistuimesta.
Niinhyvin ulosotonhaltijan kuin
tuomioistuimenkin häätötuomiot saa ulosottomies vakuutta
vastaan panna täytäntöön, vaikka ne eivät vielä
olekkaan lain voimaa voittaneet. (Ulosottolaki 3
p:ltä jouluk. 1S95, 3 luvun 9 § ja 7 luvun 15 §.)
Häätämisen saavat ainoastaan viranomaiset
toimeenpanna; jos joku itse siihen luvattomasti
ryhtyy, rangaistaan hän enintään 300 mk:n
sakolla tai 6 kuukauden vankeudella. (Rikoslaki,
16 luvun 14 §.) K. E-a.

Häätämisoikeus ks. Häätäminen.

Häätöparvi ks. Mehiläinen.

Höchstädt [hohstet], Baierissa, Augsburgista
35 km luot. oleva kaupunki, jossa on käyty seur.
taistelut: *79 1703 vaaliruhtinas Max Emmanuelin
johtamat baierilaiset ja ranskalaiset (23,000)
voittivat sotamarsalkka Limburg-Styrumin
komentamat keisarilliset ja preussilaiset (18,000).
Voittajain mieshukka 6,6%, voitettujen 25%;
taktillinen arvo 0,92. — 13/s 1704 Marlbor< ugh’n
herttuan ja Savoijin prinssin Eugenin johtamat
anglo-hollantilaiset, preussilaiset ja keisarilliset
(50,000) voittivat Tallardin herttuan ja
vaaliruhtinas Max Emmanuelin komentamat
ranskalaiset ja baierilaiset (52,000). Voittajain
mieshukka 26 %, voitettujen 54 % (heiltä kaatui
m. m. 16 kenraalia) ; taktillinen arvo 1,st.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0417.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free