- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
771-772

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Högklubb ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

771

Hojesteret—Höpken

772

Højesteret, Tanskassa ja Norjassa
tuomioistuin, joka tuomitsee ylimmässä oikeusasteessa.
— Tanskan h. järjestettiin helmik. 14 p. 1G61
ja sai silloin sen tuomiovallan, jota sitä ennen
oli hoitanut valtaneuvosto. H:iin kuuluu
puheenjohtaja 1. n. s. justitiarius ja 12 varsinaista
asessoria sekä sitäpaitsi muutamia ylimääräisiä,
jotka kumminkin tuskin koskaan ovat virassa.
Asian ratkaisemiseen vaaditaan, että vähintään
yhdeksäu tuomaria on ottanut osaa sen
käsittelyyn. Oikeudenkäyntimenettely on julkinen ja
suullinen; ainoastaan tärkeämmät asiat
käsitellään kirjallisesti. — Norjan h. järjestettiin
väliaikaisesti kesäk. 9 p. 1815 ja sai nykyisen
rakenteensa syysk. 12 p. 1818 annetun lain kautta.
Siihen kuuluu justitiarius (puheenjohtajana) ja
vähintään kuusi jäsentä, joiden tulee olla yli 30
vuotta vanhoja. Nykyisin liriin kuuluu 9
varsinaista asessoria, jotapaitsi määrätyksi ajaksi
määrätään ylimääräisiä asessoreja. Asiat
käsitellään suullisesti tai kirjallisesti ja
oikeudenkäynti sekä äänestys tapahtuvat avoimin ovin.

(O. K:nen.)

Hökä ks. K ö h ä.

Hölderlin, Johann Christian
Friedrich (1770-1843), saks. runoilija. H. löytää
oikean ihmisyyden ihanteen ainoastaan
antiikkisessa Hellaassa, jotavastoin hän pitää omia
maa-laisiaan saksalaisia „kauneudenelämälle
tunnottomina". Vanhan Hellaan ylistystä uhkuu
romaani „Hyperion oder der Eremit in
Griechenland" (1797-99), jonka lopulla tekijä purkaa
närkästystään saksalaisia kohtaan. H:n
epädra-maattinen näytelmä „Empedokles" on
keskeneräinen. Etevintä H. on luonut lyyrikkona ja
varsinkin elegikkona. Hänen tunteensa on syvä
ja herkkä, runomuotonsa klassillisen täydellinen
ja kielensä sulosointui nen. Parhaita H:u
runoista ovat „Griechenland", „Das Schicksal",
„Der Neckar", „Die Heimat", „Der Wanderer",
„An die Natur" y. m. V. 1802 H. vaipui
mielisairauteen, jota, tosin joskus vähän hellittäen,
jatkui hänen kuolemaansa saakka. Kootut
teokset julkaisi Schwab (1846, 2 n.).. [Jung, „H.
und seine Werke" (1848); K. Litzmann,
„F.Hölderlins Leben" (1890) ; Klein-Hattingen, „Das
Liebesleben Hölderlins, Lenaus, Heines" (1901).]

J. 17-1.

Hölmölä, kansansaduissa esiintyvä
paikkakunta tai kylä, jossa asuu hyvin yksinkertaisia
ihmisiä, hölmöläisiä. (Kansan suussa
„hölmöläiset" sanan sijassa on usein hämäläiset.) IT:n
asukkaiden typeryydestä kerrotaan monta
pilajuttua; milloin he tuovat päivää säkillä tupaan,
kylvävät suolaa, kantavat kyntävää hevosta,
ettei se peltoa tallaisi. Hölmölässä ei tunneta
kissaa, sirppiä j. n. e. Niinkuin pilasadut
yleensä ovat hölmöläisjtitut kansan keskuudessa
hyvin suosittuja. Monet niistä ovat
kansainvälisiä, vaikka niitä saattaa eri kansoilla
uusiakin syntyä. Uudenmaan ruotsalaiset asukkaat
kertovat samoja tai samankaltaisia juttuja
Bem-bölestä ja bemböleläisistä, saksalaiset kutsuvat
hölmöläisiä nimellä „Schildbürger" tai
„Lalen-bürgor" j. n. e. A. A.

Hölty, Ludwig Heinrich Christoph
(1748-76), saks. lyyrikko, yksi Göttingenin
runoilijaliiton jäöeniä. H:n lauluissa, oodeissa
ja elegioissa ilmenee virkeä luonnonnauttimus,

kiintymys maaelämän rauhaan, elämäniloa, mutta
myös syvää surumielisyyttä ja kuolonkaihoa.
H:n runot julkaisi m. m. Voigts (1804). [Ruete,
„Höltv, sein Leben u. Dichten" (1883).]

./. H-l.

Hömötiainen ks. Tiaiset.

Hunefos, kaupunki Norjassa, Buskerudin
am-tissa, Aadalin-joen varrella ja
Kristiaania-Bergenin sekä Drammen-Randsfjordin ratojen
risteyksessä; n. 2,400 as. Perustettu 1852.
Epäsäännöllisesti rakennettu kaupunki, jossa ihanan
ympäristön vuoksi käy paljon matkailijoita.
Suuria tehtaita, myllyjä ja sahalaitoksia. —
Läheisyydessä kaunis H:in putous.

Höpken, von. 1. Daniel Niklas vou H.
(1669-1741), vapaaherra, ruots. valtiomies, saks.
sukuperää; toimittuaan kansliaviroissa H. tuli
ulkoasiain valtiosihteeriksi 1719 ja otti sam. v.
huomattavaa osaa rauhansopimusten tekemiseen
Hannoverin ja Englannin kanssa ; v:n 1723
valtiopäivillä H. liittyi holsteinilaiseen puolueeseen,
jonka johtajia hän seuraavina vuosina oli; tämän
puolueen kukistuttua H. nimitettiin 1727
presidentiksi kauppakollegiin, jossa virasSa ollessaan
hän merkantilismin periaatteita noudattaen
tarmokkaasti toimi kaupan ja teollisuuden
kehittämiseksi. Ollen vanhastaan Hornin vastustajia
hän sittemmin K. Gyllenborgin y. m. kanssa
ryhtyi juonittelemaan Hornin kukistamiseksi ja
oli 1734 syntyneen hattupuolueen perustajia
ja häikäilemättömimpiä johtajia. Kun
hattu-puolue 1738-39 valtiopäivillä noruin kukistuttua
oli päässyt valtaan, sai H. 8,000 hopeataaleria
palkinnoksi ansioistaan.

2. Anders Johan von H. (1712-89),
edellisen poika, kreivi, valtiomies, aloitti
loistavan valtiollisen uransa v:n 1738 valtiopäivillä,
joilla valittiin sekreettivaliokunnan jäseneksi;
tuli 1741 toiseksi toimitussihteeriksi kansliaan
ja sai sam. v. käskyn lähteä kreivi Lewenhaupts
mukana sotatanterelle toimiakseen
rauhanneuvottelijana. Kun hattupuolue 1742-43
valtiopäivillä oli onnettoman sotapolitiikkansa johdosta
kukistumaisillaan, oli Hinkin asema
vaaranalaisena. 1746-47 valtiopäivillä H. jo oli
hattupuolueen ensimäisiä johtomiehiä ja sai marrask. 1746
säädyt yhtymään n. s. kansalliseen selitykseen,
jossa pontevin sanoin torjuttiin Venäjän
lähettilään puolelta tapahtunut röyhkeä sekaantuminen
Ruotsin sisällisiin asioihin; palkinnoksi tästä H.
kutsuttiin sam. v. valtaneuvoskuntaan. V. 1752
hän Tessinin erottua tuli kansliapresidentiksi ja
johti seur. vuos. neuvoskunnan taistelua
kuninkaan vallanlaajennushankkeita vastaan;
neuvoskunnan 1755-56 valtiopäiville antama
valituskirjelmä oli lähtenyt H:n terävästä kynästä.
Hän ei kuitenkaan hyväksynyt sitä
kuningasvallan äärimmäisyyteen asti menevää
nöyryyttämistä, joka tapahtui hovipuolueen
suunnitteleman vallankumoushankkeen ilmi tultua, ja pyvsi
eronsa 1758, mutta saatiin peruuttamaan
erohakemuksensa. IT:n syyksi on pantava, että
Ruotsi 1757 sekaantui seitsenvuotiseen sotaan,
jota Ruotsin puolelta käytiin huonolla
menestyksellä ja joka pilasi valtakunnan jo entisestäänkin
huonot raha-asiat. Pelastaakseen tämän johdosta
vaaraan joutuneen asemansa hattupuolueen
johtajat saivat H:n 1761 eroamaan viroistansa;
myssyjen toimesta, joita hän nyt puoluelaisiinsa suuttu-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0420.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free