- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
779-780

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höyläkone ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

779

Höyry—Höyrykaleissi

780

Höyry. H:ksi sanotaan Andrewsin
määrityksen mukaan kaasua (ks. t.) millä lämpöasteella
tahansa, joka on pienempi kuin sen kriitillinen
1. rajalämpötila. H. voidaan niin ollen
muuttaa nesteeksi ainoastaan kokoonpuristamalla. Jos
nesteen pinta on yhteydessä ilman, jonkun muun
kaasun tai ilmatyhjiön kanssa, niin höyryn
muodostuminen n. s. haihtuminen, tapahtuu
riippumatta nesteen lämpötilasta. Sitävastoin
varsinainen höyrystyminen, s. o.
höyry-kuplien synty alkaa nesteen sisällä vasta
määrätyssä lämpötilassa t, joka yleensä on vallitsevasta
paineesta p riippuva. Tavallisin höyry on
vesihöyry. Seuraavassa taulussa esitetään vesihöyryä
varten yhteenkuuluvat arvot t, p, sekä tiheys y.
Paine p lasketaan ilmakehäpaineissa
(atmosfääreissä) : yksi ilmakehä vastaa normaalisissa
suhteissa (ilmapuntari 760 mm elohop.) l,os3 kg
painetta 1 cm2:iä kohti; teknillinen mitta on 1 kg/cm2.

[-lämpötila-]

{+lämpö- tila+} t äst. C. [-lämpötila-] {+lämpö- tila+} t äst. C.
paine p ilmak. tiheys }’ kg/m3 paine p ilmak. tiheys }’ kg/ms
0,! 45* 0«67 169* 4«fi8
o* 80* "viOl 9.0 174„ 4-545
1« 99,t 0,581 10« 178« §«18
2« 119* lino 11« 183,, 0*189
VU« 1-622 12« 186* 5*«o
142« 2,124 13« 190« 6*425
5,0 151« 2*18 14« 194« 6-SS9
6« 157* 3,106 15« 197„ ’■>352
164« 3.581 20« 211* 9,648

Kun rajoitettuun tilaan (esim. Torricelli’n
tyhjiöön) johdetaan määrätynlämpöistä höyryä, niin
sen paine kasvamistaan kasvaa, kunnes tuo tila
ei voi enempää vastaan ottaa, vaan kaikki h.,
joka siihen lisää johdetaan, muuttuu nesteeksi.
Tilan sanotaan silloin olevan h :11a
kyllästetyn. Itse h:n, jolla on suurin mahdollinen
paineensa tutkitulla lämpöasteella, sanotaan myös
olevan kyllästetyn. Jos määrätynpaineiseen
kyllästettyyn vesihöyryyn johdetaan lisää lämpöä,
niin se aluksi kuivuu, sitten tulistuu, s. o.
lämpötila ja tilavuus kasvaa tiheyden vähetessä.
Tulistetusta h:stä voidaan johtaa pois siihen
tuotu lämpö, h:n lauhtumatta.

Käytännössä muodostetaan h:ä
höyrykattilassa (ks. t.), josta se höyryputkea pitkin
johdetaan siihen paikkaan, jossa sitä käytetään, esim.
höyrykoneeseen (ks. t.). Kyllästettyä höyryä
käytettäessä osa lauhtuu vedeksi jo
höyryputkessa, mutta varsinkin koneessa; siten syntynyt
höyrynhukka on 20—30 % koko höyryn
menekistä. Vuosi vuodelta on teollisuudessa yhä
enemmän ruvettu käyttämään tulistettua h:ä,
jolla, paitsi jo mainittua tärkeää etua, ettei se
lauhdu vedeksi niin kauan kuin se on
tulistettuna, vielä on muitakin etuja, kuten isompi
tilavuus, joten tarvitaan vähempi määrä höyryä
koneen kullakin iskulla, isompi joustavuus ja
kimmoisuus, joten voidaan käyttää ahtaampia ja
mutkikkaampia höyryjohtoja y. m.

E. S-a. (U. 8:n.)

Höyryalus, ks. Höyrylaiva.

Höyryaura on uudemmassa sekä
suurviljelyk-sessä että osuustoiminnallisessa
maanviljelyksessä tullut huomattavaan käytäntöön
laajemmilla, kivettömillä viljelysalueilla.
Höyryaura-sovituksia on pääasiallisesti kolmea järjestelmää,

nimittäin kaksikonejärjestelmä,
yksikonejärjes-telmä kulkevassa koneessa ja
yksikouejärjes-telmä seisovassa koneessa. Ensinmainitussa
vetää kaksi höyrykonetta, kummallakin puolen
peltoa, välillään edestakaisin auraa tahi muuta
inaanmuokkausasetta, jolloin koneet liikkuvat
omin voimin eteenpäin, sitä myöten kuin työ
edistyy. Ilöyrykoneitten erikoisuutena on
tavallisesti koneen alla ja vaakasuorassa asennossa
oleva vetokela, johon vetoköysi kiertyy.
Kulkevan koneen yksikonejärjestelmässä on kone
varustettu kahdella kelalla, joista toinen purkaa
vetoköyttä sitä mukaan kuin toiseen keritään.
Toisen koneen asemesta on vastakkaisella puolen
ankkurivaunu, jota siirretään eteenpäin
vuorotellen höyrykoneen kanssa. Sanotun siirron
toimittamista varten koneesta käsin on vetoköysi
vielä kiinnitetty pellon kulmassa olevaan
kiinteään ankkuriin. Edelliseen verrattuna
tarvitaan tässä järjestelmässä toisen höyrykoneen
asemesta pitempi vetoköysi, ankkurivaunu ja
kulma-ankkuri. Kolmannessa järjestelmässä on
tarpeen, paitsi höyrykonetta, kaksi
ankkurivau-nua ja 3 à 4 kulma-ankkuria. Muokkausaseina
on tärkein moniteräinen aura, tav.
tasapaino-aura taikka kaksoisaura, sen lisäksi
jankkoauroja, kultivaattoreita,
äkeitä, jyriä, vieläpä kylvökoneita.

Höyryaura, jonka ikä lasketaan 1830-luvulta,
tuli 1854-62 huomattavammin käytäntöön Eng:
lännissä ja sen kautta myöskin Egyptissä, 1868
Saksassa, Itävallassa j. n. e. Tärkeimmät
valmistajat ovat Fowler Leedsissä, Smith
Woolsto-nessa ja Howard Bedfordissa.

Höyryauran työn edut ovat syvempi ja
voimakkaampi muokkaus, nopeampi työ (l,s m
nopeus sk:ssa, hevosilla noin l,o m ja vetohärällä
noin 0,7 m) ja sen kautta maan parempi
kuohkeuttaminen, mahdollisuus työskennellä säästä
riippumatta, vähäinen työvoimain tarve j. n. e.

Työnpaljoudeksi lasketaan
kaksikonejärjestel-mässä kyntöä 20-25 em syvään 4,5-7,o hehtaaria
päivässä, kuohkeuttamista 35-40 cm syvään
4,o-6,o ha ja äestämistä 9-14 ha. Kustannukset
päivässä (30 H. V:lle koneille 1,500 kg hiiliä
päivässä) arvioidaan seuraaviksi: korkoa,
kuoletusta, ylläpitoa 94 mk, hiiliä 42 mk, hiilen ja
veden veto 14 mk, palkkoja 10 mk eli yhteensä
160 mk. Saksassa (Sachsenissa) maksetaan
höyryauraurakoitsijalle 1 ha:n kynnöstä 45-50
Smk, minkä ohessa maanomistaja kustantaa
hiilet ja veden vetämisen (ks. Aura ja
Moottori a u r a.) I. A. 8.

Höyryjuntta ks.
Paalujuntta.

Höyryjyrä, leveäpvöräinen
raskas lokomobiili, jolla maantiet ja

varsinkin [-makadamisoi-dut-]
{+makadamisoi-
dut+} (sepelillä

soratut)
viertotiet
jyrätään tasaisiksi.

Höyry-kaappi ks.
Kylvyt.

[-Höyrykaleissi,-]

{+Höyryka-
leissi,+} ka- Höyryjyrä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0424.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free