- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
783-784

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höyrykattila ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

783

Höyry keittiö—Höyrykone

784

torveen. Päätylevyn yläosassa näkyvät pienet
vaaleat pyörylät ovat harustustankojen (n. s.
ankkurirautojen) päät. Kuva 5 esittää
vesi-putkikattilan. Pyöreä yläkattila on noin
puoleksi, sen alapuolella olevat, viistoon kulkevat
suorat vesiputket (läpimitta 10 cm) kokonaan
vedellä täytetyt. Yläkattilan ja vesiputkien
välistä näkyvät taivutetut tulistajaputket, joiden
kautta kattilasta tuleva höyry kulkee. —
Yhdistetyn tulitorvi- (alipuolella) ja tuliputki-h:n
(yläpuolella) esittää kuva 6.

Maissa, missä saadaan kivihiiliä, käytetään
melkein yksinomaan tätä polttoainetta h:n
lämmittämiseen ; meillä, varsinkin pienemmissä
h:eissa, puita. Yksi kg kivihiiltä kehittää 6-10 kg
höyryä, yksi puu-kg 2,5-3,5 kg. Yhden
kivihiili-tahi puu-kg:n polttamiseen tarvitaan 15-20 kg
(noin 12-15 m3) ilmaa. E. S-a.

Höyrykeittiö, laite, jossa ruokia y. m.
voidaan keittää höyryllä, joko siten että höyry

Kuva 1.

Kuva 3.

Kuva 2.

tulee suljetussa astiassa välittömään yhteyteen
keitettävän aineen kanssa, tahi siten että se
ainoastaan ympäröi keittokattilaa. Tämän
keitto-tavan etu on siinä, että höyrykattilasta saadulla
höyryllä voidaan käyttää useita keittokattiloita
ja kiehuttaa niiden sisällä oleva aine
mahdollisimman tasaisessa lämpötilassa. ,,Pohjaan
palaminen" vältetään ja voidaan käyttää
mielivaltaisen suuria keittoastioita mielivaltaisen matkan
päässä tulipesästä. Tällaisia laitteita käytetään
paitsi ruokien keittämiseen monessa teollisuuden
haarassa, kuten panimoissa, väri- ja
saippuatehtaissa, meijereissä y. m. — Höyryn voi johtaa
suoraan keitettävään aineeseen luonnollisesti ai
noastaan silloin, kun lauhtumisveden
sekoittumisesta aineen kanssa ei ole mitään haittaa.
Keittoastia on silloin joko metallia tahi puuta.
Kun höyry ei saa tulla välittömään yhteyteen
aineen kanssa, johdetaan se enimmäkseen
sisäpuolisen kattilan ja ulkopuolisen kuoren väliöeen
välitilaan. Sellaiset laitteet tehdään joko puusta
ja kuparista tahi pelkästään kuparista, tai
myöskin rautalevystä. Jos lämpötila keittokattilassa
ei ole tarkoitettu nousemaan yli 100°, voidaan
käyttää kuvan 1 osoittamaa laitetta. Kuva 2
esittää suljettua kaksiseinä-h:ä. Höyry tulee

sisään a:sta, ulos &:stä; sisäkattila tyhjennetään
c:stä. I on lämpömittari. Kattilan sisällä on
sekoituslaite, joka saa liikkeensä hihnan
käyttämästä akselista. E. S-a.

Höyrykone. Ensimäinen jonkinlaisen
merkityksen saavuttanut h. oli Newcomenin h. v:lta
1705. Sen periaatteellinen rakenne selviää kuvasta
1. Silinteri S on rakennettu juuri höyrykattilan K
yläpuolelle, ja alipäässään varustettu kolmella
hanalla 1, 2 ja 3. Höyry lasketaan silinteriin
hanan 2 kautta, jolloin mäntä nousee ylös; sen
päästyä yläpäähän suljetaan 2 ja avataan
hetkeksi 3, jolloin kylmä vesisuihku astiasta w
syöksee silinteriin lauhduttaen höyryn vedeksi ja
synnyttäen silinterissä tyhjiön, jenka jälkeen
ulkoilman paine työntää männän alas. Kun se
jälleen on saapunut alipäähän, lasketaan hanasta 1
vesi ja lauhtunut höyry pois, minkä jälkeen
entinen toiminta uudistetaan. Höyryn tarkoitus
tässä koneessa siis oli ainoastaan saada aikaan
tyhjiö, jotavastoin varsinaisena liikevoimana oli
ilmakehän paine. Höyryn lauhtumisesta
höyry-silinterissä johtui suuri lämmönhukka. James
Watt teki sitten 18:nnen vuosis. loppupuolella
niin tärkeitä parannuksia h:n rakenteeseen, että
sen jälkeiset parannukset ovat olleet verrattain
pienet.

Tavallisen luisti-h:n esittää kuva 2. Höyry
tulee putkesta P höyryventtiilin TT kautta
luistikaappiin .1/, josta epäkeskon T kulettama
tasapintaluisti L laskee sen höyrysolien n
kautta vuoroin silinterin A toiseen ja vuoroin
toiseen päähän, jolloin höyry työntää männän
C edellään, toimittaen siten hyödyllistä työtä.
Männän C yhteydessä olevasta ristikappaleesta
D johtuu liike kiertokangen E ja kammin F
välityksellä akseliin G. Liikkeen tasoittamisen
saavat aikaan huimapyörä E sekä höyryjohdon
kuristusläppään vaikuttava keskipakosäätiijä S.
Silinterissä työnsä toimittanut höyry johdetaan
joko ulkoilmaan tahi lauhduttajaan;
jälkimäisessä tapauksessa mäntään vaikuttava vastapaine
tulee pienemmäksi ja höyryn toimittama työ
siten suuremmaksi. Lauhdutusvesi ja lauhtunut
höyry poistetaan n. s. ilmapumpun avulla, joka
enimmäkseen saa liikkeensä höyrykoneesta
(makaavissa koneissa tavallisesti
kammin-tapista) . Edullisempi on käyttää eri solaa
höyryn tuloa varten silinteriin ja eri solaa menoa
varten; höyrynjakoeliminä silloin käytetään
tasapintaluistin asemasta tavallisesti kaksi-

Höyrykoneen läpileikkaus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0426.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free