- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
787-788

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höyrykone ... - Höyrylaiva

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

787

Höyrykupu—Höyrylaiva

788

Höyrykupu.

höyryä käyttävien lauhdutus-h:n höyrynmenekki
on nyttemmin saatu alenemaan 4 kg:aan ind.
hevosvoimaa kohti tunnissa. H:n terminen
vai-kutusmäärä, s. o. luku joka osoittaa kuinka suuri
osa höyryn kautta koneeseen tuodusta lämmöstä
muuttuu työksi, on likipitäin = tuntisen
höyryn-menekin käänteisarvo; siis jos höyrynmenekki
on esim. 5 kg ind. hevosv. kohti, niin on terminen
vaikutusmäärä ’/s = 20 %.

Höyrynpainetta, joka Wattin aikana oli
ainoastaan vähän yli 1 ilmakehän, on vähitellen
korotettu, joten nykyään tavallisia paineita
ovat 10 ja 12 ilmak., joskus enempikin.

E. S-a.

Höyrykupu, höyrykattiloiden yläosaan
sovitettu silinterinmuotoinen suljettu tila, jonka
tarkoitus on koota ja kuivata höyryä
ennenkuin se johdetaan
höyrykoneeseen. Tavallisesti on h:n
yläpäässä soikea (300-400 mm)
kulkuaukko, joka suljetaan
kiinniruuva-tulla kannella, ;a samansuuruinen,
reunoista niitatulla litteäraudalla
vahvistettu aukko kattilalevyssä;
h:n sivuun kiinnitetään tavallisesti 2
valurau-taista polvea höyryventtiilin ja varaventtiilin
kannattamista varten (ks. Höyrykattila).
Kokemus on osoittanut, että h. ei ole niin
edullinen höyrynkuivaaja kuin ennen luultiin;
tehokkaampi sekä yksinkertaisempi on kattilan sisällä,
sen pituussuuntaan kulkeva n. s. kokoojaputki,
johon höyry tulee pienien reikien kautta ja josta
se johdetaan höyrykoneeseen. E. S-a.

Höyrykylpy ks. Kylvyt.

Höyrylaiva, höyrynvoimalla kulkeva alus.
Voiman synnyttää yksi tahi useampi höyrykone
tahi viime aikoina useinkin höyryturbiini.
Eteenpäin kuljettavia laitteita on: 1)
siipi-ratas: alaosallaan veteen tapaava monisiipinen
ratas, jonka akseli on laivan poikkisuunnassa ja
joita on joko yksi laivan kummallakin sivulla
(käytetään enää vain matalakulkuisissa
joki-aluksissa) tahi yksi laivan perässä; 2) kokonaan
veden alla oleva propelli 1. potkuri, jonka
muodostavat laivan pituussuuntaan kulkevaan
vaakasuoraan akseliin kiinnitetyt ruuvipinnan
muotoisesti taivutetut siivet, luvultaan 2, 3 t. 4,
jotka akselin pyöriessä ruuvaut.uvat
vastustavassa vedessä eteenpäin niinkuin ruuvi
mutterissa. Potkureja käytetään yhtä tahi useampia
(ei kumminkaan nykyjään useampaa kuin
neljää) ja ne asetetaan tavallisesti laivan perään
(jäänsärkijä-laivoissa ja hövrylautoissa on
joskus myös keulapotkuri, Sampo, Tarmo). Ne
valetaan valuraudasta, valuteräksestä tahi
pronssista : 3) turbiinipropelli, joka on
nopeasti pyörivä leveäsiipinen potkuri, jonka
peräpuolelle asetetut kiinteät johtosiivet antavat
propellivedelle suoraan peräänpäin menevän
suunnan. Tavallinen potkuri heittää veden
taakseen ikäänkuin punottuna köytenä.
Turbiinipropelli antaa pienellä halkaisijalla suhteellisesti
hyvän tehokkaisuuden, joten se sopii matalassa
kulkeville laivoille; 4) hydraulinen
propelli, jonka muodostaa voimakas
keskipakois-pumppu, joka heittää vettä peräänpäin yhdestä
t. kahdesta putkesta pannen siten laivan
liikkumaan eteenpäin (tällä on ainoastaan puolet
tavallisen potkurin tehokkaisuudesta). — Ensi-

mäinen höyrylaiva „Charlotte Dundas" laskettiin
veteen 1802 Clyde-joella Englannissa. V. 1807
Fulton avasi rakentamallaan laivalla
matkustajaliikenteen Hudson-joella ja 1818 kulki
höyrylaiva „Savannah" ensimäisenä Atlantin yli 26
vuorokaudessa. V. 1840 ,,Cunard"-linja aloitti

säännöllisen höyrylaivaliikenteen Atlantilla
„Britannia" nimisellä puusta rakennetulla
siipirataslaivallaan, joka kulki 8’/3 solmuväliä tunnissa (1
solmuväli = 1852 metr.). Suurimmat
edistysaskeleet viimeisten 70 vuoden kuluessa ovat:
propellin keksiminen (John Ericsson ja Francis
Smith, patentit v:lta 1836) ; raudan ja teräksen
käyttäminen rakennusaineena; korkean
höyry-paineeu, tulistetun höyryn ja kaksi-, kolmi- ja
neli-paisuntakoneiden käyttäminen:
pintalauh-duttajan keksiminen; höyrylaivojen
rakentaminen erikoisiin tarkoituksiin: 1) pikalaivat
yksinomaan matkustajaliikennettä varten,
joiden nopeus on keskimäärin 23 solmuväliä
tunnissa (uudenaikaisin pikalaiva „Mauretania":
pituus 790’= 241 m, leveys 88’= 26,s m, kulku
syvyys 33’ -6"-10,j m, deplasementti 38,000
tonnia, 68,000 indikoitua hevosvoimaa, nopeus 25l/a
solmuväliä tunnissa, matka Atlantin yli kestää
4 vuorokautta ja 11 tuntia, 2,165
matkustajapaikkaa, 938 henkeä miehistöä) ; 2)
matkustajalaivat, jotka ottavat myös lastia, niiden
nopeus on n. 16 solmuväliä tunnissa (suurin
„White Star" linjan rakenteella oleva laiva
Olym-pic; pituus 840’ = 256,2 m, leveys 92’ = 28 m,
deplasementti 60,000 tonnia); 3) lastilaivat:
nopeus noin 12 solmuväliä; 4) h i n a a j a-a 1 u
k-s e t, jotka toimittavat merellä veturin virkaa.
[„Mauretania, reprinted from Engineering*"
(1907) : Karl Badunz, „100 Jahre Dampschiffahrt
1807-1907"; W. H. White, „Manual o! Naval
Architecture" (1900) ; A. Campbell Holms,
„Practical shipbuilding" (1904) ; „Johow’s
Hilfsbuch für den Schiffbau" (1902) ; W. Müller, „Die
Shiffsmaschinen" (1908) ; C. Bauer, „Berechnung
und Konstruktion der Schiffsmaschinen und
Kessel" (1908) ; C. Dick ja Otto Kretschmer,
„Handbuch der Seemannschaft" (1902)]. Tähän
liitekuva Höyrylaivoja I, II, III.

E. Schwtsbg.

Keis. as. 27 p:ltä maalisk. 1890 ryhmittää
mat-kustajahöyryt kolmeen luokkaan: 1) merta
kulkevat; 2) rantahöyryt (sisä- ja ulkosaaristossa sekä
Suomen rannikkoja pitkin Suomen satamain ja
Pietarin välillä sekä järvivesistöissä kulkevat) :
3) höyrypurret, kannelliset tai kannettomat
määrätyillä, katsastuksessa nimenomaan
ilmoitetuilla kulkuväylillä, sisäsaaristossa tahi
järvillä sekä joilla ja kanavilla matkustajaliikettä
välittämään hyväksytyt alukset. Matkustajain
turvallisuuden vuoksi on olemassa erikoisia
säädöksiä, jotka aluksen tulee virallisessa
katsastuksessa täyttää, ennenkuin se hyväksytään
tarkoitukseensa. Niinpä merta kulkevien ja
ranta-höyryjen tulee olla täysikannelliset ja kaikkien
matkustaja-alusten varustettuja määrätyillä
pelastus- ja turvallisuuslaitteilla. — Merta (Laa
tokka mukaan luettuna) kulkevan
matkustaja-höyryn päällikön tulee olla säädetyn
merikap-teenitutkinnon suorittanut henkilö. Päällikkyys
rantahöyrylaivalla voidaan uskoa
kauppalaivurin-tutkinnon suorittaneelle henkilölle. Höyrypurren
päälliköksi kelpaa jokainen hyvämaineinen hen-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0428.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free