- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
791-792

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höyrylaivaliike ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

791

Höyry mäntä—Höyry ruisku

792

Kuva 1.

w

Kuva 2.

Kuva 3 esittää tämänmallisen h:n
kokonaisrakenteen, h:n viereinen kuva eräästä
kemiallisesta tehtaasta saadun diagrammin, mikä
käsittää aikaa klo ll:stä aamulla klo ll:een illalla.
Yläpuolinen pinta a esittää poikkipinnan F
arvot (= höyrymenekki), alipuol. pinta 6
vastaavat höyrypaineet. Pinnasta a selviää, että
mainittuna aikana tehtiin 4 eri toimitusta, johon
höyryä tarvittiin ja jotka kaikki paitsi
viimeinen, jolloin höyryventtiili turhaan oli auki puoli
tuntia, kestivät vajaata 2 tuntia. Klo 10:n ja
ll:n välillä illalla diagrammi näyttää
lyhytaikaisen erittäin suuren höyrymenekin, — sitä
oli silloin vastoin tavallisuutta tarvittu paljon
veden lämmittämiseen. E. S-a.

Höyrymäntä, höyrykoneitten silinterissä
liikkuva, männänvarteen kiinnitetty, avonainen tahi
suljettu koneosa, johon höyrynpaine vaikuttaa.
H:n läpimitta sorvataan vähän pienemmäksi kuin

silinterin läpimitta
on, ja tiivistetään
silinterin seinää
vas-Itaan joustavien
valu-rautaisten renkaitten

(tavallisesti 2-4)
avulla. Kuvassa 1
esitetään pystykoneissa,
etenkin sotalaivoissa käytetty valuteräksinen
avonainen h., kuvassa 2 makaavan höyrykoneen
suljettu h. Isompien h:n tiivistysrenkaat eivät ole
tarpeeksi joustavia, vaan niissä tarvitaan
erityisiä pingoitusjousia tiivistvsrenkaitten
sisäpuolella. Höyryn haitallisen lauhtumisen
pienentämiseksi voidaan onttoa h:ää lämmittää sisältä
vereksellä höyryllä. E. S-a.

Höyryntulistaja, laite, jossa vesihöyry
kuumennetaan niin, että sen lämpötila tulee
korkeammaksi kuin kyllästetyn höyryn lämpötila
(ks. Höyry). II:n tarvittava tiilipinta
(se pinta jota polttokaasut koskettavat) riippuu
sekä tulistusasteesta että höyryn
kosteusmää-rästä; jos tahdotaan lämpötila 250-300° C, tulee
h:n tulipinnan olla 1/5-1/, kattilan tiilipinnasta.
Tulistamaan 1 kg kuivaa höyryä 1° C tarvitaan
noin 0,54 lämpöyksikköä.

H:ia on a) välittömästi lämmitettäviä omine
tulipesineen; ne tulevat kysymykseen kun höyry
käytetään pitkän matkan päässä kattilasta;
polttoaine tulee niissä epäedullisesti käytetyksi
koska ou laskettava niin paljo kylmää ilmaa
tuli-pesään, että lämpötila ei ole 600°-700° korkeampi
(lämpötila höyrykattiloiden tulipesissä yleensä
noin 1,000°). b) välillisesti lämmitettäviä li:ia,
enimmäkseen 25-35 mm sisäläpimittaisista
ta-komarautaputkista ja sovitetut sellaiseen
paikkaan kattilan savusolaa, missä lämpötila on noin
500°-700° (ks. Höyrykattila). Harvemmin
käytetään laajoja, rivoilla varustettuja
valurauta-putkia (Schwoererin järjestelmä).
Höyryvetureissa ovat joko ylimmät tuliputket
tulistaja-putkia (2 tahi 3 riviä väljempiä putkia, joiden
sisällä on 4 tulistajaputkea, Schmidt-järjestelmä),
tahi on keskiosa kaikista tuliputkista niitä
ympäröivän tiiviin levykammion avulla erotettu
tu-listajaksi (Pielock-järjestelmä). Höyrylaivoissa
on tähän asti ainoastaan vähissä määrin
käytetty h:ia, mutta on niitä viime aikoina alettu
laivoissakin yhä enemmän käyttää. E. S-a.

Höyrypannu ks. Höyrykattila.

Höyrypannuvakuutus. Vakuutusta
höyry-pannuräjähdysten varalta myönnetään
tavallisesti siten, että palovakuutuskirjaan liitetään
erityinen lisäys, n. s. höyrypannuräjähdyspykälä.
Englannissa ja Ameriikassa myönnetään
kuitenkin itsenäisiä höyrypannuvakuutuksia ja
harjoittavat tätä liikettä sekä palo- että
tapaturma-vakuutusyhtiöt. Usein on höyrypannuvakuutus
sangen läheisessä yhteydessä höyrvpannujen
tarkastukseen. Suomessa myönnetään
puheenaolevia vakuutuksia ensinmainittua tapaa
käyttämällä. ks. Höyrykattila.

Höyrypilli ks. Höyryvihellin.

Höyrypuimakone ks. Puimakone.

Höyrypumppu ks. Pumppu.

Höyrypursi on huvimatkailua tahi urheilua
varten kevyesti ja usein komeastikin rakennettu
höyrylaiva.

Höyryputki, putki, jota myöten höyry
johdetaan höyrykattilasta käyttöpaikkaan, esim.
höyrykoneeseen. H:t tehdään joko valuraudasta,
takomaraudasta (yhteenkeitetty sauma tahi
valssattu, saumaton putki) tahi kuparista.
Valurautaa saa kuitenkin käyttää ainoastaan, kun
tvöponne on korkeintaan 8 ilmakehää,
kaiken-suuruisissa h:ssa, kun ponne on 8-13 ilmakehää
korkeintaan 150 mm:in läpimittaisissa h:ssa,
eikä ensinkään kun ponne on 13 ilmakehää
korkeampi. Kun valurautaisia h:ia vielä ei
ensinkään voi taivuttaa ja niiden teko vaatii erityisiä
puumalleja, ei niitä paljoa käytetä. Kupari on
sitkeää ja kupariputkea voi helposti taivuttaa,
mutta se ei kestä tulistettua höyryä. Enimmin
käytettyjä ovat siitä syystä takorautaiset h:t.
Kun lämpötila niin paljon vaihtuu, vaaditaan
yleensä jonkinlaisia laitteita, jotka sallivat
pituussuuntaisen laajenemisen ja supistumisen,
enimmäkseen joustava mutka. H:t päällystetään
jollakin eristävällä aineella sekä säteilemisen
pienentämiseksi että kosketuksesta johtuvien
tapaturmien välttämiseksi. H:n tarvittava
läpimitta lasketaan tavallisesti 15-20 m/sek.
nopeuden mukaan, kun hövry on kyllästettyä ja 25-30
m/sek. mukaan, kun höyry on tulistettua;
voidaan kuitenkin käyttää suurempiakin nopeuksia.

E. S-a.

Höyryruisku, höyrykoneen käyttämä ruisku
(ks. t.) ; eroaa käsiruiskusta yhtämittaisen
toimintansa ja suuremman työkykynsä kautta. H:n
pääosat ovat höyrykattila A varustimineen,
hövrysilinteri B, ruiskulaite C sekä kampivälitys
huimapyörineen D. Koko laite on sovitettu neli

Höyryruisku.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0434.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free