- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
795-796

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höyrysaha ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

795

Höyry vaippa—Höyryvihellin

796

Kuva 4.

hreista mainittakoon vielä Riedle r-S t u m
p-fin, Curtisin (usein pystysuora akseli),
R a t e a u’n, S u 1 z e r i n y. m.

H:t tulevat yleensä paljoa pienemmiksi kuin
samanveroiset mäntähöyrykoneet, saadaan
suorastaan pyörivä liike (ilman kampivälinettä), joten
h:11a ei ole pyrkimystä heilumiseen, ja perustus
saa olla pienempi; nopeus on iso, joten h:t
soveltuvat hyvin sähkökoneita käyttämään. H:n
höyrymenekki hevosvoimaa kohti on suunnilleen
sama kuin mäntähöyrykoneiden. E. S-a.

Höyryvaippa, höyrykoneen silinteriä
ympäröivä välitila, joka täytetään höyryllä ja jonka
tarkoitus on siten vähentää höyryn jäähtymistä
ja lauhtumista sen tullessa silinteriin. H:ssa
oleva höyry voi olla joko virtaava, jolloin
silinteriin menevä höyry ensin kulkee h:n kautta,
tahi lepäävä, jolloin höyryputkesta tehdään pieni
sivujohto h:aan. Edellinen on tehokkaampi,
mutta höyry siinä jonkun verran jäähtyy;
ammattimiesten kesken ollaan eri mieltä siitä,
kumpiko .sovitus on edullisempi.
Tarkoituksenmukainen h. säästää höyryä 10-15%. H:n
vaikutus on sitä suurempi, kuta enemmän lämpötila
vaihtelee silinterissä, siis esim. suurempi
lauh-dutuskoneessa kuin ei-lauhdutuskoneessa,
suurempi hidas- kuin nopeakäyntisessä koneessa
j. n. e. Kun tulistettua höyryä käytetään, on
h:n merkitys sitä pienempi, kuta enemmän höyry
on tulistettu ; silintereissä, joiden lämpötila
nousee n. 260-280°:seen, ei h:aa enää käytetä.

E. S-a.

Höyryvasara, rautatehtaissa höyrykoneeseen
yhdistetty takomalaite, jossa vasarajärkäle on
suoraan kiinnitetty paksun männänvarren
päähän. Iskun pituus ja lyönnin voima voidaan

järjestää höyryn tulo- ja menoluistiin
vaikuttavalla käsivivulla. H:u runko voi olla joko
yksi-(kuva 1) tahi kaksipuolinen (kuva 2) ; edelliseen
päästään paremmin käsiksi kaikilta puolin,
jälkimäinen on tanakampi ja sitä käytetään etenkin
suurissa h:oissa. —Seuraavassa taulussa esitetään
erilaisissa laitoksissa käytettyjen h:in päätekijät:

Iskun
pituus, mm
Käyttöpaikka [-Vasara-järkäleen-] {+Vasara- järkäleen+} paino kg Lyönti luku minuutissa
Pajoissa, pienempiä
esineitä varten .... 50 - 500 150— 600 200 - 400
Pajoissa, isompia esineitä varten....... 500— lOOn 600—lr00 100-200
Putlauslaitoksissa . . . 1500— 2500 1000-1500 80-100
Valssilaitoksiss.i . . . . 2500—101 !(H) 1250—2400 60-100
Bessemerlaitoksissa. . . 10000-50000 2000—3200 60- 80

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 1.

Kuva 2.

E. S-a.

Höyry vene on pieni höyrylaiva ks.
Höyrylaiva.

Höyryventtiili, liöyryjohtoon sovitettu
sulkulaite, jonka avulla voidaan sulkea höyryn juoksu
kattilasta siihen
paikkaan, mihin putki
johtaa. Tavallisen h:n
kyllästettyä höyryä
varten esittää kuva
1; venttiilirunko ja
-kansi ovat
valurautaa, venttiili-istuin ja
-kartio pronssia,
jälkimäinen on nostettava
kierteillä varustetun
takorautaisen
venttii-livarren avulla.
Korkeita höyrynpaineita ja etenkin tulistettua
höyryä varten tavallisenmuotoiset h:t eivät ole
sopivia, koska pronssin kestävyys pienenee
korkeammassa lämpötilassa ja venttiilinistuimen ja
-kartion välinen koskentapinta pian vahingoittuu;
sitäpaitsi laajenevat pronssi ja valurauta
lämmön vaikutuksesta eri paljon. Sellaisissa
tapauksissa käytetään esim. kuvassa 2 esitetyn
mukaista höyryventtiiliä, jossa sekä
\enttiilin-istuimeen että -kartioon on puserrettu sopivaa
metallisekoitusta oleva rengas, jonka
lämmönlaa-jennuskertoin on sama kuin valuraudan.

E. S-a.

Höyryvihellin, höyryvetureissa,
höyrylaivoissa, tehtaissa y. m. merkinantoon käytetty
laite. n=n pääosat ovat hanalla
varustettu alaosa sekä sen päällä
oleva kello. Aliosan yläpinnassa
on renkaanmuotoinen rako, kellon
terävän alireunan tulee olla juuri
tämän raon yläpuolella siten, että
höyrysuihku suurella nopeudella
virratessaan raosta ulos taittuu
kellon reunaa vastaan ja saa
tämän sekä kellon sisällä olevan
ilman voimakkaasti värajämään,
siten aikaansaaden äänen.
Lähentämällä kelloa rakoon päin,
saadaan ääni kimakammaksi,
siirtämällä kauemmaksi se saadaan
jä-reämmäksi. E. S-a. Höyryvihellin.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0436.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free