- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
797-798

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Höyryvintturi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

797

Höyry vintturi—Höök

798

Höyryvintturi, höyrykoneen käyttämä
nostolaite. Vaakasuora, pystysuora t. vinosti seisova
höyrykone on enimmäkseen nopeakäyntinen
kak-soiskone (2 samanlaista, samaan akseliin
vaikuttavaa konetta), jonka akselista liike johde-

Vintturi.

taan tela-akseliin yhden- t. moninkertaisella
hammaspyörävälityksellä. Höyrykoneen tulee
voida pyöriä kumpaiseenkin suuntaan ja siis olla
varustettu suunnanvaihtolaitteella (tav.
Stephen-sonin kulissilaite). H:iin kuuluu aina käsin tahi
jaloin ohjattava vanne- t. kenkäjarru. II:ia
käytetään yleensä painojen nostamiseen, etenkin
satamissa ja höyrylaivoissa. Kuva esittää
laiva-h:ia vaakasuorille höyrykoneineen. E. S-a.

Höyryvärit ovat kangaspainoteollisuudesea

käytettäviä mineraalivärejä, jotka syntyvät
kankaalle kemiallisista ainesekoituksista höyryn
vaikuttaessa niihin. Höyryvärit eivät vaadi,
kuten muut mineraalivärit, erikoisia
kiinnittäjä-aineita kankaalla pysyäkseen.
Kivihiiliterva-värit ovat niiden käyttöä nykyään suuresti
rajoittaneet. V. V.

Höyste ks. Maust e.

Höystepippuri ks. Pippuri.

Höytiäinen, suuri järvi Joensuun kaupungista
pohjoiseen, tullut kuuluksi siinä suoritetusta
vedenlaskusta. Vanhastaan H :11a oli laskunsa
länteen Viinijoen 1. Sotkumajoen kautta
Viinijärveen, josta Komperon- 1. Taipaleen-joki
kuljetti vedet Heposelkään, ottaen vielä lännestä
Sysmäjoen kautta laskevat Sysmäjärven vedet.
Kun mainittu KomperoDjoki ei aina voinut
kaikkea vettä ajoissa purkaa, tapahtui H:ssa
toisinaan suuria tulvia. Siitä syystä oli monastikin
suunniteltu H:n laskemista, jota varten oli lopu.ta
kaksi vaihtoehtoa. Toisen mukaan lasku oli
toimitettava Viinijokea perkaamalla, toisen mukaan
taas oli kaivettava järven eteläpäästä kaivanto
Pyhäselkään. Vihdoin jälkimäinen vaihtoehto
hyväksyttiin ja työ alettiin 1854. Viisivuotisen työn
jälkeen, kun oltiin juuri saamaisillaan se
päätökseen, vesi murtikin 1859 elokuun alussa
väkipakolla itselleen kaivantoa myöten väylän. H:n
muoto entisestään suuresti muuttui, erittäinkin
pohjoisrannoilla. Niinpä järviala
Kinahmon-saaren eteläniemestä järven entiseen
pohjukkaan, joka väli oli 35 km pitkä, kuivi kokonaan.
Lasketaan että vesijättömaata siten muodostui
13,000 ha. Järven pinta laskeutui 9 m, johon
on myöhemmin tullut n. 3 m laskeutuminen, kun
kaivannon pohjaa on syvennetty. Mainittu n:n
laskeminen on suurin järvenlasku maassamme.

K. S.

Höök, Bror Berndt (1834-1901), insinööri
ja karhuntappaja. Toimi käytyään Haminan
kadettikoulun Venäjän väessä, josta 1858 siirtyi
Suomen väkeen ja 1863 tie- ja vesirakennuksen
insinöörikuntaan. Rakentanut useita kanavia
(Konnuksen, Taipaleen, molemmat Leppävirran
sekä Ahkionlahden kanavat) sekä päätyönään
suorittanut Pielisjoen kanavoimisen. H. oli
innokas metsämies ja ennen kaikkea karhunkaataja;
tappoi lähes puolentoista sataa mesikämmentä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0437.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free