- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
801-802

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iapetos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

801

Iapetos—Ibn al Athir

802

puolella (vrt. Aika). — Iankaikkisesta
kadotuksesta ja autuudesta ks. Apokatastasis
ja E s k a t o 1 o g i a. A. Gr.

Iapetos [iapeto’s], kreik. tarustossa titaani,
Uranoksen (taivaan) ja Gaian (maaemon) lapsi;
hänellä oli puolisonaan Okeanoksen ja Tethyksen
tytär Klymene (toisten lähteiden mukaan Asia),
joka hänelle synnytti Atlaan, Menoitioksen,
i’rometheuksen ja Epimetheuksen.

Iapygia [iäpygi’ä], Etelä-Italian
kaakkois-puoleisen niemimaan (nyk. Apulian niemimaan)
kreikkalainen nimi; toinen nimi oli Messapia;
roomalaiset sanoivat niemimaata Calabriaksi.
Asukkaat (iapygit, messapialaiset) puhuivat
messapialaista kieltä, jonka luullaan olleen
Illy-rian kielen sukua. Tärkeimmät kaupungit
olivat: niemimaan länsirannalla oleva
kreikkalainen (lakonialainen) siirtolakaupunki Taras (lat.
Tarentum, nyk. Taranto) ja Adrian-meren
rannalla oleva satamakaupunki Brentesion, lat.
Brundisium (uyk. Brindisi), josta roomalaisajalla
tuli tärkein ylimenopaikka Kreikkaan.

O. E. T.

Iason [iü’sönj. 1. Kreik. tarusankari,
argo-nauttien johtaja, ks. Argona uttien retki
ja M e d e i a. — 2. Thessalian Pherain
yksinvaltias (n. vuodesta 378 e. Kr.), tarmokas ja
suurisuuntaista politiikkaa ajava hallitsija.
Yhdistettyään 374 ylipäällikkönä (t a g o s) koko
Thessalian valtansa alle hän pyrki hankkimaan
itselleen määräävän vallan varsinaisen
Hellaankin asioissa. Liittäytyi thebalaisiin heidän
taistelussaan spartalaisia vastaan. Murhattiin 370.

O. E. T.

lastinen sävellaji ks. Joonialainen
sävellaji.

Iatrofysiikka (kreik. lätro’s = lääkäri, ja
fysiikka), fysiikka käytetty lääkeopillisiin
tarkoituksiin, joko sitten taudin tutkimiseen ja
selvillesaamiseksi, fysikaalinen
diagnostiikka, tai taudin parantamiseksi,
fysikaalinen terapia. —
Iatrofyysilli-seksi, iatromatemaattiseksi 1.
iat-romekaaniseki kouluksi sanottiin
lääketieteessä sitä suuntaa, joka, varsinkin
17:nnellä vuosis., koetti selittää elämän- ja
tau-dilliset ilmiöt etupäässä fyysillisten,
matemaattisten tai mekaanisten lakien avulla. Tämän
suunnan huomattavimpia edustajia ovat
italialaiset Santorio, Borelli, Bellini ja Baglivi.

Iatrokemia (kreik. lätro’s = lääkäri, ja
kemia), se lääkeopillinen suunta, joka asetti
etupäässä kemian elämän- ja taudillisten ilmiöiden
selittämisen pohjaksi. —
Iatrokemialli-nen koulukunta, iatrokemian kannattajat.
Näistä ovat huomattavimmat alankom. Frans
De la Boë Sylvius, professorina Leidenissä
17:nnen vuosis. keskivaiheilla.

Iatrorrhiza palmata, kolumbojuuri,
Menispermacece-heimoovL kuuluva köynnöstävä
pensas Itä-Afrikassa. Lehdet sormiliuskaiset,
herttakantaiset, kukinnot tiheät,
runsaskukkai-set. Viipaleiksi leikellystä, maitoisesta, eheänä
palleroisesta juuresta (Suom. farmakopean radix
rolumbo) valmistettua dekoktia on, varsinkin
aikaisemmin, käytettv ripulin lääkkeenä.

J■ A. W.

Iberia [-?-] (lat.. tav. Hibcria). 1. Nyk.
Espanja (ks. t.) — 2. Muinoin maakunta
Kau-26. III. Painettu 4 11.

kaasiassa Kvros- (nyk. Kura-) joen ympärillä,
nyk. Georgia (ks. t.).

Iberialaiset ks. I b e r i t.

Iberian-vuoret, Espanjassa, Kastilian ylängön
koillisten reunavuorten yhteisnimi. Pääsuunta
on luoteesta kaakkoon; ne eivät kuitenkaan
muodosta yhtenäistä jonoa, vaan toisistaan
erotettuja, erinimisiä vuoristoja. Sellaisia ovat
Sierra de la Demanda (2,305 m) ja Sierra del
Moncayo (2,349 m yi. merenp.), molemmat
luoteessa. Muun osan jakavat syvästi uurretut
jokilaaksot pienempiin vuoristoihin.

(W. S-m.J

Iberit (lat., tav. Hibe’ri), Iberian (ks. t.. 1
ja 2) asukkaat, ks. myös Baskilaiset.

Ibex ks. A 1 p p i v u o h i.

Ibidem [-hl’-] (lat.), lyh. ibid. ja ib., tav.
samassa kirjassa, samalla sivulla.

Ibis, astumalintu-suku, johon kuuluvilla,
haikaran kaltaisilla lajeilla on pitkä, kapea, alas-

Pyhä ibis

kaareva nokka ja pää osaksi paljas. Ne ovat
tavallisesti kauniinväriset ja elävät Vanhan ja
Uuden maailman lämpöisemmissä osissa.
Euroopassa tavataan musta i. Ibis (PlegadiaJ
falcinellus, joka pesii Tonavan seuduilla; se on
levinnyt Välimeren maihin, Aasiaan ja
Austraa-liaan. Kuuluisin on pyhä i. (Ibis religiosa),
n. 40 cm korkea lintu, väriltään valkoinen paitsi
siivenkärkiä, nokkaa, päätä, kaulaa ja jalkoja,
jotka ovat mustat. Muinais-egyptiläiset
suojelivat sitä pyhänä lintuna, viisauden jumalan,
Thothin, symbolina ja palsamoivat sen kuolleen
ruumiin. Se oli silloin Egyptissä hyvin yleinen,
mutta tavataan nyt vain Nubiassa ja Sudanissa.
Se elää hyönteisillä. Punainen i. (Ibis rubra)
elää Keski- ja Etelä-Ameriikan rannikoilla ja
virtojen suissa. K. M. L.

Ibiza [ibipaj 1. I v i z a (lat. Ebvsus),
Väli-meressä, Pityusein saariryhmän suurin saari;
597 km2, n. 24,000 as. Vuorinen, korkein kohta,
Pico de Atalayasa, 475 m yi. merenp. Ilmasto
leuto; päätuotteet lyijymalmi, vilja, palkokasvit,
oliivit, etelänhedelmät, puuvilla, puutavarat ja
merisuola. — Pääkaupunki I. on
kaakkoisrannikolla; n. 6,400 as. Siinä on vanhanaikainen
ylempi osa, sekä satamakaupunki,
uudenaikai-sesti rakennettu La Marina. W. S-m.

Ibn (arab.), „poika", vrt. E b n.

Ibn al Athir, A b u-l-H a s a n Ali
(1160-1234), kuuluisa arab. historioitsija, syntyisin
Mesopotamiasta, eli enimmäkseen Mosulissa,
jossa hän kuolikin. Hänen maailmanhistoriansa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0439.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free