- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
803-804

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iapetos ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

803

Ibn Bàddza—Ibrahim Pasa

804

(Alkämil fi-t-ta’rikhj, joka ulottuu v.een 1231,
julkaisi C. J. Tornberg nimellä „Chronicon quod
perfectissimum inscribitur" (14 nid.. 1851-76).
vrt. Arabian k i e 1 i ja kirjallisuus, I,
511. K. T-t.

Ibn Bàddza ks. A v e m p a c e. vrt. .V r ab i a n
kieli ja kirjallisuus, I, 510.

Ibn Batuta /-«’-/. Abu Abdallah M
iiii a m m e d (1303-77), kuuluisa arabialainen,
Tangerissa syntynyt matkailija: kulki
Pohjois-Afrikassa, Etu- ja Etelä-Aasiassa, Ceylonissa,
Kiinassa, Etelä-Venäjällä, Sudanissa ja
Espanjassa. [S. Lee, „The Travels of I. B." (1829) ;
Defrémery et Sanguinetti, „Voyages d’Ibn
Batou-tah" (1853-59; 2:nen pain. 1874-77): Almqvist,
..Ibn Batutas resa genom Maghrib" (1866).]

Ibn Dasta = Ibn R o s t e h, ks. t.

Ibn Esra, Abraham ben Meir (n.
1092-1167). monipuolisesti oppinut juutalainen;
julkaisi joukon teoksia filologian, teologian,
matematiikan ja tähtitieteen aloilta ja oli
samalla etevä runoilija. K. T-t.

Ibn Fadlän, Ahme d, arab. matkailija, kävi
922 kalifi alMuktadirin lähettiläänä Volgan
bol-gaarien (ks. t.) luona ja kirjoitti matkastansa
kertomuksen, jota Jakut käytti hyväksensä
maantieteellisessä sanakirjassansa. [Frähn, „Ibn
Fozlans und anderer Araber Berichte tiber die
Russen älterer Zeit" (1823).] vrt. Arabian
kieli ja kirjallisuus, I, 511. K. T-t.

Ibn Gabirol, Salomo, (u. 1020-60),
esp.-juuta-lainen filosofi ja runoilija, jonka elämänvaiheet
ovat hämärän peitossa. Keskiajan skolastikot
tunsivat ja pitivät arabialaisen tai kristityn
filosofin Avicebronin tai Aveneebrolin (väännös Ibn
Gebirol muodosta) kirjoittamana erästä teosta
..Fons vitæ" („Elämän lähde", alk. arabiaksi),
joka osaksi esittää senaikuisten arabialaisten
filosofien joukossa vallitsevaa aristotelelaista
oppisuuntaa, mutta yhdistää siihen paljon
uus-platonilaisiakin oppiaineksia. Vasta S. Münk
(„Mélanges de philosophie juive et arabe", 1859)
sai selville, että sen tekijä oli juutalainen S. I.
Gabirol, joka myöskin on huomattava
heprealaisena runoilijana. Hän 011 m. m. sepittänyt virsiä,
joita kauan käytettiin synagogassa, sekä
filosofisen runoelman „Kuninkaan kruunu". Vielä hän
on kirjoittanut sivevsopillisen teoksen, joka
koettaa panna huomiota siveellisyyden
psykologisiin vieläpä psykofyysillisiinkin edellytyksiin.
[Geiger, „S. Gabirol u. seine Dichtungen" (1867) ;
Bäumker, „Avencebrolis Fons Vitæ" (1895) ;
Kaufmann, „Studien über S. I. Gabirol" (1899) ;
„The Jewish Encyclopedia" VI (1904).] A. Gr.

Ibn Haukal, 10:nnellä vuosis. elänyt arab.
matkustaja, kotoisin Bagdadista, kirjoitti
teoksen „Kirja matkoista ja valtakunnista", jossa on
tietoja kasaareista, bolgaareista, slaavilaisista ja
Rosista. J. J. M.

Ibn Khaldün, Abu Zaid Abdarrahmän
(1332-1406), etevä arab. historioitsija Tunisista,
oli useat kerrat ylituomarina Kairossa, ot’i 1400
osaa sotaan Tanierlania vastaan Syyriassa, kävi
lähettiläänä mongolien leirissä ja kuoli
Kairossa 1406. ITänen suuresta historiallisesta
teoksestansa „Kitåb aFibar" j. n. e. on ensimäinen
osa „Muqaddama" 1. johdanto huomattava
arabialaisten historiankirjoituksen parhaimpana
tuotteena ; ranskaksi sen käänsi de Slane nimellä

„Prolégonièiies hi-toriques d’lbn Khaldoun"
(1862-68). vrt. Arabian kieli ja
kirjallisuus, I, 511. K. T-t.

Ibn Khordadbe, 9:unella vuosis. elänyt arab.

kirjailija persialaista syntyperää, postipäällikkö.
hankki suurvisiirille ja kalifille tietoja
valtakunnan eri osista. Tässä virassa hän toimitti
,.Kirjan teistä ja valtakunnista" (847), jonka
de Goeje 011 julkaissut. Se sisältää m. m.
tärkeitä tietoja „russeista". J. J. M.

Ibn Kutaiba, Abdallah (828-889), arab.
filologi ja historioitsija, syntyisin Bagdadista.
Hänen teoksistan-.a ovat huomattavimmat „Kitäb
almaärif fi-t-ta’rikh", julkaisi Wüstenfeld
(„Handbuch der Geschichte", 1850), ,,LTjün alakhbàr".
julk. Brockelmann (1898-1908), „Adab alkätib",
julk. Grünert (1900) ja „Kitäb assi’r wassu’ara"
(„Liber poësis et poëtarum") julk. de Coeje
(1904). vrt. Arabian kieli ja
kirjaili-s u u s, I, 511. K. T-t.

Ibn-Rosteh, arab. kirjailija 10-nneltä vuosis.,
„Kallisarvoisten aarteiden kirjan" tekijä
(käsikirjoitus British Museumissa). Tärkeitä otteita
siitä ynnä näiden venäläisen käännöksen sekä
selitykset julkaisi Cliwolson (ks. t.): „Izvestija o
ho-zarali, burtasah, bolgarah, madjarah, slavjanah
i russah" (1869). Cliwolson luulee I.-R:n
kirjoittaneen teoksensa ennen kuin Ibn-Fadlänin (ks. t.)
matkakertomus bolgaarien maalta tuli tunnetuksi,
jotavastoin Harkavy (ks. t.) arvelee I.-R:n
sepittäneen kirjansa vasta 10:nnen vuosis. 30-luvulla
sekä käyttäneen hyväksensä Ibn-Fadlänin teosta.

(Y. W.)

Ibn Rusd ks. Averroës.

Ibn Sinä ks. A v i c e n n a.

Ibn Tufail, Abu Bekr (jcsta nimi A b
u-b a c e r) M u h a m m e d, arab. lääkäri ja filosofi,,
synt. Andalusian Guadixissi, oli
almohadi-ruhtinas Abu Ja’kubin visiirinä ja
henkilääkärinä, kuoli Marokossa 1185. Huomattavin hänen
teoksistansa on „Hajj ibn Jaqzän", ülosotinen
romaani, jossa kuvataan Robinsonin tavoin
saaressa yksinänsä elävän lapsen älyn asteellista
kehittymistä, kunnes se 7x7 vuoden perästä
saavutti sutilaisen jumalantunnon huipun.
[,,Phi-losophus autodidactus", toim. E. Pocooke (1671) :
Gauthier, „Ibn Thofail, sa vie, ses oeuvres"
(1909).] vrt. Arabian kieli ja
kirjallisuus, I, 510. K. T-t.

Ibrahim Pasa (1789-1848), egypt.
sotapäällikkö, Mehemed Alin ottopoika, kukisti
1S16-10-vahabbiitit Arabiassa, lähti laivastolla auttamaan
turkkilaisia kreikkalaisten vapaudeni aistelussa
(1824) - valloitti muutamassa kuukaudessa koko
Peloponnesoksen (1825) ja yhdessä turkkilaisten
kanssa Missolunghi’n (1826). Kun Ranskan.
Englannin ja Venäjän yhdistynyt laivasto oli
tuhonnut I:n laivaston Navarinon luona (1827).
palasi hän Egyptiin, jossa ranskalaisten
upseerien avulla paranteli sotavoimia. Kun Mehemed
Ali alkoi valloittaa Syyriaa 1831, oli T. vlipääl
likkönä, valloitti Akkonin linnan (1832) ja
voitti turkkilaiset monessa taistelussa sekä
pakotti heidät luovuttamaan Syyrian ja Adanan
(1833). Uudessa sodassa I. voitti turkkilaiset
Nisibin tappelussa (1839) ; mutta Euroopan
suurvallat tekivät väliintulollaan voiton
hedelmät tyhjiksi; Mehemed Alin täytyi luopua
Syyriasta (1840). Sen jälkeen I. hoiti tiluksiaan.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0440.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free