- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
805-806

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ibsen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

805

Ibsen

806

Henrik Ibsen.

Kun Mehemed Ali tuli kykenemättömäksi
hoitamaan hallitusta, sai I. sen 184S, mutta kuoli
sam. v. K. O. L.

Ibsen. 1. Henrik I. (1828-1906), norj.
kirjailija, synt. 20 p. maalisk. 1828 Skienissä, k.

23 p. toukok. 1906
Kris-tiaauiassa. Isä oli
Skienissä varakas kauppias,
joka kuitenkin I:n ollessa
8-vuotias köyhtyi, niin
että I:n myöhemmät
lapsuus- ja nuoruusvuodet
kuluivat hyvin niukoissa
oloissa. Rippikoulun
käytyään hänen oli pakko
lopettaa kouluopintonsa ja
ruveta apteekkioppilaaksi,
vaikka oma halu veti
häntä maalaus-alalle.
Grimstadissa
apteekki-oppilaana ollessaan hän
alkoi runoilla, kirjoittaen
m. m. valtiollisia runoja,
joissa 1848 v:n
valtiollinen ja vallankumouksellinen mielenkuohu
kuvastuu. Tämä vallankumousmieli sekä
samanaikainen omin käsin opiskelu ylioppilastutkintoa
varten johtivat I:n hänen ensimäiseen, „Catilina"
nimiseen näytelmäänsäkin, jonka hän 1850
salanimellä „Bryujolf Bjarme" julkaisi erään
ystävänsä aineellisella avustuksella. „Catilina" on
ihannoiva esitys roomalaisen kapinanjohtajan
vallankumousyrityksestä; jo tässä kappaleessa
esiintyvät I:n myöhemmässä tuotannossa useasti
tavattavat kaksi naisvastakohtaa,
kiihkoluontoi-sen ylpeä ja uhmaileva Furia ja lempeä,
uhrautuvan altis Aurelia, jotka, myöhemmin toistuvat
esim. Hjördis-Dagny tai Hedda Gabler-Thea
vastakohtina. —- Suoritettuaan Kristiaauiassa
ylioppilastutkinnon 1S50 I. alkoi vakinaisesti
kirjailla, sepittäen lähivuosina
Oehlenschläger-sävyiset näytelmät „Kæmpehøien" ja
„Sankt-Hansnatten", sekä ottaen osaa satiirisen
viikkolehden ,,Andhrimner"in toimitukseen. V. 1851
Tbsen kutsuttiin Bergenin teatterin
draamalliseksi neuvonantajaksi ja siellä hän viipyi v:een
1857, jolloin siirtyi Kristiaaniaan, toimien aluksi
1858-62 sinne tanskalaishenkisen pääteatterin
vastapainoksi perustetun norjalaisen teatterin
taiteellisena johtajana, ja tämän teatterin
jouduttua vararikkoon Kristiaanian teatterin
kirjallisena neuvonantajana. Tämä näyttämöllinen
toimiala perehdytti T:n perinpohjin draamallisen
runoihin käytännöllisiin näyttämövaatimuksiin.
Ensimäinen tämän varttuneemman
näyttämö-kokemuksen hedelmä on psykologisessa
kuvauksessaan tarkka ja tapauksenjohtelussa
tiivis-ra-kenteinen, mutta kolkkotunnelmainen „Fru Inger
ti 1 Østråt" (1855). Tunnelmallisempi, mutta
samalla höllempi on toinen Norjan keskiaikaisesta
historiasta aiheensa saanut kappale,
balladi-sävyinen „Gildet paa Solhoug" (1856), jolla I.
ensi kertaa esiintyi omalla nimellään
julkisuudessa. V. 1858 I. vihdoin julkaisi ensimäisen
varsinaisen suurteoksensa, „Hærmændene paa
Helgeland" („Ilelgelannin sankarit"), jossa
viikinki-ajan rajunkarskea elämä jylhänä ja
ylpeänä kuvastuu islantilaisesta
„Völsunga-tari-nasta" aiheensa saaneessa tapauksessa. T:n ensi-

mäinen satiirinen näytelmä ou runomuotoinen
„Kjaerlighedens komedie" (1862), joka purevalla,
kirpeällä ivalla käsittelee kihlaus- ja
avioliitto-kysymyksiä. Norjan kuningastarina-aiheita
käsittelee T:n viimeinen ja tiivisvoimaisin
historiallinen näytelmä, „lvongseiiinerue" („Kuninkaan
alut", 1863), jossa päähuomio kohdistuu rohkean,
valoisan toivokkaan ja uskaltavan
Haakon-kuninkaan sekä lahjakkaan ja kunnianhimoisen,
mutta itseään epäilevän Skule-jaarlin
syvämerki-tvksiseen luonnevastakohtaisuuteen, — Uusi
kausi alkoi I:n tuotannossa, kun hän 1864 lähti
saamallaan matka-apurahalla ulkomaille, missä
hän tästä lähtien oleskeli melkein yhtä mittaa
27 vuotta. Syvästi katkeroituneena kotimaansa
ahtaisiin oloihin ja skandinaavisten kansain
valtiolliseen nöyryyttymiseen Slesvig-Holsteinin
sodan aikana hän löysi" nyt viileän luomisrauhan
aluksi Roomassa, jossa runoili
miehuuskau-tensa voimateokset, suurisuuntaiset aatedraamat
„Brand"in ja „Peer Gynf’in. „Brand" (1866,
suom. Kasimir Leino 1896), jota hän aluksi oli
aikonut käsitellä eepillisessä muodossa („Det
episke Brand", julkaistu 1908), on jylhän ylevä
aatedraama, joka saarnaa ankaraa tahdon
ehdottomuutta, ja uhkaavalla jyrkkyydellä tuomitsee
kaiken puolinaisuuden ja sovittelun uskossa ja
elämässä. Sama aatesisällys on „Peer Gynf’issä
(1867), vaikka tällä kertaa kielteiseltä puolelta
katsottuna; siinä I. vitsoo säälittömän
viiltävällä ivalla samaa puolinaisuutta, jota vastaan
Brand käy jylhää, ankaran tahdon
paatoksen kannattamaa taisteluansa; hän 011 siinä Peer
Gyntin hahmoon pukenut kaiken kansansa ja
aikansa puolinaisuuden, kaiken ulkonaisen
ylväste-levän tavoittelun ja sisäisen ryhdittömän
mitättömyyden, kaiken kiihottuneen mielikuvailun ja
sitä vastaavan tahdon penseyden. Samaan
ryhmään näiden draamojen kanssa kuuluu
myöhemmin ilmestynyt „Kejser og galikeer" (1873), joka
raskaan mietiskeliäs draama Julianus keisarin
kohtaloissa ja sisäisissä, uskonkamppailuissa
antaa meille edellisten tahdon (Brand) ja
mielikuvituksen (Peer Gynt) analvseerauksien lisäksi
kolmannen ihmismielen perusvoiman, uskon,
analv-seerauksen. Jo aiemmin I. oli siirtynyt
yhteiskunnallisen kuvauksen alalle, julkaisten 1869
„De unges forbund" („Nuorten liitto"),
poliittisen satiirin, joka terävästi koski puoluemiehiin
Norjassa. „Samfundets stotter" (1877)
(„Yhteiskunnan tukeet") jatkaa ja syventää tätä
nykyaikaisen elämän ja nykyaikaisten
ristiriitojen kuvausta, mutta vasta näytelmässä „Et
dukkehjem" (1879, suom. „Nora") I. saavuttaa
lopullisen, taiteellisesti täyspitoisen muodon
nykyaikaisen elämän käsittelylleen. Tässä
näytelmässä, joka avaa seu sarjan I:n tuotannossa,
mikä oikeastaan on tehnyt hänestä
maailmankirjailijan. on T:n taide hioutunut ja kehittynyt
niitä tarkkasärmäisimmäksi ja täsmällisimmäksi
nykyaikaisen ihmisen sielunelämän
kuvastukseksi, se on lyhyimmästi sanoen ensimäinen
todellinen nykyaikainen keskusteludraama, jossa
ulkonaisesti nähden niukkoihin jokapäiväisiin
puitteisiin on mahdutettu koko nykyaikaisen
elii-mäntuntemistavan pingoitettu sielullinen
jänni-tvs. Tätä avioliittodrnamaa seurasi nyt sarja
mitä kireimmällä, vallitsevimmalla taidolla
laadittuja mestarinäytelmiä. joiden kaikkien ai-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0441.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free