- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
807-808

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ibsen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

807

Ibykos—Idaho

808

heena on nykyaikaisen jokapäiväiselämämme
ulkonaisesti nähden niukkailmeiset, sisäisesti
tuntien sähköisän järkyttävät sielulliset
ristiriidat. V. 1881 ilmestyy kaamea
perinnöllisyys-tragedia „Gengangere" („Kummittelijoita"),
18S2 „En folkefiende" („Kansanvihaaja"), joka
katkera huvinäytelmä linkoaa teräviä sanoja
eneramistötyperyyttä ja tekohurskasta
itsekkyyttä vastaan. „Vildanden" („Villisorsa",
1881) kääntää kärkensä pingoitettua,
tinkimätöntä aatejyrkkyyttä ja yksipuolisen
kaavamaista ihanteellisuutta vastaan, samalla kuin
siinä ensi kertaa esiytyy oireita siitä
symbolismista, joka I:n vanhuudenteoksissa sai melkein
tuhoisan sijan. V. 1886 ilmestyi vihdoin koko
tämän sarjan taiteellisesti voimakkain ja
inhimillisesti syvin luoma, „Rosmersholm"
(„Rosmers-holma"), jossa kuvataan alkuluontoisen naisen,
Rebekka Westin ja sielullisesti aateloituneen
henki-ihmisen Rosmerin vuorovaikutukset
toisiinsa. V. 1888 ilmestynyt „Fruen fra havet"
(„Meren tytär’*") on osaksi symboliikan varjoon
peittyvä kuvaus siitä tenhosta, jolla salaperäinen
tuntemattomuus vetää ja kahlehtii ihmismieltä.
„Hedda Gabler" (1890) on taas mitä
niukim-milla draamallisilla keinoilla, loogillisella
tarmolla ja säälimättömällä psykologialla luotu
kuvaus nykyaikaisen, lauetakseen jännitetyn
hermo-elämän kaameasta, tyhjästä pingoituksesta. —
T., joka 1878 oli Roomasta muuttanut Dresdeniin.
asettuen myöhemmin Müncheniin, muutti
vihdoin 1891 lopullisesti kotimaahansa ja loi täällä
vielä sarjan teoksia, joiden sommittelua kyllä
edelleen hallitsee hänen saavuttamansa
näy-telmänsolmimistaito ja karaistu, järkytetty
elämänvmmärtämys, mutta joihin alkava
vanhuus myöskin alkaa luoda varjojaan. „Bygmester
Solness" (..Rakennusmestari Solness", 1892),
„Lille Eyolf’ („Pikku Eyolf" 1894), „John
Gabriel Borkman" (1896) sekä draamallinen
epilogi „Naar vi døde vaagner" (1899), niin
syvällisiin sielullisiin probleemeihin kuin ne
tähtäävätkin ja niin merkityksellisiä ihmisluonteita
kuin niissä kuvastuukin, jäävät sittenkin
jotenkin kuin sulamattoman symbolismin hämärään:
niiden perimmäinen sisältö ja tarkoitus pysyy
verhossa. Runoilijan eläessä julkaistiin vielä
hänen kirjeensä „Breve" (1904). T. oli v:sta
1858 naimisissa Susanna Daae Thoresenin kanssa.
[„Samlede værker" T-X, 1898-1902, ..Samlede
værker. Minde udgave" I-V, 1906-07, „Efterladte
skrifter" I-III, 1909, „Breve" I-II, 1904;
Woer-ner. „Henrik Ibsen" I-II, 1900-10; Vasenius,
..Henrik Ibsen. Ett skaldeporträtt", 1882:
Brandes, „Samlede værker" V, XVII; Jæger,
„Henrik Ibsen og hans værker" (1892).] T7. K-i.

2. Sigurd I. (s. 1859). edellisen poika,
politikko, opiskeltuaan ulkomailla toimi 1885-90
ulkoasiain departementin palveluksessa, sen
jälkeen kirjailijana Kristiaaniassa; otti osaa
..Nvt tidskrift" aikakauskirjan toimitukseen ja
..Eingeren’Mn julkaisemiseen, vaatien
unioni-seikoista kirjoittamissaan artikkeleissa Norjalle
omaa diplomatiaa ja konsulilaitosta; tuli 1899
toimituspäälliköksi sisäasiain departementin
kauppa-, merenkulku- ja ulkomaanasiain
osastoon ja 1902 jäseneksi toiseen
konsulaattikomi-teaan; oli 1902-05 hallituksen jäsenenä. v:sta
1903 valtioministerinä Tukholmassa johtaen tässä

toimessa Norjan puolelta viimeisiä unionikeskus-

teluja, joiden raukeamisesta oli seurauksena
unionin purkautuminen; julkaissut m. m. „Unionen"
(1891), „Mænd og magter" (1894), „Nationalt
kongedøme" (1898).

Ibykos [i-], kreik. runoilija (6:nnella vuosis.
e. Kr.), kotoisin Ala-Italian Rhegionista;
oleskeli jonkun aikaa Samoksen yksinvaltiaan
Polykrateen loistavassa ja hekumallisessa hovissa.
Sepitti koorilauluja, joissa, niihin kuuluvan
taru-aineksen ohella, subjektiivisilla tunteilla oli
paljon sijaa; varsinkin I. oli tunnettu lemmen
(etenkin poikalemmen) lennokkaana ja
sulosui-sena laulajana. Hänen runojaan, joita oli 7
kirjaa, on säilynyt vain pieniä katkelmia. — I:n
nimeen liittyy tunnettu taru: matkalla
rosvojoukko hyökkäsi I:n kimppuun ja surmasi hänet.
Ennenkuin kuoli, hän ehti rikoksen
todistajaksi kutsua ohilentävän kurkiparven. Kun
rosvot sitten Korinthoksessa näkivät ylhäällä
lentäviä kurkia, lausuivat he ilkkuen: „Kas tuossa
I:n kurjet!"; siten he antoivat aiheen
tiedusteluihin, ja rikos tuli ilmi. O. E. T.

Ichneumon ks. Loisampiaiset ja
Faarao r o t a t.

Ichthyopis ks. Gymnophiona.

Ichthyopterygia ks. Ichthyosauria.

Ichthyornis (kreik. ikhthy’s - kala, ja omis
= lintu), liitukaudella elänyt lintusuku. Tähän
kuuluvilla linnuilla on ollut vahva rintalasta
ja pitkät siivet. Ne ovat siis olleet
nykyajan lentolintujen näköisiä, mutta niiden
selkänikamat olivat kaksoiskoverat, kuten kaloilla, ja
nokassa niillä oli hampaat. Niitten jäännöksiä
tavataan Kansasin liitumuodostumissa. P. E.

Ichthyosauria, fossiilinen liskoeläinlahko. ks.
K a 1 a 1 i s k o.

Ici [ist’] (ransk.), tässä, täällä t. tänne.
Ko-mennussana koirien opetuksessa.

Iconium ks. Konia.

Icosandria ks. Linnen siitinjärjes-

t e 1 m ä.

Icterus (< kreik. ikteros), keltatauti.

Ictus (lat.), isku; sormella tai jalalla tehty
tahdinmerkki, jolla poljento osoitettiin säkeitä
lausuttaessa tahi laulettaessa; myös eri tavujen
korostus, runokorko 1. -paino. vrt. A r s i s.

K. J. H.

Ida [J-] (kreik. Idé, Idä, alkuaan =
metsä-seutu). 1. Vuoristo Vähän-Aasian
Troas-maa-kunnan eteläosassa: korkein huippu (nyk.
Kaz-Dagh) 1,753 m. Oli muinoin fryvgialaisen
suuren äiti-jumalattaren (Kybelen) palveluksen
pääpaikkoja. — 2. Vuoristo, joka täyttää
Kreetta-saaren keskiosan (nyk. Psiloriti) ; korkein
huippu 2,460 m. Täs-ä vuoressa on luola, joka,
kuten muinaislöydöt ovat osoittaneet, vanhoina
aikoina on ollut pyhä paikka; muutamien
lähteiden mukaan sitä pidettiin Zeuksen
syntymäpaikkana (vrt. Dikte). — Idalaiset daktylit
ks. D a k t y 1 i t. O. E. T.

Idaho /aiddhou] (lyh. Id.), Pohjois-Ameriikan
Yhdysvaltojen liittovaltio Kalliovuorten
pohjoisosassa; 218.362 km5, n. 273,000 as. (1907). I. on
parhaastaan 1,200-1,800 m korkeata
pengervuori-maata, jonka korkeimmat osat (yli 3,000 m)
ovat Bitterroot-, Salmon-River- ja Coeur
d’Alène-vuoret (Hv ndmai Peak 3,960 m yi. merenp.).

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0442.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free