- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
815-816

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Idiootti ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

815

Idokraasi—Idätys

816

sen sijaan hän koettaa vertailuilla osoittaa
yhtäläisyyksiä suomen ja kreikan kielistä sekä
näiden kansain mytologiasta. Nämä yhtäläisyydet
ovat I:n mukaan muistoja siitä vilkkaasta
vuorovaikutuksesta, jossa suomalaisten muka
skyytti-läisperäiset esi-isät Mustan-meren rannalla
asuessaan ovat olleet muinaiskreikkalaisten kanssa.
I:n todistelutapa on periaatteellisesti hylättävä,
hänen käyttämänsä kieliaines osittain
virheellistä ja tulokset ovat sen mukaiset; kirja
sisältää kuitenkin muutamia varteenotettavia tietoja
suomen kielestä. Mutta ilmestyessään I:n teos
herätti melkoista huomiota, käännettiinpä
ranskaksikin. — I:n vanhimman jälkeinen poika,
Kaarle Juhana tuli Suomen senaatin jäseneksi
ja aateloituna Idestam-suvun kantaisäksi.

A. K.

3. Gustaf Rudolf I. (s. 1857), lääkäri,
lääketiet. Iis. 1884. ensimäisenä
kaupunginlääkärinä Tampereella 1887-1907, jolloin hän
nimitettiin lääkintäneuvokseksi lääkintöhallitukseen ja
muutti Helsinkiin. Tampereella, jonka
suurenmoinen kehittyminen pienkaupungeista
suurkaupungiksi tapahtui juuri tällä ajanjaksolla, I. otti
kunnalliseen toimintaan innokkaasti osaa, ei
yksistään lääkärinä ja yleisten terveysolojen
valvojana ja ohjaajana, vaan myös kunnallismiehenä
mitä moninaisimmilla aloilla, ollen m. m.
valtuuston puheenjohtajana 1898-99. Samoin I. oli oman
kaupunkinsa edustajana kaikilla valtiopäivillä
vv:n 1894 ja 1906 välillä ollen jäsenenä useissa
tärkeissä valiokunnissa ja m. m. 1905-06 v:n
ylimääräisillä valtiopäivillä porvarissäädyn
varapuhemiehenä. V. 1907 I. kutsuttiin valtion
asettaman, kunnallista äänioikeutta,
vaalikelpoisuutta ja vaalitapaa sekä kunnallisverotusta
koskevien säännösten tarkastusvaliokunnan
esimieheksi. I. on Duodecim-seuran perustajia; 1908
hän oli seuran puheenjohtajana. Niinikään hän
oli Suomen lääkäriseuran puheenjohtajana 1907.
Julkaissut useita kirjoituksia käytännöllisen
lääketaidon aloilta „Finska läkaresällskapets
handlingar"eissa, ,.Duodecim"issa ja
..Terveyden-hoitolehdessä". M. O-B.

Idokraasi ks. V e s u v i a a n i.

Idoli (kreik. eidölon = kuva), jumalankuva;
epäjumala.

Idomeneus [idomene’us], kreik. tarusankari,
Minoksen pojan Deukalionin poika, Troian
sodassa kreettalaisten johtaja, kreikkalaisten
mah-tavimpia ruhtinaita ja uljaimpia taistelijoita.

Idria, kaupunki Itävallassa, Krainissa,
Ison-zou syrjäjoen I:n (Idrizan) varrella, syvässä
laaksossa 333 myi. merenp., 5,700 as., sloveeneja.
Kuuluisa, 1497 keksitty ja v:sta 1580 valtion
omistama elohopeakaivos (vuosituotanto n. 3
milj. mk). (W. S-m.)

Idrisi (alEdrisi), Abu Abdallah
Muhammed (1099-1146), Ceutassa syntynyt
arab. maantieteilijä. Teki laajoja matkustuksia.
Joutui norniannilais-kuninkaan Roger II:n
hoviin Sisiliaan, jossa kirjoitti kuulun
maantie-teensä, „Nuzhat almustäq", josta Dozy ja de
Goeje ovat kääntäneet osan („Description de
PAfrique et de 1’Espagne", 1866). Tämä
maantiede sisältää vanhimpia tietoja Suomestakin
(„Finmark", „Tabest" y. m.). [Brandel „Om
och ur den arabiska geografen I." (1894).]

K. T-t.

Idskär [idsär], samannimisen saaren
etelärannalla, Hanko-Jungfrusundin väylällä,
valkoinen, pyöreä johtoloisto. K. S.

Idumea ks. Edom.

Idumealainen dynastia, juutalainen
hal-litsijasuku, joka polveutui
idumealaisesta(edomi-laisesta) Antipatroksesta. vrt. Antipatros 2
ja H e r o d e s. K. T-t.

Idun [i-J. 1. Skand. mytol. Yksi asynjoista,
ikuisen nuoruuden jumalatar, Bragen puoliso. —
2. V. 1862 Tukholmassa perustettu
tieteellis-kaunokirjallis-taiteellinen seura. Toimivien
jäsenten luku yli puolen kuudetta sataa; jäsenet
valitsee erityinen lautakunta. Seuran
sihteerinä oli sen perustamisesta kuolemaansa saakka
(1906) Harald Wieselgren, nyk. sihteeri Th.
Westrin. — 3. Tukholmassa ilmestyvä kuvitettu
viikkolehti „naista ja kotia varten", perust. 1887.

Idus ks. Säynävä.

Idus [Idus] (lat.), muinaisroomalaisilla
kuukauden 13:s t. 15:s päivä, Juppiterille pyhitetty.

Idylli (kreik. eidy’llion = pikku kuva),
kertomarunouden laji, joka ei kuvaile sankaritekoja,
vaan rauhallisen maalaiselämän tapahtumia ja
viehätystä. Se voi puhjeta esille hiljaisen
viihty-myksen välittömästä elononnesta, mutta
erittäinkin se on kukoistanut ylikulttuurin aikoina,
ilmaisten sentimentaalista luonnonikävää
varsinkin paimen- (bukolisen) runouden
muodossa. I:n varsinainen luoja on 3:nnella vuosis.
e. Kr. elänyt sisilialainen Theokritos;
hänen seuraajiaan olivat tällä alalla Bion ja
Moskhos. Roomalainen Vergilius sepitteli
paimenrunoja (eklogeja) Theokritoksen malliin,
mutta ne olivat sovitetut ajan maun ja
katsantokannan mukaan. Keskiajallakaan idylli ei ole
unohduksissa (Adam de la Halle, „Le jeu de
Robin et Marion"), mutta vasta renesanssi sen
herättää uuteen eloon osaksi Yergiliuksen mallin
mukaisena eklogina (Petrarca y. m.), osaksi
paimenromaanina (Boccaccio, Sannazaro
y. m.), ja paimennäytelmänä (Tasso, „Aminta"’,
Guarini, „II pastor fido" y. m.). Idylleistä
mainittakoon m. m. Runebergin „Hanna" ja
„Jouluilta" („Julqvällen"), Goethen „Hermann
und Dorothea", Schillerin „Wilhelm Tell"
(näytelmä), Franzenin „Emili eller en afton i
Lappland".

Idänpää-Heikkilä, Juhana (1818-90), val-

tiopäivämies. Hankki itselleen jommoisetkin
tiedot itsekseen opiskelemalla, valittiin moneen
kunnan luottamustoimeen; oli puhemiehenä
lähetystössä, joka 1863 kävi Hämeenlinnaan
saapuneen Aleksanteri II:n puheilla kiittämässä häntä
valtiopäiväin kokoonkutsumisesta. Valtiopäivillä
talonpoikais-säädyn jäsenenä 1872, 1877-78. 1882
hän oli säätynsä johtavia miehiä ja valittiin
m. m. moniin valiokuntiin. E. E. K.

Idätys, kylvösiemenen itävyyden ja
itämiste-hon selville ottaminen. Lasketaan määrätty
määrä siemeniä, tavallisesti 100 tai 200, jotka
asetetaan lautasella olevalle kostutetulle
imupapf-rille, kankaalle, hiekalle, turpeelle t. m. s. sekä
pidetään kosteina ja verrattain lämpimässä
paikassa. Idättäessä käytetään nykyään usein
erilaisia idätyskoneita, kuten Nobben (huokoisesta
savesta tehty), Holmströmin (suomalainen
keksintö: savesta tehty levy, jossa 100 viljan
siemenille sopivaa lovea), Stjernqvistin (lasista ja pel-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0446.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free