Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ihmisoikeudet ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
837
Ihmisoikeudet—lhmistyttää
838
välillä käyneet niin läheisiksi ja vilkkaiksi, että
on syytä puhua varsinaisesta yhteisestä
„maailmanpolitiikasta"; kaikkien huomattavien
valtioiden ja kansojen elämä on yhtämittaisessa
keskinäisessä vuorovaikutuksessa. Sen johdosta
si-vistysyhteys tulee epäilemättä nopeasti ja
voimakkaasti kasvamaan ja eri sivistyspiirit
joutuvat yhä likeisempiin kosketuksiin toistensa
kanssa. Vasta sen tapahduttua voi aate ja tunne
koko ihmiskunnan yhteydestä ja veljeydestä
täydellisesti toteutua elämässä. A. Gr.
Ihmisoikeudet 1. yleiset
ihmisoikeudet, joihin liitetään yleiset
kansalaisoikeudet, tarkoittavat aatteellisesti määrätä,
mitä oikeuksia yksilöllä ihmisenä on
uudenaikaisessa valtiossa. Niiden historiallinen synty on
lähinnä löydettävissä Englannin ja Skotlannin
uskonnollisten ja valtiollisten olojen kehityksestä
uskonpuhdistuksen jälkeen. Näissä maissa
esiintyi vallitsevaan kirkkoon tyytymättömiä
uskon-piirejä, jotka perustivat olemassaolonsa yksilön
oikeuteen saada vapaasti tunnustaa uskoansa.
Aate kulki Isosta-Britanniasta
Pohjois-Amerii-kan siirtoloihin ja laajentui siellä yleiseksi
yhteiskunnalliseksi ja valtiolliseksi periaatteeksi,
joka sai suurisuuntaisimman ilmaisunsa
ame-riikkalaisessa itsenäisyysjulistuksessa 4 p.
hei-näk. 1776. Siinä julistettiin, että ihmiset ovat
yhdenvertaisia ja että heillä on eräitä Luojan
antamia riistämättömiä oikeuksia, joihin kuuluu
henki, vapaus ja mahdollisuus pyrkiä onneen.
Näitä oikeuksia tulee hallituksen turvata;
väärää hallitusta saa kansa vastustaa, sillä ylin
valtiovalta kuuluu kansalle. Yleisiin
ihmisoikeuksiin liitettiin lisämääräyksissä sellaisia
yleisiä kansalaisoikeuksia kuin uskonnon-,
puheja paino- sekä kokoontumisvapaus. Ameriikasta
näin laajennettu aate palasi Eurooppaan, lähinnä
Ranskaan, jonka suuressa vallankumouksessa
syntyi 26 p. elok. 1789 kuuluisa ihmisoikeuksien
julistus (Déclaration des droits de Uhomme).
Se luettelee samaan tapaan yleisiä „pyhiä"
ihmisoikeuksia: yhdenvertaisuuden, vapauden,
turvallisuuden ja omaisuuden; lisäksi ajatus- ja
kokoontumisvapauden, uskonnonvapauden,
henkilökohtaisen vapauden, oikeuden saada ansiotyötä
tai ylläpitoa ja samoin opetusta j. n. e.
Ihmisoikeudet pääsivät myöhemmin useiden muidenkin
Euroopan maiden valtiosäännöissä nimenomaan
tunnustetuiksi, joten voi sanoa niiden,
pääasiallisesti siinä muodossa kuin ne Pohjois-Ameriikassa
ja Ranskassa julistettiin, yksilön julkisina
oikeuksina nauttivan nykyaikaisten
sivistysvaltioiden oikeudellista turvaa. Niiden
kantavuudesta ja tarkasta ymmärtämisestä on kuitenkin
paljo erimielisyyttä sekä käytännössä että
tie-teisopissa. Yleisen tunnustuksen on niille
antanut liberalistinen valtioteoria ja sen filosofinen
alkuunpanija Locke. I:ksien siveellisenä
perustuksena on persoonallisuuden aate, jota
sivistysvaltio ei voi olla tunnustamatta, koska sen oma
olemassaolokin lopulta edellyttää
persoonallisuuden tointa ja tunnustusta. [Einar Böök,
„Ihmisen ja kansalaisen oikeudet" (Valvoja 1900).]
Z. C.
Ihmisrodut ks. Ihminen.
Ihmisryöstö, lalcit., on yksi laji yksilön
vapautta vastaan suuntautuvia rikoksia.
Voimassaolevan, joulukuun 19 p. 1889 annetun rikos-
lakimme mukaan i. käsittää kolme eri rikosta,
nimittäin: 1) varsinaisen
ihmisryöstön, jolla ymmärretään toisen valtaansa
ottamista väkivallalla, uhkauksella taikka
kavaluudella ja tarkoituksella saattaa hänet toisen maan
sota- tahi meripalvelukseen, taikka orjuuteen
tahi maaorjuuteen, taikka muuhun
pakonalai-seen tilaan maan ulkopuolella taikka
avuttomuuteen hengenvaaralliseen paikkaan ; 2) 1 a
p-senryöstön, mikä tapahtuu, kuu joku
muussa kuin edellämainitussa tapauksessa
luvattomasti on ottanut valtaansa ja vienyt pois
lapsen, joka ei ole viittätoista vuotta täyttänyt,
taikka erottanut lapsen isästä, äidistä taikka
siitä, jonka hoidon ja käskyn alainen lapsi on;
sekä 3) naisenryöstön, jolla ymmärretään
naimakelpoisen naisen valtaansa ottamista
vastoi n hänen tahi hänen naittajansa tai muun
edusmiehen tahtoa, aikomuksessa mennä hänen
kanssaan avioliittoon tahi harjoittaa haureutta
hänen kanssaan, (ks. Rikoslain 25 luvun 1, 2, 7,
8 ja 14 §§). — Sitävastoin ei ihmisryöstöön
kuuluvaksi lasketa laitonta vapauden riistämistä
toiselta jollain muulla tavoin (Rikoslain 25 luvun
9 ja 10 |J). O. K:nen.
Ihmissyöjät (esp. canibal, saks. hannibal,
käytetty alkujaan Karibien ihmissyöjistä),
monet alhaisilla sivistysasteilla olevat kansat: esim.
Aasiassa Sumatran battat, Afrikassa monet
länsirannikon ja Kongon-laakson kansat,
Pohjois-Ameriikassa odsibvät (tilapäisesti),
Austraa-liassa sisämaan kansat ja Polyneesiassa useat
melaneesialaiset ja mikroneesialaiset.
Ihmissyöjistä puhuvat jo muutamat klassilliset kirjailijat
mainiten esim. skyyttalaiset, etiopialaiset,
massa-geetit; Pyhä Hieronymus kertoo 300-luvulla
omasta näkemästään brittiläisten attikoottien
ihmissyönnistä. Kannibaaleja olivat myös
muinaisen Ameriikan sivistyskansat aztekit
(uliri-ja juhlatilaisuuksissa) ja perulaiset. Löydöt
monien eurooppalaisten maitten (Italian, Belgian,
Ranskan, Englannin y. m.) luolista ja kiviajan
asuinpaikoilta (m. m. Ahvenanmaalla) todistavat
Euroopankin asukasten aikoinaan olleen
ihmis-syöj iä.
Ihmissyönnin aiheuttavat monissa kansoissa
uskonnolliset ja pieteetilliset katsomukset; niin
myöskin usko, että vihollinen syötynä tulee
perinpohjin tuhotuksi ja hänen voimansa ja
kykynsä syöjään siirretyiksi. Puhutaan
kahdenlaisesta ihmissyönnistä: 1) omien lasten,
vanhempain tai sisarusten (e n d o k a n n i h
a-1 i s m i) tai 2) vierasten (esim. sotavankien)
lihan syönnistä (e k s o k a n n i b a 1 i s m i).
Sumatran verraten sivistyneessä batta-kansassa
tapahtuu ihmissyönti rangaistukseksi (esim.
maan-kavaltajille ja sille etuoikeudettomalle
kansalaiselle, joka viettelee radzan vaimon).
Paikoitellen oli ihmissyönti kehittynyt herkuttelemiseksi:
esim. Fidzi-saarilla, missä ihmislihaa nautittiin
vartavasten viljellyin maustimin höystettynä ja
erikoisin 3- tai 4-haaraisin kahvelein. Toisin
paikoin, kuten Afrikan länsirannikolla Sierra
Leonesta aina Nigerin suistolle asti, oli
ihmissyönnillä varsin eläimellinen luonne: sitä
nautittiin kuin muutakin lihaa. U. T. S.
lhmistyttää (ransk. humaniser -
humanisee-rata) merkitsee määrätyissä, ehkäpä hyvinkin
ahtaissa oloissa kehittyneiden pyrkimysten laa-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
