- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
839-840

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ihmisoikeudet ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

839

Ihmisuhrit—Iho

840

jentamista ja jalostamista ihmisyyden
vaatimusta vastaavammiksi, käsitysten ja tapojen
kehittämistä sivistyneiksi ja hienostuneiksi.

Z. C.

Ihmisuhrit, niinkuin yleensä uhrit, ovat mitä
lälieisimmässä yhteydessä vainajain palveluksen
kanssa, joiden luultiin myös seuralaisia ja
palvelijoita tarvitsevan. Ne ovat nähtävästi muita
veriuhreja myöhemmät, koska niitä vähemmän
tapaa varsinaisilla luonnonkansoilla kuin
puoli-sivistyneillä raakalaisilla. Suomen suvun alalla
on ihmisuhri verraten harvinainen ilmiö ja
etupäässä niillä heimoilla tavattava, jotka ovat
enimmän olleet muiden kansojen yhteydessä.
[J. Krohn, .,Suomen suvun pakanallinen
jumalanpalvelus", sivv. 151-186.] vrt. Ihmissyöjät.

iv. K.

Ihmisyys (vrt. Humaani) sisältää
yleisimmässä merkityksessä kaiken sen, mikä on
ihmiselle ihmisenä tunnusmerkillistä, on siis sama
kuin ihmisluonto kaikkine eri puolineen ja
il-mauksineen. Jos ihm isyysaate liitetään
tähän merkitykseen, niin se ei voi merkitä muuta
kuin sellaista ajatussuuntaa, jonka mukaan aina
on pyrittävä ymmärtämään ihmisten tekoja,
myöskin heikkouksia ja paheita ihmisluonnon
osoituksiksi. „Ken ymmärtää kaiken, hän antaa
kaiken anteeksi." Tämä merkitys kohdistuu
erittäinkin siihen, että sivistyselämän ilmiöitä on
arvosteltava ymmärtävästi ja hienotunteisesti;
käytetään usein sanoja humaaninen 1.
ihmiselli-nen, sivistvnvt. hienotunteinen, vstävällinen
mel-kein samaa merkitsevinä ja sellaisten sanojen
vastakohtina kuin sivistymätön, raaka,
häikäilemätön, töykeä j. n. e. Thmisyysaatetta sen
laajimmassa ja kaikkea suvaitsevassa
merkityksessä arvostellaan vakavuutta puuttuvaksi;
n’irtpä Tbsen antaa Brandin leimata sanaa
humaaninen „veltoksi sanaksi". Mutta sanaa
ihmisyys käytetään myös merkityksessä jalo,
sopusointuinen, täydellinen ihmisyys, inhimillisten
voimien kehkeytyminen kokonaisuudeksi, jossa
kullakin ihmisolemuksen puolella on arvoaan
vastaava tila ja jossa korkeammat puolet vallitsevat
alempia. Tähän suuntaan ovat suuret henkiset
liikkeet (stoalainen filosofia, ja tavallaan
alku-kristillisyys sekä saksalaisen humanismin ja
klassillisuuden edustajat, esim. Herder. Schiller
ja Goethe) ymmärtäneet ihmisyyden aatteen
vaativan yksilön kehkeytymistä sopusointuiseksi
ja täydelliseksi olennoksi, joka katsoo itsensä
historiallisesta yhteiskunnastaan
riippumattomaksi ja koko ihmiskuntaan kuuluvaksi. Mutta
ihmisyyden aatteen voidaan, liittyen esim.
Pestalozzis yleisesti ihmisrakkaudelliseen, ihmisten
yhteisyyttä tarkoittavaan työhön, ymmärtää
myöskin sisältävän sen, että ihmiset
yhteiskuntaan kuuluvina muodostavat sellaisen yhteyden,
jossa eivät vain muutamat heistä viljele omaa
yksilöllistä henkeään, vaan jossa kaikki
yhteiskunnan jäsenet ovat itseään ja toisiaan
kehittävässä vuorovaikutuksessa keskenään. Tätä
aatteellista, inhimillistä kokonaisuutta on sa-iottu
ihmisyyden valtakunnan aatteeksi, ja
se on uudenaikaisen n. s. humaanisen siveysopin
pohjana, jota edustaa esim. tanskalainen
Høff-ding. Z. C.

Iho (integume’ ntum), ihmisen ja eläinten
ruumiin ulkopeite. Ihmisen ihossa erotetaan seu-

raavat osat: orvaskesi (epidermis), joka on
ihon päällimäisenä peitteenä, on muodostunut
kerrostuneista epitelisoluista, joista syvemmällä
sijaitsevat, nilakerros 1. emäkesi
(Stratum Malpighii), ovat pehmoiset, sisältäen m. m.
sen väriaineen, mikä kullekin eri ihmisrodulle
antaa sille ominaisen värin, mutta pinnemmät,
marras- 1. sarveiskesi (Stratum corneum),
ovat kuivuneet ja vähitellen muuttuneet
sarveisainetta sisältäviksi litteiksi soluiksi, mitkä
ehtimiseen kuluvat ja hilseenä irroittuvat ja
hankautuvat pois; tässä ihon pinnimmässä kerroksessa
ei ole laisinkaan verisuonia eikä hermoja,
Orvaskeden alla kulkee verinahka (corium). joka

Kuva 1. Kuva 2.

Kuva 1. Ihon kerrokset. a (1 ja 2) orvaskesi, b (3 ja 4)
verinahka, c hikirauhanen, 5 ihonalainen solukko. Kuva 2.

Ihokarva. 1 karva, 2 sitä nostava lihas. 3 talirauhanen.

on muodostunut kiinteistä sidekudos-soluista
ynnä joustavista, n. s. elastisista säikeistä ja
sisältää paitsi verisuonia ja hermoja päätteineen
(Meissnerin tuntokappaleet ja Pacini’n
kappaleet) hikirauhasia, joista hienot tiehyet johtavat
orvaskeden läpi ihon ulkopinnalle sekä
talirauhasia, jotka avautuvat ihokarvaa ympäröivään
tupentapaiseen muodostumaan. Iho toimii
ensinnäkin ruumiin suojaavana rajapiatana
kaikenlaisia ulkonaisia haitallisia vaikutuksia vastaan;
esim. myrkylliset aineet ja niitten liuokset eivät
kykene tunkeutumaan terveen,
turmeltumattoman ilion läpi. Iho välittää myöskin hengitystä
sanan laajemmassa merkityksessä (ks.
Iho-hengitys). Ihon varsinaisimpana toimintana
on olla erityisenä erityselimenä, jonka
välityksellä ruumis menettää suuren osan >iitä
vesimäärästä, mikä vuorokauden kuluessa
ruumiistamme poistuu, jossa suhteessa iho siten avustaa
munuaisten toimintaa. Iho on myöskin
varsinainen tuntoelimemme (vrt, Tuntoaisti). Ja
vihdoin on iholla erittäin tärkeä tehtävä
ruumiin lämpötaloudessa (vrt. Lämpötalous).
Ihontoiminnan kunnollisuudesta riippuu hyvin
suuressa määrin ihmisen terveys. Ruumiin
kar-kaisemisen (ks. t.) tarkoituksena on etupäässä
vahvistaa ihoa ja sen hermostoa virkeään ja
valppaaseen toimintaan. Ihon alla on olemassa
rasvakerros (panniculus adiposus), jonka
runsaammasta tai niukemmasta kehityksestä
ruumiin lihavuus ja pulleampi tai laihempi
ulkomuoto suuresti riippuu. Karvat ja kynnet ovat
erikoisia ihonmuodostuksia, jotka kehittyvät
orvaskedestä. (M. O-B.)

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0458.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free