Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Iitti ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
851
Ijoliitti—Ikkuna
852
Ikaalinen.
lialle Pölkkynierueen pystytettiin parikymmentä
vuotta sitten taistelun muistomerkki. Pari km
T:stä länteen on 205 m korkea I i m ä k i.
(E. E. K.)
Ijoliitti, eruptiivinen vuorilaji, jossa
pääaineksina on vain nefeliiniä ja pyrokseenia
(viimemainittu augiittia, egiriiniaugiittia ja
egiriiniä). Lisäaineksena on paljo apatiittia.
T. muodostaa erikoisen vuorilajiluokan, mutta on
sangen harvinainen. Sitä on nim. tavattu
ainoastaan Suomessa, Kuusamon Iivaarassa, jonka
mukaan nimi, sekä Kuollan niemimaalla
nefeliini-syeniittien yhteydessä. P. E.
Ikaalinen (ruots. Ikalis). 1.Kunta. Turun
ja Porin 1., Ikaalisten khlak., Ikaalisten ja
Jämi-järven nimismiesp.; 846,i km2, joista viljeltyä
maata 11,458 lia (1901); 12,147 as., kaikki
suomenkielisiä, 1,215 liev., 4,192 nautaa. Kansakouluja
13. — 2. Edellämain. kunnassa on kirkonkylä
saanut kauppalan oikeudet 6/I0 1863. Kauppalassa,
joka sijaitsee Kyrösjärven rannalla, on kunnan
lääkäri, apteekki, säästöpankki (1876),
suomalainen yhteiskoulu. Säännöllinen höyrylaivakulku
Kyröskoskelle, josta edelleen on laivaliike
Siu-ron asemalle. — 3. Seurakunta,
konsistorilli-nen, Turun arkkihiippak., Tyrvään rovastik., ollut
ennen Lahtisten kappelin niminen, itsen, "/i 1641
Kyröstä. Kirkko puusta (rak. 1799, korj.
1860-61). [Willi. Carlsson, „Entinen Ikalinen" (Suom.
kirj. seur. toim. 47 osa 4. Pitäjänkertomuksia
IV).] K. S.
Ikaalisten kihlakunta käsittää Ikaalisten ja
Jämijärven. Parkanon, Kankaanpään, Karvian
ja Honkajoen, Hämeenkyrön ja Viljakkalan
nimis-miespiirit. Turun ja Porin lääniä. — I:n
tuomiokunta käsittää samat käräjäkunnat.
Turun hovioikeuden alainen. K. S.
Ikalaborg, entinen vapaaherrakunta, jonka
valtaneuvos Rosenhane sai läänitykseksi ja joka
käsitti koko Kalajoen pitäjän, poisluettuina ne
tilat, jotka sitä ennen olivat jalkaväen tarpeisiin
määrätyt. Vapaaherrakunta sisälsi siten 149 T/i2
manttaalia ja tuotti verotuloja 1652 129
veroamaksavalta talolta 2,420 taalaria. V. 1661,
kun veroamaksavia taloja oli 145 5/,2 manttaalia,
nousivat varsinaiset tulot 2,679 taalariin.
K. S.
Ikarilaiset (ransk. Icariens), sen
kommunistisen yhteiskuntajärjestyksen kannattajat, jonka
ransk. Cabet on esittänyt romaanissaan „Voyage
en Icarie". Ikarian ihannevaltion nimi
kreikkalaisen tarun Ikaroksesta (ks. t.). J. F.
Ikarios [ika’-J, kreik. taruhenkilö, Attikan
Ikaria-demoksen nimikkourho, ensimäinen, joka
Attikassa otti vieraanvaraisesta vastaan
Dionysos jumalan. Tämä antoi hänelle palkinnoksi
viinin lahjan. Kun I. sitten levitti maakunnassa
uutta nautintoainetta, niin muutamat paimenet,
jotka hillittömyydessään olivat siitä juopuneet,
luulivat häntä myrkyttäjäksi ja surmasivat
hänet. Hänen tyttärensä Erigone hirttäytyi
surusta. Taru asetettiin yhteyteen Dionysoksen
kunniaksi vietetyn Aiora-(kiikku-) juhlan kanssa.
O. E. T.
Ikaros [1-], kreik. taruhenkilö, Daidaloksen
poika. Kun Daidalos ja I. edellisen tekemillä
siivillä pakenivat Kreetasta (ks. Daidalos),
niin I. lensi liian lähelle aurinkoa; siipiä
koossapitävä vaha suli; I. syöksyi mereen ja hukkui.
Hänen isänsä hautasi hänet saareen, jolle hänen
mukaansa annettiin nimeksi Ikaros tai Ikaria
(nyk. Nikaria). O. E. T.
Ikenet ( gingiva), se osa suun limakalvoa, joka
lähinnä verhoo hampaitten juuria ynnä ne leuka
luun osat, joissa hampaat ovat kiinni.
Ikiliikkuja (lat. perpetuum mobile), sellainen
laite, joka pysähtymättä on käynnissä; siis laite,
joka voittaa ilman ulkonaista apua
liikevastukset (hankauksen y. m.). Ikiliikkujaa on
koetettu vielä sittenkin rakentaa, kun tiede jo
aikoja sitten oli todistanut sen mahdottomuuden.
J. K.
Ikkuna (lat. fenestra), rakennust., aukko
rakennuksen seinässä (tai katossa)
huoneiden valaisemiseksi. Eri aikoina, eri
ilmanalojen ja huoneiden tarkoituksen mukaisesti,
ikkunaa on käsitelty mitä erilaatuisimmalla tavalla.
Rakennustyylien huomattavimmat eroavaisuudet
esiintyvät usein juuri i:n muodostelussa.
Lämpimissä maissa i :11a ei ole ollut läheskään sitä
merkitystä kuin pohjoisemmissa, ilmanala kun ei
vaadi tarkkaa eristäytymistä ulkoilmasta. Tämän
vuoksi entisajan kansoilla, egyptiläisillä,
kreikkalaisilla, vieläpä roomalaisilla lasin käytöllä
rakennuksissa, vaikkakin sen valmistaminen oli
näille tunnettu, ei näytä olleen sen suurempaa
merkitystä. He käyttivät i:ihin ohuita, rei’illä
läpäistyjä marmori- ja alabasterilevyjä; myös ris
tikoita puusta, raudasta, pronssista. Egyptiläinen
temppeli sai niukan valonsa tämäntapaisten
aukkojen (lat. claustra) kautta, joita oli sovitettu
basilikan tapaan keskilaivan seiniin sivulaivojen
yläpuolelle. Yksityisasunnot olivat usein
järjestetyt niin, että huoneet keskittyivät avonaisen
peristylin tai atriumin ympärille, josta
tavallisesti vain ovi-aukot toivat valoa huoneisiin. TTlko-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
