- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
855-856

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ikkuna ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

855

Ikkunalasi—Iksion

856

aikana erityisesti oma-koti rakennuksissa. —
Erikoisissa tapauksissa käytetään
työntöikku-n a a, joka on korkeudelleen jaettu kahtia, niin
että alempi osa voidaan työntää ylemmän sivu.
Tällainen i. voi olla edullinen lasiparvekkeissa,
kesähuviloissa j. m. s., joissa tiiviys ei ole niin
välttämätön.

Lämpimämmissä maissa riittää yksinkertainen
i., mutta sen sijaan on se, estääkseen auringon
paahtamasta huoneisiin, ulkopuolelta
varustettava luukuilla. Xämät ovat tehdyt kehyksiin
sovitetuista vaakasuorista puusäleistä, siten että
ne laskevat ilmaa lävitsensä mutta suojaavat
auringolta. Meikäläisissä oloissa kävtetään luuk-

O »

kuja maalaisrakennuksissa (huviloissa) ehkä
enemmän julkipuolen vilkastuttamiseksi kuin
turvallisuusnäkökannalta katsoen.
Viimemainitun seikan vuoksi kaupunkien myymäläikkunat
ovat joskus yöksi peitetyt n. s. persienneillä,
säle-uutimilla ja pankkien ikkunat (etelämaissa
melkein säännöllisesti asuinrakennustenkin
alakerrokset) ovat varustetut usein sangen
kauniisti koristelluilla metalliristikoilla.

T.iden suuruus 011 riippuvainen huoneiden
tarkoituksesta. Yksinkertaisena ohjeena tässä
suhteessa on sääntö, että i:n vapaan valopinnan
tulee olla määrättyä suuruutta huoneen
lattiapintaan nähden, kouluhuoneissa 3/s>
asuinhuoneissa 7– I;n korkeus lattiasta on
asuinrakennuksissa noin 0,8 m, kouluhuoneissa 1-1,2 m ja
se ulotetaan jälkimäisissä kernaasti
mahdollisimman lähelle katonrajaa, koska juuri ylempää
saadaan paras valaistus. Tähän voi lisätä
uudempina vaatimuksina, että kunkin oppilaan tulisi
paikaltaan nähdä osa taivaanlakea.

Missä määrin päivänvalo kadottaa
voimakkuuttaan eri laatuisten lasien läpi kulkiessaan,
antavat Mohrmannin tutkimukset seuraavia
numeroita:

Tav. ikkunalasi (yksink.) .... 5—10 pros.

(kaksink.). . . . 10—20

Peililasi (8 mm paksu).....6—10 „

Syövytetty lasi (himmeäksi hiottu) 27 „
Valkoinen katedraalilasi .... 12*/ „

Maitolasi.......... 50—80 „

Keltainen lasi........ 34 „

Vihreä ja punainen lasi .... 80—90 „
Valkoinen öljytty paperi .... 15—30 „

Tiheä liinakangas....... 50—95 „

Ohuet harsouutimet......15—30 „

Yllämainitun perusteella valonhukka nousee
tav. asuinrakennuksen i:ssa n. 50 prosenttiin.

Kapeiden katujen varsilla sijaitsevien
myymälöiden valaistusta (samoin pitkien käytävien ja
kellarien) on koetettu vahvistaa n. s. 1 u k
s-ferprismoilla, lasilla, jonka toinen pinta
on prisman-muotoisesti uurrettua.

Katt o-i. (Kattovalaistus) tulee kysymykseen
suuremmissa rakennuksissa, museoissa,
taidekokoelmissa, kirjastoissa j. m. s.; sen kehys 011
tav. raudasta. — Katto-i:sta, itse rakennuksen
arkkitehtuuriin liittyvänä osana, on olemassa
monta kaunista esimerkkiä. [..Handbuch der
Architektur" III osa, III. 1-1 K. S. K.

Ikkunalasi, ikkunoihin käytetty lasilaji ks.
L a s i.

Ikkuna vero ks. K a k e n n u s v e r o.

Ikneumon ks. F a a r a o r o t a t.

Ikonion ks. Konia.

Ikonodulia (kreik. eikön = kuva, ja düle’in =
palvella), kuvainpalvelus.

Ikonografi (kreik. eikö’n = kuva, ja graphem
- piirtää). 1. Pantografin (ks. t.) tapainen
pii-rustuskoje, jolla saadaan suurennettu tahi
pienennetty jäljennös piirustuksesta. Sen
muodostaa pystyssä oleva putki, joka vivun tapaisesti
liikkuu sen vartta tarvittavaan suhdelukuun
jakavan kiinnityspisteen ympäri ja jonka päissä
on ulos ja sisään liikkuvat piirrinkynät. Kun
yläpuoleista kynää kuljetetaan pitkin
jäljennettävän piirustuksen viivoja, piirtää alapuoleinen
vastamuotoisen 1. peilikuvamaisen jäljennöksen
samassa viivasuliteessa alkukuvaan, mihin
kiin-nityspiste kulloinkin jakaa putken. Käytetään
kivipainossa piirustusta siirrettäessä kivelle.
—-2. Ikonografian (ks. t.) tutkija. E. S-a.

Ikonografia (kreik. eikö’n = kuva, ja graphein
= kirjoittaa) 1. ikonologia (logos = oppi),
taidehistoriallinen nimitys, jota käytetään
merkitsemään vertailevaa tutkimusta jonkun —
varsinkin uskonnollisen — aiheen taiteellisesta
käsittelystä eri aikoina ja jonka tarkoituksena on
selvitellä sellaisia seikkoja kuin taideteosten
ikää, eri taiteilijoiden suhdetta johonkuhun
kouluun tai yleiseen kehitykseen katsoen, heidän
teostensa perinnäisiä ja omintakeisia piirteitä, eri
aikakausien taiteellista käsitystä ja luonnetta
j. m. s. Muotokuvataiteen alalla ikonografialla
ymmärretään joko saman henkilön eri
muotokuvien taide- tai sivistyshistoriallista vertailua tai
myöskin kokonaisten eri yhteiskunta- tai
ammatti-luokkien muotokuvien historiallista tutkimista.
Edelliseen lajiin kuuluvat esim. sellaiset teokset
kuin J. Strzygowski, „Ikonographie der Taufe
Christi" : G. Rietschel, „Weihnachten" ; W. Rothes,
„Die Madonna u. ihre Verherrlichung durch
die bildende Kunst"; Jos. Kirchner, „Die
Darstellung des ersten Menschenpaares in der bild.
Kunst"; J. J. Tikkanen, „Die Psalterillustration
im Mittelalter"; jälkimäiseen esim.
„Iconogra-phia Batava"; „Danske malede Portrætter";
X. Sjöberg, „Svenska porträtt i offentliga
sam-lingar"; Viktor Rydberg, „Romerske kejsare i
marmor" (suomenn.). F. L.

Ikonoklasti (kreik. eikö’n = kuva, ja klän =
murskata), kuvainraastaja.

Ikonostaasi (kreik. eikö’n = kuva, ja stasis =
asento, teline), kuvaseinä, maalatuilla (metallilla
päällystetyillä) pyhimyksenkuvilla koristettu
puinen väliverho kreikkalais-katolisen kirkon
kuorin ja muun kirkon välillä.

Ikonostasis ks. Ikonostaasi.

Ikooni (kreik. eikö’n m: kuva), kuva;
kreikkalaisessa kirkossa Jeesuksen. Jumalanäidin ja
pyhimysten kuvat,

Ikosaedri (kreik. eikosi = 20, ja hedra = pinta),
säännöllinen monitaso, jota rajoittaa
kaksikymmentä tasasivuista yhtä suurta kolmiota.
1:11a on 30 särmäviivaa ja 12 kulmaa. Kussakin
kulmassa yhtyy 5 kolmiota. Jos sen särmäviiva
on a, niin on pinta-ala •> | -ia*t kuutiosisällys
15+5 VTn8
12

Ikositetraedri ks. Kide.

Iksion f-i’övj. kreik. taruhenkilö, Thessalian
lapithien kuningas. Surmattuaan julmalla ta-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0466.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free