- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
857-858

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ikterus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

857

Ikterus—Ikä

858

valla appensa hiin joutui sukulaisveren
saastutuksesta mielipuoleksi, eikä kukaan ottanut
häntä puhdistaaksensa, ennenkuin hän
turvan-hakijana kääntyi itse Zeuksen puoleen. Zeus
armahti häntä ja puhdisti hänet, vieläpä otti
hänet pöytäkumppanikseen. Jumalien ravintoa
nauttimalla luin tuli kuolemattomaksi. Mutta
ylimielisyydessään hän himoitsi hyväntekijänsä
puolisoa Heraa. Koettaaksensa häntä Zeus loi
pilvestä Heran näköisen haahmon. I:n
yhtymisestä tämän pilven kanssa syntyivät
myöhemmin kentaurit. Mutta röyhkeän
kiittämättömyy-tensä ja hurjan himonsa rangaistukseksi I.
sidottiin käärmeillä palavaan pyörään, joka ikuisesti
pyörii korkealla ilmoissa. 0. E. T.

Ikterus ks. Keltatauti.

Iktinos [-tl’-], kreik. arkkitehti, toimi
Ateenassa Perikleen aikana; rakensi (yhdessä
Kal-likrateen kanssa) Ateenan akropoliille Ateena
jumalattaren suurenmoisen Parthenon (ks. t.)
nimisen temppelin (437-432 e. Kr.) ; suunnitteli
eräiden lähteiden mukaan Eleusiin suuren
teat-terintapaiseu mysteeri-temppelin (ks. E 1 e u s i s);
rakensi Arkadian phigaleialaisille Apollon
Epi-kurioksen monessa suhteessa merkillisen
temppelin (ks. Phigaleia). 0. E. T.

Iktyodontit (kreik. ikhthy’s = kala, ja odo’ntes
= hampaat), kalanhampaat, etenkin
haikalan-hampaat, joita jokseenkin yleiseen tavataan
kaikista syvän meren kerrostumista, ne kun jäävät
jäljelle muun luurangon lahotessa. P. E.

Iktyofagit (< kreik. ikhthy’s = kala, phagein
= syön), kalansyöjät.

Iktyoli (kreik. ikhthy’s = kala), nimitys
aineille, jotka kuivatislauksella saadaan
kivettyneitä kaloja sisältävästä, n. s. bituminöösisestä
maasta, jota tavataan Tyrolissa. Rikkihapon
vaikutuksesta i:iin syntyy i.-sulfohappo, joka voi
kemiallisesti yhtyä alkaleihin ynnä
metallioksi-deihin synnyttäen suoloja, joista tärkein on:
ammonium sulfoichtyolicum, mikä
tavallisessa puheessa kulkee suorastaan vain i:n
nimellä. I. on mustanpuhuva, tervantapainen,
antiseptinen neste, jonka käytäntö lääketieteessä
on hyvin monipuolinen. M. 0-B.

Iktyologi (kreik. ikhthy’s = kala),
kalojentun-tija; kaloihin erikoisesti perehtynyt
eläintieteilijä.

Iktyologia (kreik. ikh thy’s - kala), oppi
kaloista.

Iktyosauri ks. K a 1 a 1 i s k o.

Iktyosis (kreik. ikhthy’s- kala), suomutauti,
synnynnäinen ihotauti, jossa iho on
suomun-tapaisesti muuttunut, muistuttaen kalan
suomuista pintaa. (M. 0-B.)

Ikuisuus ks. Iankaikkisuu s.

Iku-Turso, Äijön (s. o. paholaisen) poika,
merihirviö, joka Kalevalassa ilmestyy
Väinämöiselle, kansanrunossa Jumalan pojalle. Vastaa
Edda-runojen Midgardin käärmettä, joka oli yksi
thurseista eli jättiläisistä ja Loki paholaisen
sikiö. Molemmat johtuvat raamatullisesta
Le-viathanista. [K. Krohn, „Kalevalan runojen
historia", siv. 786.] E. E.

Ikä. 1. Fysiol. Eletty aika ynnä saavutettu
vastaava kehitys. Thmisen elämä jaetaan eri
ikäkausiin, jotka ovat enemmän tai vähemmän
selvästi toisistaan erotettavissa. Lukuunottamatta
sikiön elinkautta ennen syntymistä erotamme

seuraavat ikäkaudet: vastasyntyneen lapsen ikä,
rintalapsen ikä, kehittyneemmän lapsen ikä,
poika-ikä, nuoruuden ikä, kypsyyden 1.
miehuuden ikä ja vanhuuden ikä. Vastasyntyneen
lapsen ikä: syntymisestä napanuoran kutistumiseen
ja lapsen ruumiista irroittumiseen, käsittää noin
4-5 vuorokautta, jolloin lapsi on kovin
avuttomassa tilassa. Seuraa sitten rintalapsen
ikäkausi, n. 7-9 kuukautta, jona aikana lapsi on
äidin maidosta riippuvainen tai ei ainakaan tule
toimeen juuri muulla ravinnolla kuin maidolla.
Tällä ajalla ovat lapsen ruumiinliikkeet jotenkin
epämääräiset, vaikkakin niissä vähitellen alkaa
huomata suoranaisempaakin tahdonilmaisua.
Vaikka aistimet jo syntymisestä asti ovat
käyttökuntoiset, alkaa lapsen henkinen ja älyllinen
kehitys vain liyvin vähitellen ilmetä; tosin
surun ja ilon ilmaisumuodot alkavat kuitenkin jo
pian esiintyä todisteiksi siitä, että tuutopuolinen
hermosto jo vie jonkinlaisiin mielteisiin.
Mainittu ikäkausi päättyy eusimäisten 1.
maitohani-paitten kehittymiseen, mikä tapahtuma samalla
johtaa nyt alkavaan kehittyneempään 1.
myöhempään lapsen ikään. Jälkimäistä kestää noin
seitsemänteen ikävuoteen s. o. pysyväisten
hampaitten ilmipulikeamiseen. Tällä ikäkaudella
kehittyy nyt etupäässä ruumiin lihasten
toimintakyky; jo vuoden vanhana lapsi tavallisesti oppii
käymään ja muutenkin lihaksiaan oman
tahtonsa mukaisesti käyttämään; henkinenkin
kehitys on silloin jo hyvällä alulla. Poika ikä
lasketaan sitten 7 ikävuodesta 13-14 ikävuoteen,
jolloin mieskuntoisuuden aikakausi alkaa (tytöissä
aikaisemminkin n. 11-12 vuoden iästä) ja siitä
lähtien nuoruuden ikä aina 19-21 ikävuoteen
asti. Viimemainittujen ikäkausien varrella
tapahtuu ruumiin varttuminen täysikasvuiseksi
ja yleensä ruumiillinen vaurastuminen, jonka
ohessa henkinenkin kehitys vilkkaasti edistyy.
Mieliuudenikä, jota sitten kestää aina 45-50
ikävuoteen saakka, jaetaan tavallisesti kahteen
osaan: nuorempaan miehuuden ikään, n. 21:st&
30-35:teen vuoteen, jolloin ruumis yhä vankistuu
käyden hartiakkaammaksi; sitten seuraa paras
eli kypsynyt miehuuden ikä n. 45-50 ikävuoteen
saakka, jolla kehitysasteella ihmisen
ruumiillinen kestävyys ja henkinen toimintakyky yleensä
ovat paraimmillaan. Sitten alkaa n. 50-55
ikävuodesta lähtien vähitellen kehittyä vanhempi
miehuuden- sekä sittemmin vanhuudenikä, jolloin
sekä ruumiin elintoiminnat alkavat käydä
laimeammiksi että verisuonien seinissä ynnä
sydämessä ilmenevät kudosten muutokset
(kalkkiutumiset y. in. tapahtumat) jo alkavat ennustaa
kudosten elinvoimaisuuden taantumista.

Korkean iän saavuttamisen edellytykset ovat
kovin erilaiset eri maissa ja eri oloissa.
Määräävinä tekijöinä tässä suhteessa ovat
perinnöllisyys, ilmasto-olot, elantotavat sekä terveyden- ja
sairaanhoidon kehitys. Keski-iän pituus on
niinmuodoin liian monesta seikasta riippuvainen
ollakseen jonkinlaisena täydellisenä yleisen
edistymisen mittapuuna; kuitenkin lienee yleisen
edistymisen ja aineellisen vaurastumisen
ansioksi luettava, että ihmisen keski-iän pituus
vuosisatojen vieriessä on ylipäätään venynyt
entistään pitemmäksi. Ruotsissa esiin, oli 1755-75
vastasyntyneen lapsen todennäköinen jäljellä
oleva ikä, pojilla 33,9 sekä tytöillä 36.6 vuotta

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0467.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free