Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ikterus ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
859
ja 1871-80 olivat vastaavat iät 45,s ja 48.6 vuotta;
tätä nykyä lasketaan Ruotsissa keski-iän
pituudeksi n. 52 vuotta, ennätys, jota ei monessa
maassa ole saavutettu. Suomessa oli 1878-1886
vastasyntyneen pojan todennäköinen
jäljelläoleva ikä 39,6 ja vastasyntyneen tytön 42,s, sekä
1891-1900 ajalta tehtyjen laskujen mukaan,
edellisen jäljellä oleva ikä 42,9 ja jälkimäisen 45,6
vuotta, josta siis huomaamme että Suomikin
tässä suhteessa kuuluu edistyneimpiin maihin.
Naiset elävät yleensä n. pari vuotta
vanhemmiksi kuin miehet. Vv. 1878-86 oli Suomessa 100
vuotta täyttäneitä 5 miestä ja 24 naista sekä 101
vuotta täyttäneitä 3 miestä ja 15 naista, (vrt.
[Boxström, „Jemförande befolkningsstatistik"
(1891) ja Lindelöf, „Dödligheten i Finland under
deceuniet 1S91-1900".] M. O-B.
2. Lakit. Iän vaikutus ihmisen ruumiilliseen
ja henkiseen kelpoisuuteen tunnustetaan myös
oikeudessa ja oikeuselämässä. Yleiseen
toimikelpoisuuteen sekä useihin muihin
kelpoisuuksiin vaaditaan määrätty ikä (ks.
Alaikäisyys). Samaten toiselta puolen määrätyn
ikärajan saavuttaminen voi aiheuttaa vapautuksen
eräistä yhteiskunnallisista velvollisuuksista sekä
tuottaa määrättyjä oikeuksia. Niinpä ei esim.
sitä, joka on täyttänyt 60 vuotta, voi vasten
tahtoaan määrätä holhoojaksi eikä valita
kilila-kunnanlautamieheksi, kuntakokouksen
esimieheksi tai kunnallislautakunnan tai
vaivaishoito-hallituksen jäseneksi, ja vakinaisessa
valtionvirassa oleva henkilö on, tultuaan
määrätynikäi-seksi ja palveltuaan vissin ajan, oikeutettu
saamaan eron ja eläkkeen, ks. Eläke ja
Vanhuuden v a k u u t u s. O. K:nen.
Ikäluokka. Joulukuun 18 p. 1878 annetussa
asevelvollisuuslaissa sanotaan kaikkien niiden
nuorukaisten, jotka ovat velvolliset samana
vuotena tulemaan kutsuntaan tai ovat samana
vuonna kutsunnassa olleet, muodostavan yhdon
ikäluokan eli vuosiluokan.
Ikäpresidentti, kansaneduskunnan taikka
muun valitun orgaanin vanhin jäsen, joka lain
säännösten nojalla toimii puheenjohtajana,
kunnes varsinainen puheenjohtaja 1. puhemies on
valittu. Useimmissa valtioissa on säädettynä,
että eduskunnan taikka eduskuntakamarin
iäl-tänsä vanhin jäsen mainittuna väliaikana hoitaa
puheenjohtajan tointa. Myöskin Suomen V. J.
sisältää tällaisen säännöksen (§ 23). Niinikään
säädetään, että valiokunnan vanhin jäsen kutsuu
kokoon ensimäisen kokouksen ja siinä johtaa
puhetta (V. J. § 39).
Ikävyys, ikävystyminen, ikävä,
sielut., se epämieluisa tunne, joka syntyy, kun
tajunnassa ei ole mitään sisällystä eikä
toimintaa. Sielu, samoinkuin ruumiskin, kaipaa
toimintaa. Kun sitä ei ole, niin syntyy pahanolon
tunne, „aika käy pitkäksi", s. o. tyhjä aika
semmoisenaan tunkeutuu epämieluisasti huomioomme
ja me haluamme kärsimättömästi jotakin
vaikutelmaa, joka antaisi toiminnan aihetta
mieltämis-kyvyllemme. A. Gr.
i. 1., lakit., lyhennys sanoista „ilman
lisämaksuvelvollisuutta", mitkä sanat tai niiden
mainitut alkukirjaimet ovat liitettävät sellaisen
osuuskunnan nimeen, missä jäsenet eivät
ensinkään ole lisämaksuun velvolliset, vrt.
Osuuskunta. O. K:nen.
860
Ilajankoski, Koitajokeen laskevassa
Ilajan-joessa oleva koski Ilomantsin pitäjässä, jonka
varrelle 1836 perustettiin sam. v. saadun
lupakirjan nojalla harkkohytti, joka lakkasi jo
vuosisadan puolimaissa. E. E. K.
Ile [il] (ransk., < lat. insula = saari),
kirjoitettiin ennen Isle, saari.
Ile-de-France [il da fräs]. 1.
(Isle-de-France, Francia), vanha provinssi
(liert-tuakunta) Ranskassa, pääkaupunkinsa Pariisin
ympärillä. Kapetingien suvun perintömaa ja,
suvun 987 noustua Ranskan valtaistuimelle, koko
kuningaskunnan ydin. Ile nimi johtunee siitä,
että n. s. Pariisin altaan reunaosat vallin tavoin
kohoavat koillisessa olevan Champagnen
liitu-kerrostumien yli, joten maa saaren tavoin
erottautuu ympäristöstään. Vastaa nyk. Seinen,
Seine-et-Oisen, Öisen, Äisnen ja Seine-et-Marnen
departementteja. — 2. Pohjoisin Grönlannin
itärannikolla sijaitsevista suuremmista saarista,
77° 38’ pohj. lev. ja 17° 36’ länt. pit. Orléans’in
herttuan Filipin löytämä 1905. — 3. Saari, ks.
Mauritius. TT. S-m.
Herda (uyt L e r i d a), vanhalla ajalla
kaupunki Koillis-Espanjassa Sicoris- (Segre-) joen
varrella; 49 e. Kr. Cæsar voitti siellä
Pompeiuk-sen legaatit Afraniuksen, Varron ja Petreiuksen.
Ileus [i-] (lat.), taudintila, mikä aiheutuu
siitä, että suolten läpikulku syystä taikka
toisesta on tukkeentunut, niin ettei nautittu ravinto
pääse luonnollista tietään menemään;
seurauksena tästä on se, että mahalaukun ja suolten
sisällys (ulostukset) poistuu ruumiista
oksentamalla. I. on mitä ankarin taudin merkki, jonka
ilmestyessä on mitä pikemmin haettava
asianomaista apua. Useimmin on tällaisen
taudin-tilan syynä n. s. suolisolmu, mikä voi syntyä
ilman erityisempää ulkonaista syytä, mutta
tavallisemmin kehittyy siten, että jokin suolen
mutka tulee kahlituksi kuroutuneeseen kohjuun.
Hoitoneuvot ovat ylipäätään kigurgian alaan
kuuluvat. M. O-B.
Hex aqvifolium, piikkipaatoama,
Aqvi-foliacece-heimoon kuuluva alativihreä pensas t.
15 m: iin korkea puu, jolla
on okahampaiset, kiiltävät
lehdet, valkeat kukat ja punaiset
marjat. Kasvualue Algeriasta
Norjaan (63° 10’) ja
Länsi-Euroopasta Kiinaan. Useina
muunnoksina pohjoismaissakin
viljelty koristepensas. Raskas
puu on hyvää ainespuuta. —
Eräistä etelä-amer.
Hex-lajeista saadaan mateetä. ks.
M a te e. J. A. W.
Ilg [illij], Albert (1847-96), itäv.
taidehistorioitsija, tuli 1878 Wienin keisarillisten taide
historiallisten kokoelmien johtajaksi. Hänen
teoksistaan mainittakoon „Beiträge zur
Geschichte der Kunst u. Kunsttechnik aus
mittelhochdeutschen Dichtungen" (1892), „Zeitstimmen
tiber Kunst und Künstler der Vergangenheit"
(1881), „Album österreichischer
Bildhauerarbeiten des 18. Jahrhunderts" (1878), „Wiener
Schmiedekunst des 17. u. 18. Jahrhunderts".
„Kunstgeschichtliche Charakterbilder aus
Österreich-Ungarn" (1893). J. H-l.
Ikäluokka—Ilg
I. aqvifolium.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
