Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ili ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
863
Ilkka—Illinois
864
se, joka yleisellä tiellä, kadulla, kulkuväylällä
tahi muussa julkisessa paikassa taikka julkisessa
toimituksessa tahi yleisessä kokouksessa
meluamalla tahi kiroilemalla häiritsee rauhaa taikka
harjoittaa muuta ilkivaltaa taikka
matkaansaat-taa häiriötä, antamalla tulipalon tahi muun
vaaran merkin, vaikka tietää, ettei sellaista vaaraa
olekkaan, enintään kolmensadan markan sakolla
taikka vankeudella korkeintaan kolmeksi
kuukaudeksi. Niinikään Rikoslain 24 luvun 4 §
säätää rangaistuksen sille, joka ilkivaltaisesti
pitelee ruumista taikka haudalla harjoittaa
ilkivaltaa. O. K:nen.
Iikka, Jaakko Pentinpoika (k. 1597),
suom. talonpoika, nuijapäällikkö, oli 1592 v:n
paikoilla tullut isännäksi Ilkan taloon Ilmajoella.
Linnaleirin vastustamisesta vietiin hänet
tammikuussa 1595 vankina Turuu linnaan, josta hänen
kuitenkin onnistui paeta. Vuoden 1596 lopulla
Etelä-Pohjanmaalla nuijakapinan leimahtaessa I.
tuli sen nuija joukko-osaston päälliköksi, joka
meni Pirkkalaan ja Nokialle. Kun Fleming
huoveilleen saapui, vaati hän talonpojilta I:n ynnä
muiden päämiesten luovuttamista käsiinsä;
I. pääsi kuitenkin pakoon ryöstetyn hevosen
selässä. Mutta kohta sen jälkeen liän joutui
kotipaikoillaan kiinni ja mestattiin Ilmajoen kirkolla
tammikuussa 1597. Tä’ä pnhjalaisten ensimäistä
kapinaa nimitetään kansan muistossa usein
„Tlkkaisen sodaksi". Säilynyt kansanruno
puhuu pilkallisesti Ilkan sotataidosta ja juopumisen
halusta („ei konna tapella tainnut, eikä
sammakko sotia, että joi joka talossa" j. n. e.).
[Yrjö Koskinen, „Nuijasota".] K. G.
Ilkkaisen sota ks. Ilkka, Jaakko.
Illakko ks. H e s p e r i s.
Illatiivi (lat. illati’vus = sisäänviennin sija),
• •räs länsisuomalaisten kielten nimisanain
sijamuoto: sisätulento (vanh. nimitys: menentö) ;
-uomessa sen päätteenä eri tapauksissa on
vokaalin pidentymä ja n, -h-n ja niiden välissä h:n
edellä käypä vokaali, sekä -sen 1. -seen, mon.
■niin. ks. Sisäiset paikallissijat.
’ A. K.
Ille, keskiaikainen suom. aatelissuku, jonka
kilvessä on liljaa pitävä haarniskoitu käsi ja
jonka nimi näyttää olevan yhteydessä sen
omistaman Yläneen 1. Ylälän kartanon kanssa.
Tähän sukuun kuuluivat: 1. Jaakko
Pietarin-poika I. (k. 1485), Porkkalan herra
(Lammilla), Etelä-Suomen laamannina ainakin v:sta
1477. — 2. Maunu Sunenpoika I.
(k. 1566), Prestkullan herra, vanha sotakarhu,
1538-45 Äyräpään voutina, jona sekaantuu
rajaselkkauksiin venäläisten kanssa, ratsumestarina
Venäjän sodassa 1555, jolloin joutui vangiksi, ja
1565 amiraalina sotalaivastossa. — 3.
Viimemainitun poika Sa-lomon I. (k. 1599), joka 1590
toimi sotapäällikkönä Käkisalmen läänissä ja
jonka Arvi Stålarm tammikuussa 1599 määräsi
linnanisännäksi Kastelholmaan, missä hän
turhaan vastarintaa yritettyänsä heinäkuun
viimeisenä päivänä antautui Kaarle herttualle; tästä
syystä herttuan käskystä kuuden toverin kanssa
mestattu Turun torilla 6 p. syysk. 1599. I.-suku
sammui mieskannalta 1630-luvulla. K. G.
Ille faciet (lat.), „hän sen tekee", kuningas
Kaarle IX:n pojastaan Kustaa Aadolfista
lausumiksi sanotut sanat.
Illegaalinen (ransk. illégal), lainvastainen,
laiton.
Illegitimi (lat., < kieltävä in ja legi’timus =
laillinen), laiton, väärä, avioton (lapsi).
Iller, Tonavan oikeanpuolinen lisäjoki, alkaa
kolmesta lähdejoesta Algaun-alpeilta;
Kempte-nistä asti uittokelpoinen. Keskijuoksu on Baierin
ja. Württembergiu rajana. Jokialue 2,226 km3,
pituus 165 km. Laskee Uimin kaupungiu
yläpuolella pääjokeensa. (W. S-m.)
Illeri ks. Hilleri.
Illiberaali (lat. illiberü’lis), vapautta vihaava,
ahdasmielinen.
Illicium, tähtianis, Mugnoliaceæ-\\e’imooi\
kuuluvia pensaita, joilla on alativihreät,
pistemäisiä öljyrauhasia sisältävät lehdet.
Etelä-Kiinassa ja Annamissa kasvavan I. verumin
kukkia käytetään viheriän teen, anisettiliköörin ja
saippuan parfymoimiseen. Japanil. I. religiosum,
jonka survottua kuorta käytetään suitsutuksena
ja jota istutetaan temppelien pihoihin, on
myrkyllinen. J. A. W.
Illimani [iljima’-J, korkeutensa puole-ta
kolmas Cordillera de la Pazin (Cord. Realin)
huipuista Boliviassa, Etelä-Ameriikassa. Conwayn
mukaan 6,405 m yi. merenp. ja aivan lumen ja
jäätikköjen peitossa. (W. S-m.)
Illinois [ilinoi(z)], joki Yhdysvalloissa,
Mississipin vasemmanpuolinen lisäjoki ja I.
valtion pääjoki, alkaa Michigan-järven
lounaispuolella, 72 km Chicagosta lähdejokiensa Des
Plaines’in ja Kankakeen yhdyttyä, ja laskee
n. 410 km pituisena Mississippiin 45 km
St. Louis’n kaupungin pohjoispuolella. Syvä ja
leveä joki laajenee paikoittain reitintapaiseksi,
muodostaen m. m. Peoria-järven. Alijuoksu
kanavoitu, 2,5 m syvä. Lasallen kaupunkiin asti
liikekelpoinen. Siitä alkaa tärkeä. 154 km pitkä,
1840-luvulla rakennettu, 1866-70 laajennettu
I.Michiganin kanava, joka vie Chicagoon.
(W. S-m.)
Illinois [ilinoi(z)] (lvh. 111.),
Pohjois-Ame-riikan Yhdysvaltojen tärkeimpiä
liittovaltioita, rajoittuu pohjoisessa Wisconsiniin, idässä
Michigan-järveen ja Indianaan, etelässä
Ken-tuckyyn ja lännessä Missouriin ja Iowaan;
146,756 km2, 5,418,670 as. (1906) 1. 37 km2:llä,
niistä 85,078 neekerejä ja mulatteja, 1,503
kiinalaisia ja 859 Suomessa syntyneitä siirtolaisia
(1900). Maa on melkein kauttaaltaan
hedelmällistä tasankomaata, jonka pintaa jääkauden
kerrostumat ja tulvamaa peittävät. Siluurisessa ja
karbonisessa vuoriperustassa, varsinkin I:n
eteläosassa, on laajoja, tuottavia kivihiilialueita
(1907: 51 milj. tonnia). I:ssa on laajoja
lehti-puumetsiä, mutta niitä on harvassa. Monet
muutoin hedelmälliset alueet ovat nim. niin
ohuen ruokamultakerroksen peittämät, että
metsänkasvu on mahdoton. — Mannerilmasto
(Chicagon keskilämpö 9,i°, heinäk. -f- 22° ja
tammik. — 5°), mutta sademäärä runsas
(Chicagossa 854 mm). Tuhoi-at pyörremyrskyt
ja ankarat tuulet ovat tavallisia. — I. on
Yhdysvaltojen tärkeimpiä maanviljelys- ja
karjan-hoitoalueita (264,151 farmia 1900). Päätuotteet
1906: maissia (9.7 milj. tonnia), vehnää (l,s
milj.), kauraa (1,7 milj.) ja heiniä (2,e milj.)
Kotieläimistä ovat naudat (3 milj.) ja siat
(4.7 milj.) tärkeimmät; myös hevosia j,i lampaita
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
