- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
869-870

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmajohto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

869

Ilmajohto—Ilmakaivo

.s 70

Seinäjoen, Isonkyrön ja Ylistaron,
Kauhajoen, Kurikan, Jalasjärven ja Peräseinäjoen
käräjäkunnat. Vaasan hovioikeuden alainen.

K. S.

Ilmajohto, putki, jossa enemmän tahi
vähemmän puristettuna ilmaa johdetaan paikasta
toiseen esim. rautatehtaissa, pajoissa, valimoissa
y. m. N. s. „pneumaattisessa voimansiirrossa"
on i:n toisessa päässä ilmapumppu, joka puristaa
tahi ohentaa putkessa olevaa ilmaa; tämän ilman
ja ulkoilman paineen erotus käyttää putken
toisessa päässä olevaa konetta. Pneumaattista
voimansiirtoa käytetään: kiviporakoneissa,
ilma-nostolaitteissa, ilmavasaroissa y. m., viime
aikoina myöskin kirjeiden ja muiden lähetysten
kuljettamiseen suurissa kaupungeissa
maanalaisia putkia myöten, rahojen kuljettamiseen isoissa
kauppaliikkeissä keskuskassan ja eri
myymä-paikkojen välillä y. m. Kun isot voimat tulevat
kysymykseen, käytetään aina puristettua (ei
ohennettua) ilmaa. Viime aikoina ovat yhä
suuremman merkityksen saaneet tehtaissa käytetyt
n. s. „puristusilmatyökoneet". Tehtaan
käyttö-koneen käyttämä ilmapumppu puristaa ilmaa
noin 7-7,5 ilmakehän paineiseksi ilmasäiliöön,
josta ilma haaraantuvaa i:oa pitkin johdetaan eri
työkoneisiin. I:n alkuosa on jäykkä rautaputki,
loppuosat taipuvia, vahvalla kankaalla
päällystettyjä kumiputkia. — I:n käytännöstä
sähköjohtona ks. Sähköjohto. E. S-a.

Ilmajoki (ruots. Ilmola). 1. Kunta,
Vaasan 1., Ilmajoen khlak., Ilmajoen-Seinäjoen
nimismiesp.; 614,e km3, joista viljeltyä maata
16,844 ha (1901); 63 13/M manttaalia; 11,322 as.
(1907), joista n. puoli sataa ruotsinkielistä; 1,508
hevosta, 4,424 nautaa (1908). — Kansakouluja 10
(13 op.), Etelä-Pohjanmaan kansanopisto
Korpisaaressa. — Kunnanlääkäri (Ilmajoen ja Seinäjoen
kuntien yht. palkkaama). — Apteekki. —
Teollisuuslaitoksia: Koskenkorvan ja Västilän myllyt,
Korven saha ja mylly, Sihtolan saha, Luomon
mylly. — 2. Seurakunta, konsistorillinen,
Turun arkkihiippak., Vaasan ylirovastik.;
Isonkyrön kappeli, itsen, khrakunnaksi v. 1555.
Kirkko puinen (rak. 1764-65, korj. 1904-06). [P.
N. Mathesiuksen kertomus (Suomi 1843, siv. 273
ja seur.)] E. S.

Ilmajuuri ks. J u u r i.

Ilmajärvi (ven. llmen), Laatokasta etelään,
Novgorodin kuvernementissa. Pituus 42,6,
leveys 34,i km, pinta-ala 918 km’; pinta on 18 m
yi. merenp. Syvyys vain 2-9 m; rannikot
la-keita, melko tiheään asuttuja. I:een laskevat
Msta, Pola, Lovatj, Selonj, Verenda y. m.
Keväällä ne tuovat I:een runsaasti vettä, mutta
kesäkuumilla I:n vedenvähyys haittaa pahasti
muuten vilkkaanlaista laivakulkua. I. laskee
Olhavan (Volhov) kautta Laatokkaan. Suojaksi
hävittävien itämyrskyjen tuhoilta on
itärannikolle kaivettu pari kanavaa laivoja varten.
Kalastus on rantaseudun asukkaille tärkeä
sivuelinkeino. — Keskiajalla I:n seutu kohosi
Venäjän mahtavimmaksi; sinne kertyi suuria
rikkauksia kaupan kautta, joka sinne suuntautui
kaikkialle haaraantuvaa jokiverkkoa myöten. Siihen
paikkaan, missä Olhava laskee I:stä, syntyi
Novgorod. (È. E. E.)

Ilmakaivo on alkujaan alhaalta avonainen
mutta päältä suljettu iso torvi, joka kaivon ke-

hän tapaisesti upotetaan vesiperäiseen maahan
kaivamalla sen sisältä maata sittenkun vesi
puristetun ilman avulla on sieltä pakotettu pois.
Tavallisimmin käytetään i.
perustusrakennuk-siin, jolloin se lujaan pohjaan päästyään
täytetään muuriaineella ja muodostaa silloin lujaan
pohjaan saakka ulottuvan peruspylvään. Kuva
1 on torvimaisen i:n leikkauskuva.
Rautator-vesta on täytemuuria kantavalla välikatolla
erotettu vapaa tila n. s. työkammio A, josta kaksi
kulkutorvea -S johtaa ilmasulkuun L. Putken
R kautta painetaan vahvoilla ilmapumpuilla
ilmaa sulkuun, torviin ja työkammioon niin
voimakkaasti, että ilmanpaine sisällä on vähintään
yhtäsuuri kuin vedenpaine ulkoapäin eli n. yksi
ilmakehä kutakin 10 m kohden, minkä torven
alasyrjä on veden pinnan alapuolella. Vesi pois-

Kuva 1. Kuva 2.

tuu silloin työkammiosta. Ilmasulussa on osasto,
josta on ovi sekä ulos että sisälle sekä ilmahana
kummankin vieressä. Kun ulko-ovi suljetaan ja
ilmahana sisälle sulkuun avataan, täyttyy osasto
puristetulla ilmalla niin että voidaan avata
sisäovi ja tulla kaivon sisässä vallitsevaan
puristettuun ilmaan, laskeutua torvia myöten alas ja
kaivaa maata työkammion pohjasta niin että
i.-kaivo painuu alemmaksi. Kaivettu maa nostetaan
vinttureilla sulkuun, kaadetaan sivuosastoon, sen
sisäovi suljetaan, ulkohanasta lasketaan
puristettu ilma ulos, jolloin ulko-ovi voidaan avata ja
osaston sisus tyhjentää. Samaan aikaan, kuin
kaivoa lasketaan, muurataan sitä ylöspäin. I.
tehdään raudasta, kivestä, betonista ja
puustakin. Kuvassa 2 näkyy tavallisen perustuksen
laskuun käytetyn rautaisen ilmakaivon
pitkin-ja poikkileikkaus. Työkammion seinät ja katto
ovat raudasta, mutta muuraus pidetään aina
vedenpinnan yläpuolella kaivon painuessa. Kun
kaivo täytetään, jäävät rautaosatkin
perustukseen. Kivisissä ja betonisissa i:issa on
työkammion katto holvimainen.
Ilmakaivo-perustus-tapa on verrattain kallis
ilmapumppukoneistoi-neen, mutta varma, ja sitä käytetään paljon (ei
kuitenkaan vielä tähän asti (1910) Suomessa
kertaakaan) siltapvlväiden, tornien, laiturien
perustamiseen syvälle vesiperäiseen maahan.
Samantapaisella menettelytavalla kaivetaan
puristetun ilman avulla kaivoskuiluja ja tunneleita
jokien alitse, jolloin ilmakaivo on vaakasuorassa
asennossa ja painetaan eteenpäin vahvoilla
väki-ruuveilla. Työskentely puristetussa ilmassa on
erittäin rasittavaa ja vaatii, samoin kuin sukel-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0473.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free