- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
875-876

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmanalakuume ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

875

Ilmanlämpötila

876

Tammikuun isotermit. Yhtenäinen viiva: lämpötila yli 0°: pisteviiva: lämpötila alle 0°.

tiuen kosteus on korkeammalla merenpinnasta
pienempi kuin alempana. Mutta koska lämpö
nopeasti alenee pystysuorassa suunnassa, on
vesi-kaasu ylempänä ilmassa lähempänä
kastepistettään (ks. t.), jonka tähden relatiivinen
kosteus määrättyyn korkeuteen asti suurenee,
vielä ylempänä jälleen pienetäkseen. — Samoin
kuin ilman lämpötila vaihtelee i:kin määrätyillä
päivittäisillä ja vuotuisilla ajanjaksoilla samalla
paikkakunnalla. Absol. kosteus osoittaa
päivittäisin verrattain pieniä muutoksia. Merellä,
rantamailla ja hyvin kosteassa sisämaassa se
lisääntyy aamupäivällä ja on suurin päivän
lämpimimpänä aikana noin klo l:stä klo 3:een
i. p. Iltapäivällä ja yön kuluessa se taas vähenee
saavuttaen miniminsä noin klo 2 yöllä.
Sisämaissa sillä on kaksi maksimiarvoa, toinen aamu-,
toinen iltapäivällä. Pienin vesihöyrypaine
siellä on aamulla auringonnousun aikana.
Absol. kosteuden vuotuinen vaihtelu seuraa
tarkasti lämpötilan vaihdoksia; pienin höyrypaine
on talvikuukausina ja suurin kesällä. —
Relatiivisen kosteuden päivittäinen vaihtelu on
paljoa huomattavampi kuin absol. kosteuden. Se on
suurin aamulla, pienin iltapäivällä. Korkeampaa
lämpötilaa vastaa näet pienempi, alempaa
lämpötilaa suurempi relat. kosteus. Sen vuotuinen
vaihtelu taas on paljoa epäsäännöllisempi kuin
absol. kosteuden. Keskimäärin sen arvo on
suurempi talvella (joulukuu-helmikuu), pienin
kevätkesällä (toukokuu-kesäkuu). Vaihtelun
laajuus 1. amplitudi on meren rannoilla
pienempi kuin sisämaassa, mutta muuten hyvin
erilainen erilaisilla seuduilla. — I:n suuruutta
ilmaisevana käsitteenä käytetään ilmatieteessä
myös n. s. kyllästys vaja usta
(Sätti-gungsdeficit). Tällä tarkoitetaan sitä
vesikaasu-määrää. minkä ilma vielä voi vastaanottaa tul-

lakseen kyllästetyksi olevissa olosuhteissa.
Kvl-lästysvajaus merkitään tavallisesti kuten absol.
kosteus millimetreissä elohopeapainetta. Se on
hyvä mittakaava arvosteltaessa kysymystä, onko
joku paikkakunta kuiva vai kostea. Sen
päivittäisvaihtelua ei ole vielä tarpeeksi tutkittu.
Vuotuinen vaihtelu taas seuraa tarkoin
lämpötilan muutoksia; minimi on joulu-helmikuussa,
maksimi kesällä. U. S:n.

Ilmanlämpötila. Ilmakehän lämmön päälähde
on auringon lämmönsäteily. Se lämpömäärä,
minkä aurinko säteilee minuutissa ilmakehän
ylärajalle 1 cm5:n suuruiselle, säteitä vastaan
kohtisuoralle pinnalle, on 3 grammakaloria (ks. I n s
o-1 a t s i o n i). Samankokoista, säteisiin nähden
vinossa asemassa olevaa pintaa vastaan tulee
sitä vähemmän lämpöä, kuta viistommin säteet
sille lankeavat. Jos pinnan ja säteiden
muodostama kulma on esim. 30°, niin tietyn sädekimpun
lämpö leviää kaksi kertaa suuremmalle pinnalle
kuin kulman ollessa 90°, ja pinta tulee puolta
heikomman lämpösäteilyn alaiseksi.
Maanpintakin lämpiää niin ollen sitä enemmän, kuta
korkeammalle aurinko nousee taivaalle ja kuta
pystysuoremmin sen säteet siis kohtaavat maata.
Pystysuorat säteet lämmittävät maanpintaa
tehokkaammin kuin vinot säteet muistakin syistä.
Ilmakehä imee nimittäin osan sen läpikulkevista
säteistä, ja imeytynyt lämpömäärä on sitä
suurempi kuta vinommin säteet maahan saapuvat,
koska niiden on kuljettava vahvemman
ilmakerroksen läpi auringon ollessa alempana
taivaalla. Kuiva ilma on verrattain läpikuultava
auringon valoisille lämpösäteille. Pystysuorasti
maata kohti suuntautuneista säteistä ilmakehä
imee kirkkaana päivänä n. 30 °/0- Kuta
kosteampi tai pilvisempi ilma on, sitä enemmän se
nielee ja sitä vähemmän se läpäisee näitä säteitä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Tue Dec 12 03:27:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/tieto/3/0476.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free