- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
877-878

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmanlämpötila ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

878 Ilmanlämpötila

876

Heinäkuun isotermit. — Lämpötila yli 0°.

Arvellaan, että meillä vain 1/7 à ’/lo siitä
lämpömäärästä, jonka aurinko säteilee ilmakehän
ylärajalle, saapuu maanpinnalle. Tästä osa heijastuu,
mutta loput imeytyvät siihen kohottaen sen
lämpötilaa. Se lämpömäärä, minkä maapallo
vuosittain auringosta vastaanottaa, on niin suuri, että
se kykenisi sulattamaan maapalloa ympäröivän,
31 m vahvan jääkerroksen. Maa hohtaa
vuorostaan pimeitä lämpösäteitä ulos avaruutta kohti,
mutta koska ilma on niille hyvin
läpikuultama-ton. nielevät alimmat ilmakerrokset suurimman
osan uiistä. Sitä paitsi maa luovuttaa näille
ilmakerroksille lämpöä pienemmässä määrässä
johtamalla. Niiden lämpötila riippuu sentähden
läheisesti maanpinnan laadusta. (Paljas hiekkamaa
lämpiää enemmän kuin metsä- ja niittymaa,
mannermaa enemmän kuin meri.) Tasapaino i:ssa on
saavutettu, kun maa ja ilmakehä luovuttavat ulos
avaruuteen yhtä paljon lämpöä kuin auringon
läm-mönsäteily niille tuottaa. Maanpinnan luona oleva
ilma tulee lämmetessään ohuemmaksi ja kohoaa
ylöspäin vieden lämpöä mukanaan ylempiinkin
ilmakerroksiin. Mutta kuta korkeammalle lämmin
ilma nousee, sitä enemmän se, tultuaan
pienemmän paineen alaiseksi, laajenee ja jäähtyy, eikä
sen lämpö tule ylimpien kerroksien hyväksi.
Jos ilma olisi täydellisesti kuivaa, alenisi sen
lämpötila ylöspäin 1° C kultakin 100 m:ltä, mutta
koska se todellisuudessa sisältää jonkun verran
vesikaasua, niin aleneminen ei ole kuin 0,5-0,6
astetta mainitulta väliltä (5 km:n korkeuteen asti).
Ilman mukana ylöspäin kohoava vesikaasu
lähenee näet jäähtyessään yhä enemmän
kastepistettänsä (ks. Kaste) ja tiivistyy lopuksi vedeksi.
Tiivistyminen tuottaa lämpöä ja hidastuttaa
ilman jäähtymistä. Tämän ilmiön vaikutus
vähenee kuitenkin paljon suuremmilla korkeuksilla.—
1:11a on sekä päivittäisiä että vuotuisia vaihte-

luja, jotka johtuvat: edelliset maapallon
pyörimisestä akselinsa ympäri, jälkimäiset maan
liikkeestä auringon ympäri. Vaarinottamalla i:aa
vuorokauden kuluessa, huomaa, että se kohoaa
aamupäivällä, saavuttaa korkeimman arvonsa
kohta puolenpäivän jälkeen (klo 1-2 i. p.) ja
laskee sitten jälleen auringonnousuun asti.
Kuumassa vyöhykkeessä sijaitsevilla paikkakunnilla
on tämä vaihtelu päivä päivältä vuoden umpeensa
suunnilleen sama, mutta lauhkeassa ja kylmässä
vyöhykkeessä i:n vaihtelun sääntöperäisyys
monesta syystä häiriytyy. Noiden tilapäisten
häiriöiden laskuista poistamiseksi tehdään suuri
luku havaintoja i:sta vuorokauden joka tuntina
pitemmän aikaa usean vuoden kuluessa ja
lasketaan esim. saman kuukauden havainnoista i:n
keskiarvo vuorokauden joka tunnilta. Täten
saadaan i:n keskimääräinen vuorokautinen
kulku siltä kuukaudelta. Se osoittaa, että
vuorokauden korkeimman ja alimman lämpötilan ero
— vuorokautinen amplitudi —
vaihtelee vuodenajan ja paikkakunnan mukana: on
suurempi kesällä kuin talvella, suurempi
mannermaalla kuin merellä ja rantamailla. Siten on
esim. Helsingissä vuorokautinen amplitudi
kesäkuussa 6 ast., tammikuussa l,i ast. ja
Sodankylässä kesäkuussa 9,5 ast., tammik. 1,2 ast.
Vaasassa on kesäkuun vuorokautinen amplitudi 5,i
ast., Värtsilässä 10 ast. Myös sään laatu
vaikuttaa vuorokautisen amplitudin laajuuteen. Pienin
on amplitudi aivan pilvisenä päivänä. I:n
vuotuisen kulun tutkiminen edellyttää n. s. k e
s-kilämpötilojen tuntemista. Vuorokauden
keskilämpötila saadaan, kun havaitaan i:aa
vuorokauden joka tuntina ja näistä havainnoista
otetaan keskiarvo. Jotenkin tarkasti voidaan
vuorokauden keskilämpötila määrätä laskemalla
keskiarvo klo 7 a. p., klo 2 i. p. ja klo 9 i. p. teh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Mon Jul 4 09:15:34 2016 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0477.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free