- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
883-884

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmanpaine ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

881

Ilmanpaine

883

Isobaarit ja tuulet tammikuussa. Nuolet osoittavat tuulen keskimääräistä suuntaa.

patsas on keskimäärin 760 mm korkea, niin se
tietää, että ilmakehä painaa siellä jokaista
pintaa voimalla, joka on yhtä suuri kuin tällä
pinnalla seisovan 760 mm korkuisen
elohopeapyl-vään paino. Yhtä cm2:iä kohti tuo paino tekee
(elohopean ominaispaino on 13,e) 13,«x"6 g
= 1,038 kg 1. suunnilleen 1 kg. Tätä painetta
sanotaan yhden atmosfäärin 1.
ilmakehän paineeksi. Täyskasvuista ihmistä
painaa ilmakehä n. 14 à 15 tuhannen kg:n voimalla.
Tavallisissa oloissa ei tuota painetta kuitenkaan
huomaa, se kun vaikuttaa joka suuntaan ja
ihmisen ruumiin suonet ja ontelot sisältävät osaksi
nesteitä, osaksi yhtä tiheätä ilmaa kuin ulkoilma,
jotka vastustavat ulkonaista painetta. I. alenee
merenpinnasta ylöspäin 1 mm kultakin 11
metriltä. Yksinkertaisilla punnituskokeilla voi näyt-

tää, että 1 litra ilmaa painaa 1,S93 g (i:n ollessa
760 mm, 0°:ssa) ja ilman ominaispaino on siis
0,ooi233. Vaikka ilma onkin näin kevyttä, niin
ilmakehä suunnattoman suuruutensa tähden
kuitenkin lasketaan painavan noin 5 trillioonaa kg.

Kun ilma on sitä kevyempää kuta
lämpöisempää ja kosteampaa se on. vaihtelee i:n suuruus
paikkakunnan ja vuodenaikojen mukana.
Pienimmät ovat vaihtelut merellä ja sen läheisyydessä,
suurimmat ja säännöllisimmät mannermaitten
sisäosissa. Näissä vallitsee talvisaikana korkea,
kesällä alhainen i. Valtamerillä i. on yleensä
suurin lämpöisempinä vuodenaikoina, pienin
kyl-mempinä. Sisämaassa synnyttää näet kesällä
maanpinnan ja alempien ilmakerrosten vahva
lämpeneminen ylöspäin kohoavan mahtavan
ilmavirran. Tästä syntyvää i:n vähenemistä ei
ilmassa olevan vesikaasun, lämpötilan kohotessa
kasvava jäntevyys voi korvata. Äärimäisiminät
havaitut i:t ovat 808,7 mm ja 685,5 mm
(merenpinnalle sovellettuina). I:n jokapäiväinen
vaihtelu on kuumassa vyöhykkeessä hyvin
sääntö-peräinen. Yleensä on i:lla siellä suurin —
maksimiarvonsa — klo 10 a.p. ja klo 10 i.p., pienin
eli minimiarvonsa klo 4 a.p. ja klo 4 i.p.
Ilmapuntarin päivässä osoittaman suurimman ja
pienimmän paineen erotus on i:n vaihtelun am pii
tu di: tämä on suurin päiväntasaajalla ja se
pienenee leveysasteen kasvaessa, ollen miltei
huomaamaton navoilla. Hann selittää syyn i:n
erilaiseen päivittäiseen vaihteluun eri paikoilla
maan päällä olevan siinä, että tämä vaihtelu
on pidettävä yhdistettynä ilmiönä. I:n
heilahdukseen, jolla on kaksi maksimi ja minimiarvoa
vuorokaudessa, on yhdistynyt yksinkertainen i:n
heilahdus, jolla on yksi maksimi ja minimiarvo
samassa ajassa. Edellisen amplitudi on
päiväntasaajalla 3-5 kertaa jälkimäisen amplitudia
suurempi, mutta pienenee säännöllisesti navoille
päin, niin että korkeammilla leveysasteilla yksin-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0480.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free