- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
885-886

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmanpaineenmerkitsijä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

885

Ilmanpaineenmerkitsijä—Ilinanpuristuskone

886

no Un HP 700 to te <o 10 o_m_ia fco_4Ü_[oo_^_LiS__Ofi.

Isobaarit ja tuulet’.heinäkuussa. Nuolet osoittavat tuulen* keskimääräistä suuntaa.

kertainen heilahdus voi jäädä miltei yksin
määrääväksi. — Melkein kaikkien meteorologisten
ilmiöitten oikeata ymmärtämistä varten on
tärkeää tuntea, miten i. jakautuu yli maapallon.
Sentähden piirretään kartalle (synoptiselle
kartalle) saman i:n alaisia paikkoja yhdistäviä
viivoja n. s. isobaareja (ks. t.) Kartoista
(ks. kuvia) saa käsityksen i :n keskimääräisestä
jakautumisesta ja tuulensuunnasta tammi- ja
heinäkuussa. I:lla on suurin vuotuinen keskiarvonsa
35° pohjoista leveyttä ja 30° eteläistä leveyttä.
Kummallakin maanpuoliskolla se on suurempi
talvella kuin kesällä. — Suuremmat i:n
vaihdokset tekevät ihmisen ja eläinten elimiin
epämieluisen vaikutuksen. Vuorille noustessaan tai
kohotessa ilmapallossa ylemmäksi ihminen rupee
tuntemaan, tultuaan ohuempaan ilmaan
suuremmilla korkeuksilla, omituista pahoinvointia.
Hengitys tulee vaikeammaksi, raukaisee ja nukuttaa,
kaikenlainen työ ja liike vaativat kovia voimain
ponnistuksia, päätä särkee ja huimaa, sydän
tykyttää kovasti ja lopuksi voi menettää
tajunnankin. Herkkyys tässä suhteessa on kuitenkin hyvin
erilainen eri ihmisissä — oireet alkavat
tavallisesti jo 3,000 m. korkeudella — ja tottumus
vuori-ilmastoon vähentää tuon n. s. vuoritaudin
kovuutta. Niinpä tunnettu engl. matkailija E.
Whymper oli yötä Cotopaxi-vuorella (5,960 m)
kärsimättä mitään alhaisesta i:sta, eikä hän
Chimborazollakaan (6,253 m) tuntenut
pahoinvointia. Samoin ruots. löytöretkeilijä Sven Hedin
kertoo, ettei hän, tehdessään tavattoman
hankalan matkansa Tibetiin Arkatagin yli, tuntenut
5,189 m korkeudellakaan hituistakaan
pahoin-voitia. vaikka hänen seuralaisensa ja
vetojuhtan-sakin potivat vuoritautia. Ilmassapurjehtijat
ovat kohonneet vielä paljoa korkeammalle kuin
alppimaiden retkeilijät. Engl. J. Glaisher nousi
aina 11,000 m:iin, millä korkeudella i. on vain
150 mm. mutta silloin hän menikin tajuttomaksi.

— Vuoritaudin syyt lienevät monenlaiset.
Vähennetyn ulkonaisen i:n tähden puristuu veri
keskuselimistä pinnan suoniin. Liikaveri
jälkimäisissä saa aikaan päänsäryn, korvat rupeavat
suhisemaan. I:n vähetessä pienenee myös hapen
jäntevyys, joten hengitys ei puhdista
tarpeellisessa määrässä laskimoverta hiilihaposta. Sen
jälkeen kun radioaktiiviset ilmiöt ovat tulleet
tunnetummiksi ja huomattu, että vuoristoilma voi
sisältää kolme jopa viisikin kertaa niin paljon
radioaktiivista ainetta kuin ilma alangolla, sekä
osoitettu, että ihmisen ruumiin pinta ikäänkuin
verhoutuu tuollaiseen ilmakerrokseen, joka
lähettää Becquerel-säteitä, niin on ruvettu vuoritaudin
syiksi lukemaan myös radioaktiivisia
vaikutuksia. —’ Ihminen voi kestää atmosfäärin painetta
melkoista korkeampaa i:tta. Käytännössä tämä
tulee kysymykseen etenkin töissä vedenpinnan
alla n. s. sukeltajakelloissa. 10 m:n syvyydessä
on jo kestettävä kahden atmosfäärin paine.
Suurempi i. tuottaa enemmän tai vähemmän
tuntuvassa määrässä korvien pakotusta ja suhinaa,
hengityksen ja sydämen toiminnan hidastumista,
hikoilemista j. n. e. U. S:n.

Ilmanpaineenmerkitsijä ks.
Ilmapuntari.

Ilmanpuristuskone, työkone, jota käytetään
ilman tahi muun kaasun puristamiseen
pienempään tilaan, jossa se vaikuttaa suuremmalla
paineella. I. ou pumpun tai höyrykoneen tapainen
vaikka sen toiminta on päinvastainen kuin
höyrykoneen; se voidaan tehdä yksi- tai
kaksi-toiminen (ks. t.). Sulkueliminä käytetään joko
luistia tahi venttiilejä. Puristettaessa kuumenee
ilma ja se on senvuoksi jäähdytettävä vedellä;
käytettyyn vesijäähdytykseen katsoen on k u
i-v i a i:ta, joilla ou ainoastaan veden jäähdyttämä
vaippa (ks. Höyry vaippa),
puolimär-k i ä i:ta, joissa vettä ruiskutetaan silinterin
sisään, sekä märkiä i:ta, joissa silinteri aina on

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0481.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free