- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
889-890

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmanvaihtojärjestelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

889

Ilmanvaihtojärjestelmä—Ilmapumppu

890

osaan, jossa se tulitorvien välissä lämpiää ja
tulee Luoneeseen lähellä katon rajaa. Tällaiset
sovitukset ovat kuitenkin vielä ainoastaan kokeiluja,
vailla vakaantunutta käytäntöä. —
Keinotekoinen ilmanvaihto tulee kysymykseen
suuremmissa rakennuksissa, kuten teattereissa,
kokoushuoneissa, kouluissa, sairashuoneissa y. m. s.,
jolloin ilmanvaihto useimmiten on yhdistettynä
keskuslämmitykseen. Lähtien samasta ajatuksesta
kuin luonnollisessakin, saadaan keinotekoisessa
i.-järjestelmässä kiertokulku aikaan kehittämällä
niittiin ilman tuonti yhteiseen, suureen kanavaan

rakennuksen
pohjakerroksessa,
jossa ilma
erityisessä lämpökama-rissa lämpiää ja
nousee seinissä
olevia torvia pitkin
eri huoneisiin.
Jokaisen torven
suuruus määrätään
sitä vastaavan
huoneen tarkoituksen
ja suuruuden
mukaan. Huoneista
käytetty ilma
painautuu vuorostaan
pois toisia torvia

pitkin, (näiden
aukkoja on
kussakin huoneessa
kaksi, ylempänä
kesäilman vaihtoa,
alempana talvi-ilmanvaihtoa varten), jotka
ullakolla kaikki yhtyvät yhteen tai useampaan
suurempaan kanavaan, ja katolla päättyvät
erityisiin imupiippuihin. Talviseen aikaan, kun
läm-mönero huoneiden ja ulkoilman välillä on
tarpeeksi suuri, toimii tällainen
ilmanvaihtojärjestelmä
tavallisesti ilman muita
toimenpiteitä, mutta sen yhteyteen
on kuitenkin useassa
tapauksessa sovitettu (tav. raittiin
ilman kanavaan)
ventti-laattori (ks. t.), jonka
avulla ilmanvaihto samalla
kuin se yleensä käy
järjestelmällisemmäksi, on
mahdollinen sellaiseenkin
vuodenaikaan, jolloin lämmitys on tarpeeton. —
Tällaista venttilaattoria käytetään siis, kuten
ylempänä painamaan sisään raitista ilmaa (p a
i-ne- 1. pulsioni järjestelmä) tai myös
(kahviloissa, ravintoloissa j. m. s.) imemään pois
(imu- 1. aspiratsionijärjestelmä)
turmeltunutta ilmaa, jolloin sijaan hakeutuu
raitista.

Ilmalämmityksessä, joka muuten on sama kuin
ylempänä selitetty i.-järjestelmä, on
ilmanvaihto pakollinen, koska lämpöä välittävänä
aineena käytetään juuri ilmaa, höyry- ja
vesi-lämmityksessä ehdollinen, s. o. se voidaan
tarpeen mukaan avata tai sulkea lämmityksestä
riippumatta.

[M. v. Pettenkofen „Ueber den Luftwechsel in
Wohngebäuden"; Wolpert, „Theorie und Praxis

der Ventilation und Heizung"’ (4 pain. 5 nid.,
nid. 1-4 1896-1905).] K. S. K.

Ilmanvaihtojärjestelmä ks. 11 m a n v a i h t o.

Ilmanvaihtouuni ks. Ilmanvaihto ja
Lämmityslaitokset.

Ilmapaine ks. Ilmanpaine.

Ilmapainerata, raiditie, jolla vaunut
liikkuvat puristetun ilman vaikutuksesta. Ne ovat
tavallisesti aivan pieniä; tunnetuimmat ovat
torvipostiradat, joissa pienet vaunut liikkuvat
torvijohdoissa puristetun ilman (taikka ilman
ohennuksen) vaikuttaessa torvessa tiiviisti
kulkevaan levyyn eli mäntään. J. C-én.

Ilmapakoinen ks. Anaerobinen.

Ilmapallo ks. Ilmapurjehdus.

Ilmapallo-osastot. Jo noin pari
vuosikymmentä on kaikkien suurvaltojen armeioissa ollut
komennuskuntia ilmapallovakoilua ja
-tiedustelua varten. Nämä osastot suorittavat
ilmapallo-kokeita ja harjoituksia ja ovat, varsinkin
Ranskassa ja Saksassa, saavuttaneet erinomaisia
tuloksia. Ilmapurjehduksen nopean kehityksen
mukana nämä osastot ovat vakoilutoimen alalla
saaneet yhä suuremman merkityksen sodassa.
Kaikilla suuremmilla armeioilla on erikoinen
ilmalaivasto, johon Saksassa kuuluu ilmapallolla
varustettuja ilmalaivoja, Ranskassa sitävastoin
aeroplaaneja. M. v. H.

Ilmaparannus, hoitotapa, joka käyttää
hyväkseen oleskelemista eri ilmastoissa, vuori-,
rannikko- y. m. ilmastoissa (kliniatoterapia), mutta
etupäässä, joko ohennetun tai tiivistetyn ilman
hengityttämineu Qjneuuiatoterapia), joniinoista
käytetään muutamissa keuhkoja ja yleistilaakin
koskevissa taudeissa. .1/. 0-B.

Ilmapatti ks. Vesikuhlut.

Ilmapumppu, koje, jonka avulla ilma voidaan
telidä ohuemmaksi tai tiiviimmäksi jossain
rajoitetussa tilassa. I. on siis joko harvennu
s-tai tiivistyspumppu. Magdeburgin
pormestari Otto von Guericke keksi 1650
harvennus-pumpun ensimäisen muodon. Se oli kyllä hyvin
alkuperäistä laatua ja sitä oli sangen raskas
käy-tellä, mutta hänen onnistui kuitenkin silläkin
havainnollisesti — etenkin käyttämällä n. s.
Magdeburgin puolipalloja (ks. t.) —
osoittaa ilman aikaansaaman voimakkaan
puristuksen olemassa-olo. Tavallisessa (harvennus-)
i:ssa on nykyään seuraavat osat:
pumppu-torvi ynnä mäntä, imutorvi,
lautanen ja resipientti sekä barometriko
e-t i n. Pumpputorvi NN (kuva 1) on joko
messingistä tai lasista tehty
ontto sylinteri, jossa
messinkinen, nahalla
päällystetty mäntä M voi liikkua
ilmaapitävästi ylös ja alas.
Männässä on ylöspäin
aukeneva läppä p.
Pumppu-torven pohjasta johtaa
imutorvi klegh
resipien-tiksi sanottuun,
ilmaapitävästi lautasella ii
lepäävään la9ikupukkaan, josta
ilma on pois pumputtava. Imutorvessa on fc:n
kohdalla ylöspäin aukeneva läppä. Hanalla f
voidaan resipientti sulkea imutorven yhteydestä
ja hanan Z>:n läpi saattaa resipientissä olevan
ilman asettaa ulkoilman yhteyteen. Kun resi-

järjestelmä.

Wolpertin
iroupiippu.

Kuva 1.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0483.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free