- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
891-892

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmanvaihtojärjestelmä ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

891

Ilmapuntari

892

pientti on ilmasta tyhjennettävä, pidetään
imu-torvea auki ja hanaa 5 suljettuna. Mäntää
pummpputorven pohjasta nostettaessa läppä p
pysyy kiinni. Pumpputorven alaosaan syntyisi siten
ilmasta miltei tyhjä tila, mutta ilmanpaine läpän
k toisella puolen avaa sen, joten ilma
resipien-tistä leviää pumpputorveen. Kun mäntä
painetaan alas, sulkeutuu läppä k; ilma puristuu
männän alla kokoon, kunnes sen jännitys kasvaa
ulkoilman jäntevyyden suuruiseksi. Silloin läppä
p aukenee ja laskee ilman virtaamaan männän
läpi ulos. Jatkuva pumppuaminen harventaa yhä
enemmän resipientin ilmaa. Kokonaan ei ilmaa
voi kuitenkaan siitä tyhjentää. Se on
mahdotonta pääasiallisesti sen tähden, ettei mäntä käy
aivan tarkkaan pumpputorven pohjaan kiinni,
vaan jää siihen ilmaa sisältävä loma, n. s. h a
i-tallinen välys. Kun tähän
kokoonpuris-tettu ilma ei kykene avaamaan läppää p, ei
jatkettu pumppuaminen enää harvenna resipientin
ilmaa. Tämän jäntevyyden ilmoittajana
käytetään tavallisesti n. s. barometrikoetinta
s. o. lyhennettyä elohopeailmapuntaria, jonka
putki on ainoastaan n. 20 cm pitkä. Se ilmaisee
sentähden vain n. 1ji atmosfääriä pienempiä
ilmanpaineita. Nopeammin ja täydellisemmin
kuin vastaselitetyllä i: 11a saattaa ilmaa
tyhjentää sellaisella i:11a, jossa on kaksi pumpputorvea.
Boylen osoituksen mukaan tämä kone
rakennetaan niin, että hammasrattaan ja vipulaitoksen
avulla toinen mäntä voidaan painaa alas
samaan aikaan kun toinen nostetaan ylös.
Pumppuaminen käy sen tähden kaksi kertaa
nopeammin. Mutta siten vältetään myös se haitta, että
pumputessa yhä suurempi osa mäntään
vaikuttavasta ulkoilman paineesta on voitettava, kun
mäntä nostetaan ylöspäin. Kaksinkertaisessa
i:ssa vastaa näet mainittua vastusta
laskeutuvaan mäntään vaikuttava yhtä suuri ulkoilman
paine. — Nopeasti voi myös ilmaa pumputa
pois Bianchi’n ja Deleuil’in kaksinkertaisesti
vaikuttavilla i:illa, joissa on vain yksi
pumppu-torvi. — Gillin keksimä öljyilmapumppu
on mäntäpumppu ilman haitallista välystä. Siitä
on parannettu laitos n. s. G e r v k-p u m p p u,
joka on laajalti levinnyt viime aikoina.
Valmistaja ja patentinomistaja on A. Pfeiffer
Wetzlarissa. Läpileikkauksen siitä näyttää kuva 2.

Besipientistä ja imutorvesta A
leviää ilma pumpputorveen tätä
ympäröivän ilmasäiliön B:n ja
ilma-läven (Vakautta. Ilma puristetaan
männällä ja sen päällä olevan
öljy-kerroksen avulla läppää GI: tä
vasten, joka avautuu ja päästää
ilman kulkemaan sen päällä
lepäävän öljykerroksen läpi ulos.
Molemmat öljykerrokset sulautuvat
samalla yhteen. Kun mäntä on
laskeutunut niin alas, että ilmaläpi
on jälleen vapaa, virtaa uutta
ilmaa resipientistä pumpputorveen.
Mäntää laskiessa puristuu myös
sen alle mahdollisesti joutunut
öljy takaisin ylös läpän E läpi.

Määrättyjä menettelytapoja
noudattamalla Geryk-pumpulla voi saavuttaa
harvennuksen aina 0,ooos mm:n paineeseen asti. — E 1
o-hopeailmapumpulla saattaa ilman tyh-

Kuva

jentää vielä tarkemmin. Ensimäisen tätä laatua
olevan, käytäntöön sovelletun i:n rakensi Geissler
1857. N. 76 cm pitkän lasiputken C
(kuva 3) yläpää päättyy laajempaan
lasiastiaan A ja sen alapää on
kumiletkulla D yhdistetty toiseen avonaiseen
lasiastiaan B. Edellisestä astiasta
lähtee resipienttiin johtava ja hanan O
kantava lasiputki tr. Hanan O avulla
saattaa astian A joko sulkea tai
yhdistää vuoron perään resipientin ja
ulkoilmaan johtavan putken tp kanssa.
Molemmat astiat A ja B sisältävät
elohopeata. Astian A ollessa ulkoilman
yhteydessä astia B kohotetaan, kunnes edellinen
täyttyy kokonaan ja p osaksi elohopealla. Sitten
suljetaan A, ja B lasketaan. Edelliseen jää siten
Torricelli’n tyhjiö. Tämä yhdistetään nyt
kääntämällä hanaa resipientissä olevan ilman kanssa,
joka leviää sinne. A suljetaan jälleen, sen ilma
puristetaan kokoon kohottamalla B:tä, ja
tiivistetty ilma lasketaan pois. Sama menettely alkaa
sitten taas alusta. Geisslerin i:a ovat monet
keksijät parannelleet, kuten esim. Alvergniat, Töpler,
Hagen j. n. e. Töpler-Hagenin i:lla saattaa ilman
harventaa 0,000002 mm:n paineeseen saakka. —
1:11a on tärkeä merkitys niin hyvin tieteessä
kuin teollisuudessa. Sokeriteollisuudessa sitä
käytetään ilmatyhjiön aikaansaamiseksi keitto- ja
haihdutusastioissa ja höyrykoneissa ilman
tyhjentämiseksi kondensaattorista. I:a käytetään myös
pneumaattisessa kirje- ja pakettilähetyksessä,
hehkulamppujen, lihamehusteen, tiivistetyn
maidon y. m. valmistukseen. —
Tiivistys-pumppu eroaa harvennuspumpusta
pääasiallisesti siinä, että läpät avautuvat päinvastaisiin
suuntiin. U. S:n.

Ilmapuntari 1. barometri, kone, millä
mitataan ilmanpainetta. I:t voidaan jakaa
elohopea-ilmapuntareihin ja aneroideihin.

1. Elohopeailmapuntari. Jos n. metrin
pituinen putki täytetään elohopealla, ja asetetaan
seisomaan, avonainen pää alaspäin elohopea-astiaan,
huomataan, että elohopea putkessa laskeutuu
jonkin verran, mutta sitten pysähtyy, niin että pinta
putkessa jää n. 760 mm korkeammalle kuin
astiassa. Syynä siihen on ilmanpaine, mikä
vaikuttaa nesteen pintaan astiassa pakottaen putkessa
elohopean pysymään ylhäällä. Putkessa olevan
elohopean paino on yhtäsuuri kuin ilmakehän.
Kuitenkaan ei silloin saa jäädä yhtään ilmaa putkeen.
Sentähden ilmapuntareita valmistettaessa kaikki
ilma poistetaan putkesta keittämällä. Ensimäisen
i:n valmisti 1643 it. fyysikko TorricelH.
Ulkoilman vaikutukselle alttiin pinnan suuruus ei
vaikuta mitään ilmapuntarikorkeuteen. Sentähden
valmistetaankin elohopea-ilmapuntareja
monenmuotoisia, joko n. s. astia-ilmapuntareita, joissa
elohopeaputki päättyy laajempaan astiaan, tahi
n. s. sifoni-ilmapuntareita, joissa astian sijasta
putken alapää on koukistettu ylöspäin. Laivoissa
käytettävät i:t ovat astia-ilmapuntareita, joissa
osa putkesta on hyvin kaita, niin että elohopea
vain hitaasti voi kulkea siitä läpi. Tämä on
erittäin hyödyllistä kovissa myrskyissä, koska raskas
elohopea muutoin särkisi koneen. Elohopean
ylä-ja alapinnan ero määrätään tavallisesti mm:issä.
Astia-i:ssa luetaan usein vain yläpinta
liikkumattomasta asteikosta. 1 mm:iä vastaavan asteen

Kuva 2.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0484.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free