- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
893-894

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmapuristin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

893

Ilmapuristin—Ilmapurjehdus

894

välin pitää silloin olla pienemmän kuin 1 mm,
koska alapinnan liikunta jätetään
huomioonottamatta, tahi asteikko on liikkuva ja se asetetaan
lukiessa joka kerta niin, että alapinta tulee
määrätyn merkin kohdalle. Sifoni-i:ssa usein luetaan
määrätystä merkistä alkaen sekä ylä- että
alapinta toinen ylös- toinen alaspäin, jolloin lukemien
summa on i:n korkeus, tahi laitetaan niissäkin
alapinta määrätyn merkin kohdalle ja luetaan
vain yläpinta. Paljon huolta ja vaivaa on
käytetty sellaisten sifoni-ilmapuntarien
suunnittelemiseen, joita mukavasti voi kuljettaa mukana
matkoilla. Tärkein tämänmallisista on
Gay-Lussac i n i.

2. Aneroidi-i:t ovat joko ilmattomia
laatikoita, missä kansi on taipuva ja liikkuu
ilmanpaineen mukaan, tahi ilmasta tyhjiä kaarevia
metalliputkia, jotka käyristyvät ja oikenevat
ilmanpaineen muutellessa. Kannen tahi putken
liikunnot siirretään rataslaitoksen avulla osoittimeen.
Vertaamalla elohopea-i:iin jaetaan osoittimen
taulu asteisiin, mitkä tavallisesti osoittavat
ilmanpainetta millimetreissä. Aneroidi-i:t eivät
tarkkuudessa vedä vertoja elohopea-i:lle ja niitä
on tuon tuostakin verrattava jälkimäisiin, koska
laatikon ja putken kimmoisuus muuttuvat. I:n
rakenteesta ks. kuvia kirjoituksessa
Ilmatieteelliset kojeet. V.V.K.

Ilmapuristin ks. Ilmanpuristuskone.

Ilmapurjehdus 1. aeronautiikka (ks.
tähän kirjoitukseen kuuluvaa kuvaliitettä). I:n
kehityksessä erotamme kahta lajia lentoneuvoja,
nim. ilmaa keveämmät (aerostaattiset) ja
ilmaa raskaammat (aerodynamiset).
Edellisillä kohoaminen tapahtuu ilmaa keveämmällä
kaasulla täytetyn säiliön („ilmapallon")
nostovoiman avulla (vrt. Arkhimedeen laki).
Vaakasuoran liikkeen saa aikaan tuuli tai moottorin
käyttämä ilmapotkuri. Jälkimäisissä saadaan sekä
kannattava että eteenpäin kuljettava voima
koneellisilla laitteilla aikaan. Tällöin ovat
vaakasuoraa liikettä vastustavat pinnat paljoa pienemmät,
joten melkoista suurempi nopeus tätä tietä on
saavutettavissa.

Ensimäinen ehdotus aerostaattisten
lentoneuvojen alalla on Brescian jesuiitan
Franciscus Lanan 1670 tekemä. Hän esitti
ilmasta tyhjien kuparipallojen käyttämistä
nostovoiman aikaansaamiseksi. Brasilialaisen Lorenzo
de Gusmanin onnistui 1709 Lissabonissa kohota
60 m:n korkeuteen paperipallolla, jonka alla
riippuvassa kopassa („gondolissa") palava tuli
lämmitti alhaalta avoimessa pallossa olevan
ilman. Kun ilma lämmitessään laajeni ja osittain
poistui, keveni pallo sisältöineen ja kohosi
ilmaan. Jälkimaailma on kuitenkin antanut
kunnian tästä keksinnöstä Montgolfier
veljeksille (Annonay’ssa Ranskassa); 1783 Pilätre de
Ro-zier kohosi heidän tekemällään ilmapallolla
(„Montgolfière") tehden pitkähkön ilmamatkan.
Tuskin kahta vuotta myöhemmin hän kuoli
ilma-purjehduksen ensimäisenä uhrina. V. 1783
kohosi myös ranskalaisen professorin Charlesin
tekemä, ensimäinen vetykaasulla täytetty
pallo („Charlière") ilmaan ja saavutti 3%
tunnin lentoajan ja 3,400 m:n korkeuden. Tämän
jälkeen on vetykaasu, jonka nostovoima on
10°:ssaC n. l,i kg m3:lle, tullut yleiseen
käytäntöön. Näistä vetvpalloista ovat vähitellen

kehittyneet nykyajan ohjattavat
ilmalaivat. Muotoa pitennettiin, päitä
suipennet-tiin ja 1852 Giffard rakensi 3
hev.-voimai-sella höyrykoneella varustetun ohjattavan
ilmalaivan. Renard ja Krebs käyttivät 1884 jo
9 hev.-voimaista sähkömoottoria, johon
yhdistetty potkuri sai virtansa sähköpattereista.
Ilma-laukun ja vakavuustasojen sekä
kevyen bentsiinimoottorin keksiminen
saattoivat aerostaattiset lentoneuvot nykyiseen
kehitykseensä.

Ilmameren vallitsemiseksi aerodynam
i-silla laitteilla teki ensimäisen vakavan ja
jälkimaailmalle kirjallisesti säilyneen ehdotuksen
kuuluisa italialainen maalari Leonardo da
Vinci jo 1500. Leonardon jälkeen ei, monista

ehdotuksista ja kokeista huolimatta, ilmaa
raskaammilla lentoneuvoilla saavutettu
käytännöllisiä tuloksia lähes 4:ään vuosisataan. Kehitys
kävi luikuliitäjien erimuotoisten,
kankaalla verhottujen kannatustasojen välityksellä,
jotka sallivat ihmisen liitäessään alas
korkealta paikalta ja myös vastatuulen nostavaa
voimaa hyväkseen käyttäen hiljaa vinossa
suunnassa laskeutua maahan. Alkuunpanijana tällä
alalla esiintyi saksalainen Otto Lilienthal
(1848-96) 19:nnen vuosis. viimeisellä
neljänneksellä tehden useita tärkeitä kokeita. Hän osoitti
myös ylöspäin kuperien pintojen kantavuuden
lennossa enemmän kuin toista vertaa
suuremmaksi, ja tällaiset pinnat ovatkin nyt yleisesti
käytännössä. Ranskassa näitä kokeita jatkoi
F e r b e r, Ameriikassa — samalla
austraalialai-sen Hargraven laatikkoleij
a-järjestel-mää (ks. kuvaliitettä) hyväkseen käyttäen —
Chan u te ja Langley sekä veljekset
Wright v:sta 1900. Langley oli jo 1896
samaten kuin myös Maxim 1894 Englannissa kokeillut
höyrykoneella leijalentokoneen yhteydessä, mutta
epäonnistunut. Maximin ihanteellinen höyrykone
kattiloineen painoi 14,4 kg hevosvoimaa kohti.
Mutta vasta kun automobiiliteollisuuden
välityksellä oli päästy kyllin keveihin
räjähdysmootto-reiliin (0,9-3 kg hevosvoimalle), kehittyivät
lui-kulentäjistä nykyiset leijalentokoneet.
Brasilialainen Santos Du mont ja tansk.
Ellehammer olivat ensimmäiset, jotka
Euroopassa moottori-aeroplaanilla kohosivat
ilmaan (1906). V.-sta 1908 on kehitys ollut
suurenmoinen ja on syntynyt useita eri
lentoneuvomal-leja.

Leonardo da Vinci’n ehdotus.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0485.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free