- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
895-896

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmapuristin ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

895

Ilmapurjehdus

896

ILmapurjehdusvälineiden lajit.

Ilmaa keveämpiä
(aerostaattisia)

Ilman moot- Mootturilla
toria varustettuja

i ilmapalloja) (ilmalaivoja)

Ilmaa raskaampia
(aerodynamisia).

Ilman
moottoria

Moottorilla
varustettuja

1) IUintonai8-ilniupnll"t]

2) Vapaat ilmapallot

3) JflykistttmUtttimUt. , ,

(Parsoyal y. m.) nmnlaukullisia

4) Puolijäykät
(Lebauily y. m.)

6) Jäykät Ilmalaukuttomia
(/eppeliu y. m.)

(i) Laskuvarjot–

7; Leijat–-

5) LulkuiiitiijUt–-

!>) Silpllentokoneet-

0) Potkurilentokoneet

1) Leijaleiitoköijeet (aeroplaanit)

1. Kiintonaisilmapalloja käytetään
ilmatieteellisiin tutkimuksiin. 2\e ovat ohuesta
silkkikankaasta tehtyjä 25-200 m* sisältäviä
vetykaasupalloja, varustetut tarpeellisilla
itsetoimivilla laitteilla lämpötilan, ilmanpaineen
y. m. mittaamista varten. Avoimesta alapäästä
voi ilmanpaineen yläilmoissa vähetessä
tarpeellinen kaasumäärä poistua. Ne ovat kohonneet
aina 29,000 m:n korkeuteen. Pienemmillä
korkeuksilla on niiden asemesta yhä enemmän alettu
käyttää leijoja. — Suuremmat kiintonaispallot
tulevat kysymykseen etenkin tiedusteluvälineinä
sodassa ja huvitarkoituksiin.

2. Vapaa ilmapallo valmistetaan
silkki-tai puuvillakankaasta, joka kumiliuoksella on
saatu kaasua pitäväksi. Hyvän kankaan
lasketaan vuotavan n. 0,4 litraa tunnissa nr:lle. Sen
yläosassa on kaasuventtiili, joka voidaan avata
sen alla riippuvaan koriin (gondoliin) kulkevalla
köydellä, kun tahdotaan saada pallo
laskeutumaan. Palloa ympäröi verkko, joka päättyy
sen alla renkaaseen; tähän kiinnitetään
matkustajille ja mittausvälineille aiottu koppa.
Hiekka-mikkejä käytetään kuormituksena, jotta painoa
’arpeen tullen voidaan keventää ja pallo saada
kohoamaan. Pallon kohotessa vähenee sen
nostovoima sen saapuessa ohuempiin, s. o.
kevyempiin ilmakerroksiin ja joutuu vihdoin
tasapainoon, jolloin nouseminen lakkaa. Vetykaasulla
täyttäminen tapahtuu pallon alaosassa olevan
letkumaisen jatkon kautta kaasutehtaassa tai
(etenkin sotaharjoituksissa) teräspulloista, jotka
sisältävät 150-200 ilmakehän paineen alaista
vetykaasua. Valokaasun nostovoima on vain
n. 3/j vetykaasun voimasta ja sitä on harvoin
käytetty.

3. Jäykistä m ättömät moottorilla
varustetut ilmalaivat ovat pitkulaisia
ilmapalloja, joissa kaasun paine saa aikaan
tarpeellisen jäykkyyden. Tämän mallin tärkein edustaja
on saksalaisen v. Parsevalin ilmalaiva.
Tasaisen lennon saavuttamiseksi on tämän
suipompaan peräpuoleen liitetty 3 vakavuustasoa,
ja alimpaan niistä on yhdistetty peräsin.
Erittäin tärkeänä osana ovat kaksi suurta, ilmapallon
sisällä sen kummassakin päässä sijaitsevaa n. s.

ilmalaukkua (ballonetj, jotka pulleina
voivat täyttää noin V4 koko sisällöstä.
Moottoriin yhdistetyllä pumpulla voidaan näihin
painaa ilmaa, joten pallo aina pidetään
paineen-alaisena. Toisena tärkeänä tehtävänä näillä on
ilmalaivan kohoavan tai laskevan suunnan
määrääminen, sillä pumppuamalla ilmaa toisesta
laukusta toiseen voidaan ilmalaivan painopistettä
siirtää. Erityinen korkeusperäsin on niin ollen
tarpeeton. Jos pallo on vaarassa räjähtää
sisäisen paineen takia, avautuu venttiili sen
yläosassa. Gondoli riippuu köysissä kaasusäiliön
alla, potkuri on gondolin yläpuolella, siis
ilman-vastustuskeskustaa lähempänä. 100
hev.-voimaisella moottorilla potkuri pyörii 300 kertaa
minuutissa ja saavutettu nopeus on 15,5 m
sekunnissa. Se voittaa niin ollen myrskyisenkin
vastatuulen (9 Beaufortia).

4. Puolijäykät ilmalaivat.
Ensi-mäisen todellakin onnistuneen ranskalaisen
ohjattavan ilmalaivan rakensi Julliot vv.
1898-1902 Lebaudy-veljesten kannatuksella. Tätä
puolijäykkää laivaa seurasivat pienillä parannuksilla
muut: ,,Patrie", „République" ja „Liberté".
Näille on ominainen teräsputkista tehty
jäykis-tystaso, joka kiinnitetään välittömästi itse
kankaaseen rungon alle. Tähän tasoon on gondoli
kiinnitetty köysillä ja putkilla. Potkurit
tehdään nykyään puusta senjälkeen kuin
irroittu-nut terässiipi sai aikaan ,,République"n
räjähtämisen ja täydellisen tuhoutumisen. Tämäkin
malli on vakavuustasoilla ja ilmalaukulla
varustettu. Sivuohjaus samaten kuin myös nousu ja
lasfku toimitetaan peräsimillä. ,,Liberté"n pituus
on 66 m, sen kuutiosisältö 4,600 m3. Toista
puolijäykkää mallia edustavat ranskalaiset
„Bayard-Clement", „Ville de Paris", „Colonel
Renard" y. m. Näissä on jäykistys pitkänä,
teräsputkista tehtynä kannattajana rungosta
erillään riippumassa sen alla. Etukeulassa oleva
potkuri vetää laivaa perässään. Omituiset
pienet, kaasulla täytetyt pussit laivan peräpuolella
vaikuttavat vakavuustasojen tavoin. Nopeus on
pienempi kuiii Lebaudy-mallilla (noin 40 km
tunnissa) . Syksyllä 1910 kulki Bayard-Clement
Pariisista Lontooseen ö1^ tunnissa.

5. Jäykän mallin edustajista on saks.
kreivi Zeppelinin laiva saavuttanut suurimman
menestyksen. 16 pitkää, aluminiumista tehtyä
ristikkokannattajaa ulottuu yli koko laivan
pituuden (136 m) yhtyen suipoissa päissä. Niitä
yhdistävät 16-kulmaiset kehykset, jotka vielä
jäykistetään teräsköysillä. Täten saadaan
16-tslikoisen särmiön muotoinen runko, jonka päät
suippenevat ja joka on jaettu 17:ään osastoon,
joissa kussakin on kaasulla täytetty pussi (yht.
15,000 m3). Koko runko on sitäpaitsi kankaalla
päällystetty. Näin saatu kaksinkertainen suojus
on hyvin edullinen kaasun lämpötilan vaihteluja
j.i kaasunhukkaa vastustavana. Varustettuaan
laivansa vakavuustasoilla Zeppelin saavutti vasta
täydellisesti tyynen lennon. Ilmalaukkuja ei
siinä ole, vaan nousu tai lasku saadaan aikaan
korkeusperäsimillä, joita on edessä ja takana.
Gondoleita on kaksi välittömästi rungossa kiinni,
niitä yhdistää käytävä, jonka keskiosa
uusimmissa „matkustajalaivoissa" on sisustettu
istuimilla. Potkureja on 4 ja ne ovat rungon
keskikohdan korkeudella siten vaikuttaen vastustus-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0486.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free