- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
899-900

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmapurjehdus ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

899

Ilmapuskuri—Umaputket

900

objauslaitosta. Wright-veljekset ovat tässä
kohden kulkeneet etunenässä tehden kantopintojensa
uloimman takimaiseu reunan taipuvaksi. Jos
kone alkaa kallistua esim. vasemmalle,
taivutetaan vasenta kantopinnan takanurkkaa alas ja
oikeata ylös, jolloin ilmanvastustus lennossa
saattaa koneen takaisin poikkisuunnassa
vaakasuoraan asentoonsa. Jos käänne lennossa
toimitetaan, täytyy koneen kallistua, yläosa sisäänpäin
(aivan kuin polkupyörä), jotta siten aikaansaatu
suurempi ilmanvastus entisessä lentosuunnassa
sallisi käänteen tapahtua. Tällöin on ohjaajan
joko edistettävä tai hillittävä tätä kallistumista.
— Ranskalaiset lentoteknikot ovat käyttäneet
kantopintain taivutuksen asemesta pieniä,
saranoilla liikkuvia tasoja kantopintain
takakulmassa (ailerons), mutta herkemmin toimiva
pin-tain taivutus on kuitenkin yhä yleisemmin
pääsemässä käytäntöön. — Sivulta tuleville
tuulenpuuskille alttiit kohtisuorat tasot ovat
haitallisia tasaiselle lennolle ja vähennetään
mahdollisimman pieniksi (ks. kuvaa; Curtiss). Ohjaus
on eri malleissa eri lailla järjestetty vipuvarsia,
käsipyörää ja poikimia käyttämällä. Yhä
yleisemmäksi käy käsipyörä (Blériot, Antoinette,
Curtiss), joka voi liikkua myös akselin suunnassa.
Jos sitä työnnetään loitommalle tai vedetään
lähemmäksi, toimii korkeusperäsin.
Vääntämällä sitä saadaan aikaan kantopintain taivutus.
Polkimella tai selkään kiinnitetyllä haarukalla
(Curtiss, Dumont) toimitetaan sivuohjaus.
Lentokoneen ohjaajalta vaaditaan tavatonta
tarkkaavaisuutta. Poikkisuuntaisesti itsetoimivan
vaka-vuuslaitteen keksiminen on toivottava uudistus.



F!

Lentoon kohoamista varten tarvitaan
suuri alkunopeus. Wright-veljekset käyttävät
tämän aikaansaamiseksi putoavaa painoa z (ks.
kuvaa). Lentokone asetetaan pienelle
kaksipyöräiselle vaunulle R, joka kulkee pitkin
siirrettävää puukiskoa S. Tämä asetetaan niin, että sen
suunta tähtää tuulen suuntaa vastaan. Köysi
T kinnitetään lentokoneeseen ja kulkee siitä yli
rullien F painoon Z. Kun moottori on pantu
käyntiin, päästetään paino putoamaan ja
lentokone kiitää pitkin kiskoa. Kun päästään sen
päähän, irroitetaan köysi, ja kun korkeusperäsin
samalla suunnataan ylöspäin, nousee kone ilmaan,
jolloin vaunu R jää kiskolle. — Kaikki muut
lentokonemallit ovat varustetut kumirenkailla
päällystetyillä pyörillä, jolloin tasaista
maanpintaa pitkin ilmapotkurin voimalla kulkien
vähitellen saavutetaan ilmaan nousemista varten
tarpeellinen nopeus. Pyöriä käytetään myös jo
Wright-koneissakin, koska silloin ollaan
määrätystä lähtöpaikasta riippumattomia.

Lentokoneen rungon muodostamiseen
käytetään aluminiumiosilla ja teräslangoilla
toisiinsa yhdistettyjä puurimoja. Kantopinnat
ovat tiheästä puuvillakankaasta, joka
tavallisesti, kosteuden varalta, on kumiliuoksella
päällystetty joko molemmilta tai toiselta puolen.

Potkurit (propellit) ovat nykyisin tav.
2-siipisiä, puisia ja läpimitaltaan 2,o-2.e m. Ne
ovat joko suoraan tai hammaspyörävälityksellä
moottoriin kytkettyjä; jos niitä on kaksi
(Wright) saman moottorin pyörittämää,
käytetään ketjuvälitystä. Kiertoluku on hyvin
erilainen vaihdellen 430:stä (Wright) aina l,600:een
(Blériot) asti. Yksikattoisissa potkuri on tav.
edessä, kaksikattoisissa tav. kantopintain takana.
Pienemmällä kiertoluvulla potkurin teho on
paljoa suurempi. Niinpä uusimmassa
Farman-ko-neessa onkin sentähden hammaspyörävälitys,
joten potkurin kiertoluku on vain 900/min.

Moottorit ovat joko automobiilimoottoreista
suoraan kehitettyjä tai niiden toiminta on
käännetty siten, että akseli on ainoa kiinteä osa ja
säteettäisesti rakennetut sylinterit suorittavat
pyörivän liikkeen samalla toimien huimapyöränä.
Tähän pyörivään runkoon kiinnitetään sitten
potkuri. Tällainen 50-100 hev.-voimainen
moottori painaa 75-100 kg ja sillä on saavutettu
loistavia ennätyksiä sen heikoista puolista
huolimatta. Yleisenä pyrkimyksenä on saada mootto
riu käynti ehdottomasti varmaksi vaikkapa
äärimäisen keveydenkin kustannuksella.
Luiku-lennossa maahanlaskeutuminen on vielä monessa
suhteessa vaaranalaista. Ensimäiset
onnistumatto-mat yritykset lentokoneella Helsingissä
(Oulunkylässä ja Vanhan kaupungin jäällä) teki tansk.
Svendsen helmik. 1911.

Tähänastiset (1 p. tammik. 1911) ennätykset:
Suurin nopeus: 107 km tunnissa (Leblanc Blériot
-koneella). Pisin matka: 584 km (Tabuteau
Farman-koneella). Pisin lentoaika: 81/, tuntia
(Farman Farman-koueella). Suurin korkeus:
3,500 m (Hoxsey Wright-koneella). A-r D.

Ilmapuskuri, silinteri mäntineen, jota usein
käytetään koneteollisuudessa, etenkin
venttiili-ja Corliss-liöyrykoneissa estämään venttiiliä
(vipua) lyömästä liian kovasti istuinta vastaan.
Venttiili (vipu) on tangolla yhdistettynä i:n mäntään,
joka, saapuessaan lähelle silinterin pohjaa,
puristaa silinteriin sulkeutuneen ilman, mikä silloin
vaikuttaa kimmoisen patjan tavoin. E. S-a.

Ilmaputket (trachea), ilmaa hengittävien
niveljalkaisten eläinten (Tracheata), nim.
käsnä-jalkaisten, tuhatjalkaisten, hyönteisten ja
hämä-häkkieläinten hengityselimiä, jotka ruumiin
kummallakin sivulla olevien huokosten kautta
ovat ulkoilman yhteydessä. Huokosia on
korkeintaan 10, harvoin vähemmän kuin 2 paria.
I. haaraantuvat ruumiin kaikkiin osiin. Niiden
seiniä vahvistavat tavallisesti spiraalikierteiset
paksunnokset. Alemmilla asteilla ovat eri
ruu-miinreukaiden putkilostot erillään toisistaan.
Useimmissa tapauksissa niitä yhdistää kaksi
pitkin koko ruumista kulkevaa putkea, jotka
milloin ovat hoikat, milloin ilmarakoiksi
laajentuneet. — Monella hämähäkkieläimellä on, paitsi
tavallisia ilmaputkia, n. s.
ilmaputkikeuh-k o t, joiden ilmaontelot ovat lehtien tavoin
toisiaan vastaan painautuneet, onpa niitäkin, joilta
tavalliset ilmaputket puuttuvat tykkänään. —
Muutamien vedessä elävien hyönteisten
ilma-huokoset ovat suljetut, mutta sensijaan lähtee
putkilostosta haaroja ruumiista ulkoileviin n. s.
ilmaputkikid uksiin, joiden avulla
hyönteinen ottaa vedestä happea putkilostoonsa.

U. S-s.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0488.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free