- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
909-910

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmatieteelliset kongressit ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

909

Ilmatieteelliset kongressit—Ilmestyskirja

910

kuutta mittaa Wildin tuuliviiri (kuva
11) ja anemometri (ks. t.). Edellisessä on
tuuliviirin mukana kiertävä vaakasuora tanko
kohtisuorassa tuulen suuntaa vastaan. Tästä
tangosta riippuu tavallisesti kaksi eri raskasta
metallilevyä kohtisuoraan tuulen suuntaa vastaan
ja kääntyvät tuulen paineesta vinoon. Vieressä
olevasta asteikosta voi tästä levyjen vinoudesta,
heikolla tuulella kevyemmästä ja kovalla
raskaammasta, määritellä tuulen voimakkuuden.

Sateen- ja lumentulon mittarina
on tavallisesti pyöreä astia (kuva 12), jonka
tulee olla vaakasuorassa asennossa noin 1-1,s m.
maasta jokseenkin etäällä rakennuksista tai
puista. Keräytynyt vesi, tai lumi vedeksi
sulatettuna mitataan sitten erityisillä mittalaseilla.
Käytetään myös itsemerkitseviä sademittareita,
pluviografeja.

Auringonpaisteen merkitsee
auringonpaisteen autografi (kuva 13).
Auringonpaisteeseen asetettu lasipallo vaikuttaa
kaikille suunnille samalla tavalla polttolasina
ja kokoo siis auringon säteet polttopisteeksi
määrätylle etäisyydelle pallon keskipisteestä.
Kun tälle polttopisteen etäisyydelle on asetettu
pallon kanssa samakeskisen pallonkuoren
sisäpinnalle tuntiviivoilla varustettu pahvilevy, niin
tulee polttopisteen kulkemaksi matkaksi sillä
palanut ura. Palamattomat välipaikat esittävät
pilvisyyttä. J. K.

Ilmatieteelliset kongressit ovat
kansainvälisiä ilmatieteen edustajain kokouksia, joista
ensimäinen pidettiin Wienissä 1873, seuraavat
kongressit: Pariisissa 1878, Roomassa 1879,
Miinche-nissä 1891, Chicagossa 1893, Pariisissa 1896 ja
1900, Innsbruckissa 1905. V. 1873 asetettu
„Pysyväinen komitea" muutettiin Roomassa 1879
„Kansainväliseksi ilmatieteelliseksi komiteaksi",
joka on pitänyt istuntojaan useissa Euroopan
kaupungeissa, m. m. Pietarissa,
Kööpenhaminassa ja Upsalassa. Näiden neuvottelujen
tarkoituksena on yhdenmukaisuuden saavuttaminen
havaintojen teossa ja niiden
julkaisemismene-telmissä. [„Zusammenstellung der Beschlüsse
der internationalen Meteorologenkonferenzen"
(1893).]

Ilmatieteelliset merkit ovat kansainvälisiä
merkkejä ilmastollisten ilmiöiden
merkitsemiseksi. Ne hyväksyttiin ensimäisessä
ilmatieteilijäin kongressissa Wienissä 1873; myöhemmin
on niitä täydennetty. Tavallisimmat ovat
seuraavat:

Q sadetta = sumua

lunta ü kastetta

lumipyryä |_| kuuraa

rakeita \y huurretta eli härmää

/\ lumirakeita ~ iljannetta
jääneulasia
0 rengas auringon ympärillä

rengas kuun ympärillä
0 kehä auringon ympärillä

kehä kuun ympärillä
oo auerta
rsateenkaari
ukkosjyrinää (joko salaman ohella tai ilman
sitä)

salamoita jyrinättä
revontulia
n = yöllä; n-n = yöstä—yöhön

a — e. p. p.; n-a = yöstä aamup. saakka
p = j. p. p.; n-p = » iltap. » j. n. e.

liuoin ! merkitsee hienoa (tihku-)sadetta,

0"2 rankkasadetta. Samalla tavalla merkitsee:
j. n. e. aina että ilmiö on heikko,
hieno, vähäpätöinen, mutta: -)f2, 2 että

sama ilmiö on kova, runsas, tiheä j. n. e.

Tuulensuunta merkitään kirjaimilla N, E, S,
W (NE, SW j. n. e.; vrt. Ilmansuunnat).

Ilmatiili, polttamaton tiili. ks. Tiili.

Ilmatorpedo, ilmalaivalta pudotettavaksi
tarkoitettu, räjähtävällä aineella täytetty
heitto-kappale (projektiili). M. v. E.

Ilmatulukset ks. Pneumaattiset
tulukset.

Ilme ks. F y s i o n o m i i k k a.

Ilmeen kappeli. K u n t a, Viipurin 1.,
Jääsken khlak., Rautjärven-Umeen nimismiesp.
Seurakunnallisesti alkuaan Hiitolan kappeli,
pe-rust. 1600-luvulla, yhd. (sen. p. »/, 1897)
Rautjärven rukoushuonekuntana. 1,200 as. (1910).
Kirkko puusta (vih. 1777). K. S.

Ilmeinen ks. E v i d e n 11 i.

Ilmenau, kaupunki Saksassa,
Sachsen-Wei-marissa, sijaitsee ihanalla paikalla Thüringer
Waldin juurella ja Ilm-joen varrella; 475 m yi.
merenp. 11,222 as. (1905). Linna ja tärkeä
lasikoneiden tarkistuslaitos. Harjoittaa
vuori-tvötä ja lasiteollisuutta (tieteellisiä koneita).
Ilmaparantola ja kylpypaikka.

Ilmenau (E lm en au), joki Saksassa,
Hannoverissa, alkaa Lüneburgin nummella,
pur-jehduskelpoinen Lüneburgiin asti (38 km) ;
laskee Elbeen Harburgin yläpuolella, pituus 107 km .
joki-alue 2,967 km3.

Ilmeniitti (t i t a a n i r a u t a m a 1 m i),
raudanmusta malmikivennäinen,
kokoomukseltaan rautaoksidin ja titaanioksidin yhdistys,
Ee0Ti02. I. on hyvin samannäköinen kuin
hematiitti (ks. t.) ja kidemuodoltaan romboedrinen
kuten tämäkin, mutta sen saattaa erottaa tästä
jauheen värin nojalla, joka i:llä on
tummanruskea. Esiintyy kiteinä vuorilajien raoissa,
apa-tiittijuonissa y. m., sekä hyvin yleisesti
lisä-aineksena emäksisissä vuorilajeissa kuten
diabaasissa ja gabbrossa. P. E.

Ilmen-järvi ks. Ilmajärvi.

limes ks. Ilmeen kappeli.

Ilmestyskirja 1. Johanneksen
ilmestys, viimeinen kirja U:ssa T:ssa, kirjoitettu
kirjeen muotoon (14) seitsemälle Vähän-Aasi an
seurakunnalle (Ephesoksen, Smyrnan,
Pergo-monin, Tyatiran, Sardeksen, Philadelphian ja
Laodikean). Kirja kuuluu, kuten nimikin
osoittaa, n. s. ilmestyskirjallisuuteen (ks. t.). Sen
oman ilmoituksen mukaan sen tarkoitus on
osoittaa Jeesuksen Kristuksen palvelijoille, mitä pian
on tapahtuva (1,; 4j). Ensimäisessä luvussa
olevan yleisen johdannon jälkeen ovat 2:nen ja 3:s
luku kohdistetut erikoisesti kullekin noista
edellä mainituista seurakunnista, ja niissä
kuvataan näiden tilaa (seurakuntain enkelit
edustavat seurakuntia) sekä annetaan niille
varoituksia, neuvoja ja kehoituksia kunkin tarpeen
mukaan. Neljännestä luvusta alkaen esitys
muuttuu yleisemmäksi, ja koskee se, mitä kirja itse
lausuu tarkoituksestaan, varsinaisesti juuri tätä
jälkimäistä osaa. I. ei anna kirjoittajastaan
muuta tietoa, kuin että hänen nimensä oli

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0495.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free