Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ilmoilanselkä ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
915 Ilomantsi-
aikoinaan ollut Tottien omistama. 1800-luvun
alkupuolella sen omisti varatuomari O. W. M.
Vadenstjerna, vsta 1855 alkaen hänen poikansa
maanmittari O. W. Vadenstjerna. V. 1870 tilan
osti tohtori W. S. Schildt ja 1876 hänen
poikansa, tilan nykyinen omistaja, senaattori
O. Schildt. — Tilan läheisyydessä on korkea
Päijätsalon vuori, jonka näkötornista avara ja
kaunis näköala yli Päijänteen. Tilan alueella
useita kesähuviloita. — 2. (ruots. I 11 b y)
ratsuvelvollineu säteri, 11 km Porvoosta,
Loviisaan vievän maantien varrella, 3,3383
manttaalia, 741 ha. Tilan omistaa nykyjään
tilanomistaja Constantin Boije. — Harjoitetaan
viljelyskasvien, etenkin kauran („Ilolan kaura") ja
herneen, jalostusta. Saha ja höyläyslaitos,
päre-saha, nahka- ja puuseppätehdas. — Vuoreen
porattu 600 m pituinen kanava, Illbyn lammen
kuivaamiseksi. L. E-nen.
3. Maatila Etolan kylässä Koskella (H. 1.)
n. 3 km Kosken kirkolta, Järvelän asemalta
20 km. Tila, jonka 1700-luvun lopulla omisti
eräs kersantti Lars Appelrot, oli ajoittain
kahtena tilana eri sukujen käsissä, kunnes
sen yhtenäisenä viime vuosisadalla omistivat
Widell-, Vegelius-, Palmgrén-, Hällfors- ja
For-sten-suvut. Nykyään tilan omistaa
maanviljelijä G. A. Binne. K. S.
Ilomantsi (ruots. 11 o m a n t s). 1. Kunta,
Kuopion 1., Ilomantsin khlak., Ilomantsin
nimismiesp.; kirkolle Tohmajärven asemalta 76 km;
4.135,8 km2, joista viljeltyä maata 12,546 ha
(1001) ; 127.0520 manttaalia, talonsavuja 996,
torpansavuja 456 ja muita savuja 695; 11,250 as.
(1907), joista miltei kaikki suomenkielisiä;
1,223 hevosta, 7,764 nautaa (1908). —
Kansakouluja 9 (opett. 11). — Kunnanlääkäri.
Apteekki. Teoll.-laitoksia: Möhkön rautaruukki
(seisoo) ja saha, Läskelän saha. — 2.
Seurakunta, konsistorillinen, Savonlinnan hiippak.,
Ala-Karjalan rovastik.; oma pappi 1650-luvulla.
Jumalanpalveluksia pidetään myös Koitereen
(n. 45 km) ja Möhkön tehtaan (24 km)
kulmakunnilla. Seurakunnasta eroaa Koveron uusi
khrakunta (Sen. k. a/12 1896). Kirkko puinen
(rak. 1796). [Keijo Tirronen, „Muinaisjäännöksiä
Ilomantsin kihlakunnassa. Ilomantsi" (Suom.
muinaism.-vlid. aikak. VII, siv. 22 ja seur.).]
K. 8.
Ilomantsin kihlakunta käsittää Enon,
Tohmajärven ja Pälkjärven, Kiihtelysvaaran,
Ilomantsin nimismiespiirit. Viipurin
hovioikeuden alainen. K. S.
Ilomantsin tuomiokunta käsittää
Ilomantsin, Enon, Tohmajärven ja Pälkjärven,
Kiihtelysvaaran käräjäkunnat. Viipurin hovioikeutta.
K. S.
Ilotulitusaineet 1. pyroteknilliset
aineet, aineet, joita käytetään joko huvittelun
vuoksi tulituksiin tai sotatarkoituksiin
(merkinantoon). I:ta on joko paikoillaan palavia
(auringot, tähdet, suihkut y. m. s.) tai liikkuvia
(raketit, pyörät y. m.). Käyttämällä erilaisia palavia
seoksia i:den väri ja palamistapa saadaan hyvin
erilaiseksi: metallijauheilla ne saadaan
kipinöimään, erinäisillä suoloilla värillisiksi. N. s. b e
n-gaalin tuli on rauhallisesti palavaa
ilotuli-tusainetta; valkoiseen bengaaliin käytetään
salpietarin, rikin ja arsenikkisulfidin seosta, punai-
-lltasoitto 916
seen bengaaliin strontiumnitraattia; vihreää
ben-gaalia saadaan sekoittamalla ilotulitusaineeksi
bariumnitraattia, kumilakkaa ja
kaliumkloraat-tia. Erittäin kirkas, kaunis valo saadaan
barium-nitraatin tai strontiumnitraatin, kumilakan ja
magnesiumjauheen seosta polttamalla. S. V. E.
Ilow (III o), Christian von (n.
1585-1634), vapaaherra, itäv. sotamarsalkka, taisteli
kolmikymmenvuotisessa sodassa Tillyn ja
Wallenstein^ joukoissa; oli viimemainitun harvoja
uskottuja ja sai 12 p. tammik. 1634 toimeen
Pilsenin sopimuksen, jossa kaikki
rykmentin-päälliköt sitoutuivat olemaan Wallensteinille
uskollisia; sai Wallensteinin mukana surmansa
Egerissä 25 p. helmik. 1634.
Ilovaiski j [-a’i-], Dmitrij Ivanovits
(s. 1S32), ven. historiantutkija; hänen Venäjän
valtakunnan syntyä koskevat kirjoituksensa,
joissa hän m. m. vastustaa sitä käsitystä, että
Venäjän valtakunta olisi ruots. varjaagien
perustama, eivät ole saavuttaneet tunnustusta;
vähäarvoisena pidetään myöskin hänen „Venäjän
historiaansa". Venäjän kouluissa ovat yleisesti
käytännössä hänen historianoppikirjansa, jotka on
laadittu kansanvalistusministeriön haluamaan
suuntaan.
Ilpotar, otettu Kalevalaan yhdestä
Lemmin-käis-runon toisinnosta, jossa myös menopaikkana
on Ilpola. Tämä nimi ei ole muuta kuin
väännös Ilmolasta (ks. t.). K. K.
Iltahuuto suoritetaan heti iltasoiton (tapton)
jälkeen miehistön rintamajaoituksen mukaisessa
järjestyksessä kokoonnuttua määrättyyn
huoneistoon. Plutoonan aliupseeri tarkastaa
luettelosta esiinkuutamalla, onko kukaan luvatta
poistunut. Senjälkeen luetaan iltarukous ja
seuraavan päivän määräyskäskyt. 31. v. H.
Iltakirkko ks. Jumalanpalvelus.
Iltakoulu, koulu, jossa annetaan opetusta
illoin henkilöille, jotka päivisin työnsä takia
ovat estetyt koulua käymästä. Iltaopetusta on
järjestetty varsinkin kaupungeissa eri
ammateissa toimivalle nuorisolle osittain
yleissivis-tvstä, osittain ammattitaidon kohotusta varten.
O. M-e.
Iltaperhoset ks. Kiitäjät.
Iltarusko, auringonlaskun aikana taivaalle
eri värivivahduksissa ilmestyvä punertava hohde.
Ilmiö aiheutuu pääasiallisesti ilmakehässä
olevasta vesikaasusta. Kun illan tullen
ilmanlämpö-tila laskee, niin vesikaasu tiivistyessään
höyryksi joutuu, ennenkuin se laskee kasteena alas,
välitilaan, joka on omiaan synnyttämään i:n.
Taivaan ollessa muuten kirkkaana läntisellä
taivaalla olevat höyhen- tai lammaspilvet tekevät
väri-ilmiön vielä helakammaksi. —
Aamurusko ilmestyy samoissa olosuhteissa kuin i.
Yleensä pidetään selkeänä iltana näkyvää
purp-puranväristä i:a kauniin huomispäivän enteenä.
Vaaleankeltaiseen vivahtavan i:n samoin kuin
vahvan aamuruskonkin pilvisellä taivaalla
katsotaan taas ennustavan sadetta. U. S:n.
Iltasoitto 1. t a p t o, rummulla tai torvella
suoritettu sotilaallinen merkinanto, jolla
koossa-oleva joukko iltasin, tavallisesti kello 9, kootaan
paikoilleen yölepoa varten. Nimitys tapto (saks.
Zapfenstreich) on alkuisin 30-vuotisesta sodasta.
Tapton jälkeen anniskeleminen oli kielletty,
jonka vuoksi tynnyrit ja lekkerit varustettiin
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
