Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Immuuni ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
925
Immuuni—Imperatiivinen mandaatti
926
verekseltä rikoksesta, josta ei voi tulla vähempää
rangaistusta kuin kuusi kuukautta vankeutta. —
ks. E d u s t a j a n t o i m i. R. E.
2. Lääket. Taipumattomuus jonkin taudin
saamiseen tahi vastaanottamattomuus erinäisten
taudinsynnyttäjäin, bakteerien, myrkkyjen j. n. e.
vaikutukselle. I. on joko synnynnäinen tahi
elämän kuluessa saavutettu; jälkimäisen voi saada
luonnollista tietä esim. potemalla kerran jotakin
tarttuvaa tautia, joka jättää jälkeensä tällaisen
taipumattomuuden uudelleen sairastua samaan
tautiin, tahi se saadaan aikaan keinotekoisesti
istuttamailla tautia ennakolta lievässä muodossa
(vrt. Rokotus) tai ruiskuttamalla vereen
erityistä seerumia (vrt. S e e r u m i h o i t o), mitkä
molemmat toimenpiteet ovat omiansa
asianhaarain mukaan kehittämään n. s. antitoksiineja,
jotka ovat taudintuottajien aiheuttamille
toksiineille vastamyrkkyjä, tehden siten edellisten
terveydelle vaaralliset vaikutukset tehottomiksi.
Verisolujen suojelustyöstä taudin bakteerein
hyökkäyksiä vastaan, ks. Fagosyytti.
M. O-B.
Immuuni (lat. immü’nis = vapaa), myrkkyjä
ja tartunta-aineita vastaanottamaton. — I m m
u-niseerata, tehdä immuuniksi, vrt.
Immuniteetti.
Imoosar ks. T u a r e g.
imp., lyh. lat. imperator ja imperium (ks. n.).
imp., lyh. lat. imperativus, ks.
Imperatiivi.
Impasto [-of-] (it.; ransk. empätement),
maalaustaiteessa etenkin valojen paksusti
sive-leminen; kuparipiirroksissa viivain ja pisteiden
taitava hämmentäminen. U-o N.
Impatiens, häpykannus, kasvisuku
Balsa-mtnaceæ-heimossa, n. 220 lajia, useimmat vanhan
maailman troopillisista
ja subtrooppisista
seuduista. Meheviä yrttejä,
joilla on isot,
runsaudensarven muotoiset
kannukselliset kukat ja
pitkähköt, koskettaessa
auki kimmoavat
kota-hedelmät. Suomen
ainoa laji I. noli tätigere,
kasvaa Kajaanin
seuduille saakka
harvinai-senpuoleisena kosteissa
lehdoissa ja
puronvarsilla. Maamme
yleisimpiä ruukkukasveja
lienee monena
muunnoksena viljelty p a
1-samikukka (I. balsamina). J. A. TV.
Impedimentti (lat. impedime’ntum = este),
joutomaa (ks. t.).
Imperaattori ks. Imperator.
Imperatiivi (lat. imperati’vus < imperä’re =
käskeä), käskytapa, se verbin moodi (ks. t.), joka
ilmoittaa tekemisen käskettynä tai toivottuna
(esim. Viekää pois! Tulkoon valkeus!); voi
ilmaista myöskin myönnytystä (esim. Olkoon
niin!). ’ ’ A. K.
Imperatiivi [imperä’re = käskeä) merkitsee
Kantin siveysopin käsitesanana objektiivista
tahdonperustetta erotukseksi maksiimista, joka
on vain subjektin, yksilön hyväksymä peruste,
subjektiivinen tahdonperuste. I. on
hypoteettinen, ehdollinen, kun sen esittämä vaatimus
edellyttää jonkun ehdon, (esim. jos tahdot tulla
papiksi, on sinun opiskeltava jumaluusoppia). K
a-tegorisella i:11a (esim. et saa valehdella) on
ehdoton ja yleinen pätevyys; ne velvoittavat
ehdottomasti kaikkia ihmisiä, millä aloilla ja missä
oloissa toiminevatkin. Kategorisia i:eja ovat
kaikki varsinaiset siveyskäskyt erotukseksi
paljaista käytännöllisen ymmärryksen säännöistä,
jotka ovat vain ehdollisesti sitovia. Siveyskäsky
on ehdoton järjenvaatimus, jota on noudatettava
kaikista seurauksista huolimatta. Kategorinen
i. kuuluu: „toimi siten, että tahtosi maksiimi
samalla voi kelvata yleisen lainsäädännön
perusteeksi", t. s. „toimi siten, että järjellisenä
olentona voit vaatia kaikkia muita noudattamaan
omaa tahdon perustettasi". Z. C.
Imperatiivinen mandaatti (ks.
Imperatiivi ja Mandaatti), edustajalle annettu
toimikäsky eli toimeksianto, jonka mukaan hän
on velvollinen noudattamaan valitsijainsa
(valitsijain enemmistön) tahtoa ja heiltä saamiansa
ohjeita, uhalla että vastakkainen menettely
oikeuttaa valitsijat peruuttamaan mandaatin eli
toimeksiannon. Ranskan vanhan
säätyedus-kunnan (les États généraux) ja samoin
vanhempina aikoina Englannin parlamentin valitut
jäsenet olivat todella sidotut valitsijainsa antamiin
ohjeisiin ja velvolliset tekemään heille tiliä
toiminnastaan. Sama periaate oli yleensä
muuallakin säätyvaltiomuodon aikana vallalla, myöskin
Ruotsissa ennen 1634 v:n Hallitusmuotoa.
Nykyaikaisten valtiosääntöjen voidaan sitävastoin
sanoa olevan poikkeuksettomasti vastakkaisella
kannalla. Jo Ranskan 1791 v:n valtiosääntö kielsi
nimenomaan imperatiivisen mandaatin, ja aivan
yleisenä valtio-oikeudellisena periaatteena
voidaan pitää, että edustajat eivät ole valitsijainsa
mahdollisesti antamiin ohjeisiin sidotut eikä
heidän omilla lupauksillaan ole oikeudellisesti
velvoittavaa voimaa. Myöskin Suomen
Valtiopäiväjärjestyksen 9 §:ssä lausutaan, että edustaja on
velvollinen toimessaan noudattamaan
perustuslakeja, eivätkä häntä sido mitkään muut
määräykset. — Vaikka siis imp. mandaatti on
kaikkialla kielletty, niin käytännössä useasti
kannatetaan katsantotapaa, joka arveluttavasti
poikkeaa sellaisen säännöksen tarkoituksesta. Liian
tarkkoja menettelyohjeita ja vaatimuksia
asettamalla valitsijat voivat saattaa edustajat
asemaan, joka ei ole sopusoinnussa tärkeän julkisen
tehtävän suorittamiseen tarpeellisen
toimintavapauden kanssa. Ilman painavia syitä edustaja
ei tietysti tahdo eikä hänen pidäkkään
valitsijoille antamiaan lupauksia rikkoa, mutta jos
hänen vapauttaan on ennakolta ylenmäärin
rajoitettu, saattaa tästä olla edustajantoimelle
paljonkin haittaa. Ranskassa on joskus menty niin
pitkälle, että edustajalta on vaadittu sitoumus,
jonka mukaan hän on velvollinen luopumaan
toimestansa, jos valitsijat katsovat hänen
menetelleen vastoin heidän antamiansa ohjeita.
Tällaiset sitoumukset ja edustajantoimen
peruutukset ovat tietysti lain mukaan oikeudellisesti
tehottomia ja mitättömiä, mutta mainitunlaiset
yritykset osoittavat imp. mandaatilla olevan
kannattajia. [Dandurand, „Le mandat impératif"
(1896) ; Briot, „Le mandat législatif" (1905).]
R. E.
I. noli tangere, a kypsä
hedelmä.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
