- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
929-930

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Implicite ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

929

Implicite—Impressionismi

930

vää haavaa, istutetaan käsivarresta tarvittava
ihokappale kasvamaan siihen kohtaan. vrt.
Transplantatsion i. (M. O-B.)

Implicite [-li’-] (lat.), oik. sisäänkäärittynä,
mukaan käsitettynä, luettuna. Vastakohta: E
x-p 1 i c i t e.

Implosion! (lat. explödere sanan oletetusta
vastakohdasta: implödere, vrt. e k s p 1 o s i
i-vit), se umpiäänteiden 1. eksplosiivien
(klusiilien) (’, k, t, p, g, d, b) artikulatsioniosa, jossa
ääntämuodostavat puhe-elimet menevät umpeen
1. sulkuun. Selvimmin i. kuuluu kahdennettujen
1. geminaatta-umpiäänteiden edellisessä
puoliskossa, eksplosioni (sulusta aukeneminen)
taas näiden jälkipuoliskossa, vrt. esim. ak-ka,
kop-pa. Y. W.

Impluvium [-plu’-] (lat.) ks. Atrium.

Impola (ruots. I m b o 1 a), saha Perttelin
kunnassa, omistaa D. A. Collin. K. S.

Imponderabilit (lat. kieltävä in, ja pondus
-paino), „painottomat aineet", ne aineet, joiden
ennenaikaan otaksuttiin kehittävän valo-, lämpö-,
magneettiset ja sähköiset ilmiöt. Nimellä on
enää vain historiallinen merkitys, sillä nykyään
käsitetään nämä seikat riippuviksi kappaleiden
ja oletetun apuaineen, eetterin, jännitys- ja
liiketiloista. J. K.

Imponeerata (lat. impö’nere = asettaa päälle),
tehdä vaikutus johonkin, herättää kunnioitusta.

Impopulääri (ransk. impopulaire, < lat.
kieltävä in, ja popilius = kansa), kansan epäsuosiossa
oleva; epäkansanomainen, vaikeatajuinen.

Importeerata (lat. importä’re = tuoda sisään),
tuoda tavaroita ulkomailta kotimaahan. —
Importti, tuonti, tuontikauppa.

Imposantti (ks. Imponeerata),
vaikuttava, mahtava.

Imposti (lat. impö’nere = asettaa päälle),
rakennustaiteessa kaaren kannattajastaan erottava,
ulkoneva, profileerattu tai sileä väliosa. U-o N.

Impotenssi (lat. impote’ntia =
kykenemättömyys), siittämiseen ja hedelmöittämiseen
kykenemättömyys ; syynä tähän tilaan saattaa olla sekä
synnynnäiset elimelliset viat ja virheellisyydet
niinkuin epispadia, hvpospadia (miehissä) tahi
myöskin psyykilliset vaikutteet. I. c o e u n d i,
kykenemättömyys sukupuolisen yhdynnän
suorittamiseen. I. generandi puuttuva kyky
hedelmöittää tahi tulla hedelmöidyksi, millä voi
olla syynsä siinäkin, että siittiöt (miehessä)
eivät ole elinvoimaisia, sekä siinäkin että
taudilliset muutokset naisen kohdussa estävät
mahdollisesti hedelmöityneen munan tarttumasta
sen limakalvoon kiinni ja siinä kehittymästä.

(M. O-B.)

Impregneerata ja Impregneeraus (lat.
im-prcegnä’re) ks. Kyllästyttäminen.

Impresaario (it. impresario, < impresa,
ransk. entreprise = yritys), urakoitsija, eritoten
paikasta toiseen siirtyvän ooppera- tai
konsertti-yrityksen johtaja.

Impressionismi on se — varsinkin —
maalaustaiteen suunta, jo(ka tahtoo ilmaista
taideteoksessa vain todellisuuden herättämän
pääasiallisen vaikutelman (ransk. impression)
huolehtimatta yksityiskohtien tarkkuudesta. Se
tahtoo siis kuvata todellisuutta sellaisena, miltä se
meistä määrätyllä hetkellä näyttää, eikä
sellaisena kuin tiedämme sen olevan. Näin käsitettynä
.m III. Painettu «/g 11.

tämä suunta ei ole mikään uusi ilmiö, monet
varhaisemmat maalaajat, kuten Hals, Rembrandt,
Velasquez, Goya y. m. sekä myöhemmistä Turner
ovat esitystavaltaan hekin impressionisteja.
Nimitys i. on kumminkin peräisin vasta
1870-lu-vulta; erään nuoren taiteilijaryhmän
näyttelyluettelosta, jossa useaan kertaan esiintyi sana
„impression", sai muuan arvostelija aihetta
nimittää koko ryhmää impressionisteiksi (les
peintres impressionistes). Alkujaan tämä suunta
oli jonkinlainen ulkoilmamaalauksen haarauma
ja sen perustajia olivat E. Manet sekä varsinkin
Cl. Monet. Heihin liittyi sitten kiinteämmin tai
höllenimin joukko muita kuten P. Cézanne, A.
Renoir, A. Sisley, C. Pissarro sekä myöskin II.
G. E. Degas y. m. Kuten yleensä n. s.
valöörimaa-lauksessa on impressionisteillekin ilma - ja
valo-probleemi kaiken taiteellisen työskentelyn keskus
ja sen ratkaisemista he yrittivät aivan uutta tietä.
Sen lähtökohtana oli se m. m. engl. John
Rus-kinin tekemä huomio, että kaksi puhdasta,
kankaalle rinnakkain pantua väriä katsottuina siksi
pitkän välimatkan päästä, että ne silmän
verkkokalvolla sulavat yhteen, synnyttää kolmannen
värin, joka valovoimaltaan on melkoista
suurempi kuin samat värit sekoitettuina
värilau-dalla, paletilla. Tällainen maalaustapa hävittää
kaikki tarkat ääriviivat ja selvän piirustuksen,
mutta samalla se tuo maalaukseen sellaista
loistoa, tuoreutta ja väräjävää eloa, että sitä ei ole
aikaisemmilla keinoilla saatu aikaan.
Impressionismin tätä puolta silmällä pitäen kehittyi siitä
n. s. p o i n t i 11 i s m i (pistemaalaus), jolla
ymmärretään sekoittamattomien värien asettamista
kankaalle rinnakkain pieninä pisteinä tai
säännöllisinä täplinä mosaikkityön tapaan. Tämän
tekotavan omaksuivat n. s. n e o-(uus-) i m p r e
s-sionistit G. Seurat, P. Signac, H. E. Cross,
M. Luce, M. Denis y. m. Impressionistit ja
uus-impressionistit eroavat siinäkin suhteessa
toisistaan, että edelliset tavoittelevat voimakasta
todellisuudenvaikutusta, jälkimäisillä taas on
taipumus värien dekoratiiviseen käsittelyyn
huomattavissa. Edellisten taide on lähellä
ulkoilma-maalausta, jälkimäiset valmistavat teoksensa
lopullisesti määrättyjen valo-opillisten sääntöjen
perustalla työhuoneessa. Kiivaasta
vastustuksesta huolimatta suunta on saanut kannatusta
ensin Belgiassa — Maus, van Rysselberghe
Khnopff, Toorop, Lemmen — ja sitten kaikkialla
muuallakin. Suomessa noudattavat
impressionistista tekotapaa etupäässä M. Enckell, W. Thomé,
belgialainen A. W. Finch sekä joukko nuorempia
maalaajia. Ateneumin kokoelmissa on muutamia
impressionistien ja uusimpressionistien —
Cézan-nen, Gauguin’in, van Gogh’in, Crossin, M. Denis’n
ja ruots. N. Kreugerin — teoksia. [Duranty,
„La nouvelle peinture" (1876) ; Duret, „Les
peintres impressionistes" (1878), „Critique d’avant
garde" (1885) ja „Histoire des peintres
im-pressionuistes" (1906, saks. 1909), Huysmans,
„L’art moderne" (1883); C. Mauclaire,
„L’impres-sionisme" (1903) ; Meier-Graefe, „Der moderne
Impressionismus" (1903),
„Entwicklungsgeschichte der modernen Kunst" (1904) ja
„Impressionisten" (1907) ; Hamann, „Der
Impressionismus in Leben und Kunst" (1907) ; Moore;
„Erinnerungen an die Impressionisten" (1907) ;
Weisbach, „Impressionismus" (1910).] F. L.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0505.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free