- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
939-940

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Inanitsioni ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

939

Indal-joki—Independentit

940

Indal-joki (ruots. Indalsälfven), Norrlannin
pääjokia Ruotsissa, alkaa tuntureilta lähellä
Norjan rajaa; virtaa, eri paikkakunnilla eri
nimisenä, useiden järvien, m. m. Storsjön-järven
kautta ja laskee 316 km pitkän juoksun jälkeen
Pohjanlahteen. Jokialue 26,630 km3;
höyryaluksillekin liikekelpoinen aina 75 km suustaan.
— I. muodostaa joukon luonnonihanuudestaan
kuuluisia koskia, kuten Tännforsen,
Ristafallen-putoukset, Storbofallet y. m. Vilkas
matkailija-liikenne koskille. Sitä helpottaa
Trondhjem-Östersundin rata, joka pitkät matkat käy pitkin
joen rantamia. W. S-m.

Indalsälfven [-elven] ks. Indal-joki.

Indeclinabile
ë–i-ä’-J (lat.), taipumaton, [-nomini, jolla ei ole eri deklinatsionimuotoja. ks.
Taivutus. A. K.

Indefiniittinen 1.
indefiniittipronomini (lat. indcfini’tus = epämääräinen),
epämääräinen asemo. ks. Pronominit.

Indeksi (lat. index, mon. indices = osoittaja,
näyttäjä, rekisteri, luettelo). 1. Katolisen
kirkon kiellettyjen kirjain luettelo, ks. Index
librorum proliibitorum. — 2. Fys.
Kojeen asteikkoa pitkin juokseva merkki, joka
ilmaisee luettavat asteikonosat. I. yhdistetään
usein noniukseen(ks. t.) — 3. Matern., sivumerkki,
joka liitetään päämerkkiin, jolle se antaa uuden
tai erikoisen merkityksen. Indekseinä käytetään
osaksi numeroita osaksi kirjaimia, joskus myös
korkomerkkejä; ne merkitään tavallisesti
pää-merkin oikealle puolelle, joko ala- tai yläreunaan.

Indeksejä ovat merkeissä K" ja ar 2 ja r. Usein
samaan päämerkkiin on liitetty useita indeksejä,
esim. A’2. — 4. Tähtit., näyttäjä t. merkki, jonka
avulla asteikko tai asteikolla varustettu
kulman-mittauskojeen ympyrä luetaan, ks.
Tähtitieteelliset koneet.

Indemniteetti (engl. indemnity < inde’mnis
-vahingoittumaton), rankaisemattomuus ja
vapautus lainmukaisesta vastuunalaisuudesta, jonka
kansaneduskunta, jos katsoo siihen syytä olevan,
saattaa hallituksen jäsenille myöntää, kun
nämä jollakin toimenpiteellä ovat valtiosääntöä
loukanneet. Melkein kaikissa perustuslaillisissa
maissa hallituksen jäsenet (ministerit) ovat
kansaneduskunnalle vastuunalaiset
virkatoin-tensa laillisuudesta; indemniteettipäätöksellä
eduskunta saattaa joko jälestäpäin nimenomaan
hyväksyä itsessään lainvastaisen
hallitustoimen-piteen taikka ainakin poistaa sen
rangaistavai-suuden. — ks.
Ministerinvastuunalai-s u u s. (R. E.)

Indépendance beige, L’ flädepädä’s beiz],
„belgialainen riippumattomuus", Brysselissä
ilmestyvä ranskankielinen vapaamielinen lehti;
perustettiin 1831 nimellä ,,L’indépendant";
saavutti v:sta 1856 Léon Bérard’in johdolla suuren
merkityksen; on m. m. esiintynyt Venäjän
etujen ajajana; päätoimittajana v:sta 1898
Ch. Tardieu; ilmestyy kolme kertaa päivässä
ja sitäpaitsi kolmena viikkopainoksena. J. F.

Independentit (lat. kieltävä in, ja depende’re
= olla riippuvainen), riippumattomat. 1. I. 1.
ko n greg a tsio n alistit (heidän itsensä
käyttämä, nyk. tavallinen nimitys) on
nimeltään se Englannin kalvinilaisuudesta lähtenyt
suunta, jonka mielestä ainoastaan todella
uskovaiset paikallisseurakunnassa muodostavat U:ssa

T:ssa tarkoitetun kirkon („congregation") ;
jokaisessa sellaisessa seurakunnassa (kirkossa) on
kaikilla jäsenillä samat oikeudet eikä siis
hengellisillä mitään erikoisoikeuksia; kukin
seurakunta on täysin autonominen ja
riippumaton (independent) yläpuolella olevasta
kirkollisesta hallinnosta, ei ainoastaan pappien
asettamisessa, vaan myös jumalanpalvelusta, kuria,
oppia ja koko uskonnollista elämää koskevissa
kysymyksissä. Independentit hylkäävät siis
aivan periaatteellisesti valtiokirkon, mutta myös
synodaalisen kirkollisen järjestyksen, joskin
yhteisiä neuvottelevia ja uskon vahvistukseksi
pidettyjä kokouksia katsotaan luvallisiksi ja
hyödyllisiksi. Historiallisen kehityksen kuluessa on
periaatteissa kuitenkin tapahtunut useita
sovitteluja. Independenttinen liike on lähtöisin
puri-taanisuudesta ja sen taistelusta Englannin
episkopaalikirkkoa vastaan, mutta se ei ole
pelkkä puritaanisuuden haara, se kun ei, kuten
puritaanit, tyytynyt puhdistettuun
valtiokirkkoon, vaan asettui, vapaakirkollisuuden
ensimäi-senä ajajana, puritaanien
presbyteriaanikirkkoa-kin kiivaasti vastustamaan. Ensimäisen
herätteen independenttisen seurakunnan
perustamiseen, osaksi alankomaalaisen anabaptismin
vaikutuksesta, antoi 1580 engl. Robert Browne
(ks. t.) ; brownilaisuuden jouduttua alakynteen
sorron edessä otti johdon käsiinsä Henry
Barrow e. Barrowen mestauksen jälkeen (1593)
seurakunta pakeni Amsterdamiin, jossa se
muodosti ensimäisen kongregatsionalistisen
uskontunnustuksen „Confession of faith" (1598) ja
pian joutui yhteyteen muiden independenttien
kanssa; tärkein oli se seurakunta, jonka John
Smyth (ks. Baptistit) oli perustanut
Gains-borough’ssa ja joka pastori John
Robinsonin johtamana oli muuttanut Amsterdamiin,
siellä omaksunut brownistien ajatuskannan ja
sitten siirtynyt Leideniin, jonka seurakunnasta
tuli sekä Englannin että Ameriikan
independenttien emäseurakunta. Englantilaisen
kansallistunnon ajamina siirtyi sieltä independenttejä
1616 Englantiin perustaen uusia seurakuntia, 1620
Ameriikan englantilaisiin siirtoloihin, asuttaen
Massachusettsin erämaat. Englannissa
independenteillä tuli olemaan suuri merkitys
1642 puhjenneessa sisällisessä sodassa ja 9en
aiheuttamissa tapahtumissa, sitä kun edustivat sen
suuri valtiomies ja soturi Cromwell, sen suuri
profeetta Milton ja sen suuri kansanpuhuja
Bunyan (ks. n.). Independenttisyys syrjäytti
pian Westminster-synodissa (1643)
voitollepääs-seen presbyteriaanisen puritaanisuuden, ja
Crom-wellin johdossa independenttisyyden parhaat
hedelmät, uskonvapaus ja suvaitsevaisuus, tulivat
Englannin kehittyvän maailmanvallan
perus-kiviksi. Valtiollisten tapahtumien pakosta
independenttien uskonnollisten periaatteiden
jyrkkyydessä tapahtui lievennyksiä; varsinkin
heidän kammonsa valtiokirkkoa kohtaan jonkun
verran laimeni, vieläpä he hyväksyivät (joskaan
ei sitovaksi tunnustukseksi) n. s.
Savoy-decla-raiion\n 165S, jolla tuli olemaan suuri merkitys
Ameriikassa. Restauratsionin mukana seurasi
Englannissa taas vainon aika, jolloin
independentit lähenivät presbyteriaaneja, kunnes
mainion vallankumouksen suvaitsevaisuusediktin
jälkeen 1688-89 molemmat suunnat voivat rauhassa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0510.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free