- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
941-942

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Independentistinen ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

941

Independentistinen—Indiana

942

kehittyä omien periaatteidensa mukaisesti.
1700-luvulla into laimeni. Metodistinen herätys
vaikutti elvyttävästi myös kongregatsionalismiin.
Seurakuntain luku kasvoi, ja 1831 yhtyivät
Englannin ja Walesin useimmat seurakunnat liittoon
Congregational union of England and Wales,
joka 1833 hyväksyi lyhyen ,,Declaration"in
kong-regatsionalismin periaatteista ja uskosta (ei
sitova).—A meriikassa independenttisyys levisi
vieläkin laajemmalle. Kaarle I:n aikana
toimeenpannun vainon alta Ameriikkaan paenneet
puritaanit luopuivat presbyteriaanisesta
kirkkokäsit-teestään ja järjestyivät yleensä Massachusettsin
independenttien mallin mukaan, ja näin
Ameriikan koko henkinen kulttuuri tuli perustetuksi
independenttien vaatimien itsenäisyyden ja
vapauden aatteiden pohjalle. Mutta uusi asema ei
ollut vaikuttamatta Ameriikan
independenttisyy-teen. Niinpä ryhdyttiin siellä pitämään
synodeja Ccouncils) lähes 200 vuotta aikaisemmin
kuin Englannissa; 1637 pidettiin ensimäinen.
Savoy-deklaratsioni tuli dogmaattisesti
määrääväksi. N. v:n 1735 paikkeilla alkoi uusi herätys
Ameriikan independenttien suurimman teologin
Jonathan Edwards in johtamana. Mutta
silloin myöskin tapahtui luopumisia uuden
ankaramman hengen tieltä sekä n. s. unitaarien että
presbyteriaanien puolelle. Vasta 1852 lopetettiin
yhteys presbyterianismin kanssa. V:sta 1871
on olemassa joka 3:s vuosi kokoontuva
kansallis-konsiili, joka on osoittanut osaavansa pitää
arvossa yksityisten seurakuntain autonomiaa ja
pontevaa johtokykyä. Sen tärkein tuote on v:n
1883 tunnustus, jossa nykyajan kielellä on
ilmi-lausuttu ajanmukainen dogmaattinen käsitys
selvästi raamatullis-positiivisen, mutta samalla
vapaamielisen hurskauden todistuksena.
Kongre-gatsionalisteja on nykyään Ameriikassa n. 2
miljoonaa (5,500 seurakuntaa, n. 700,000
ehtoolli-sellakävijää) ja heidän denominatsioninsa
(seurakuntansa) on epäilemättä maan
kunnioitettavim-pia. vrt. Anglikaaninen kirkko,
Puritaanit. [H. M. Dexter, „The
congregationa-lism of the last three hundred years etc." (1S80) ;
„American church history", sarja I(H. K. Carrol,
.,The religious forces of the United states", 1893)
ja sarja III (W. Walker, „A history of the
congregational churches in the United states",
1894).]

2. (Ransk. les artistes indépendants) Ransk.,
taidemaalari Dubois-Pillet’n (k. 1890) 1884
perustama taiteilijaryhmä. Yhdistyksen
tarkoituksena on taiteen vapauden ja riippumattomuuden
puolustaminen. Independenteillä on v:sta 1884
Pariisissa oma vuotuinen „salonkinsa". Mitään
lautakuntaa ei ole, vaan kaikki lähetetyt
taideteokset otetaan vastaan. V:n 1891 salongissa oli
1,253 numeroa, v:n 1908 n. 5,500. (L. E.)

3. Vaiti oli. puolue, ks. Genöve II, 1,402.

Independentistinen ks. Independentit.

Indeterminismi (lat. kieltävä in, ja dëtermi-

nä’re = määrätä), se mielipide, etteivät mitkään
edelläkävvät syyt ehdottomasti määrää ihmisen
tahtomista ja toimintaa, vaan ihmisellä on
tahdonvapaus siinä merkityksessä, että hän,
valitessaan eri toimimismahdollisuuksien välillä, itse
ratkaisee vaalin sisällisellä, henkisellä
itsemääräämisen teolla ja siten panee „uuden alun"
maailmankulussa ja omassa sielunelämässään

vaikuttavien syiden sarjaan, (vrt.
Determinismi ja Tahdonvapaus.) A. Gr.

Index ks. Indeksi.

Index libroriim. prohibitorum [-rc/- -tot-]
(lat.), „kiellettyjen kirjain luettelo", indeksi,
paavillisen viraston luettelo niistä teoksista,
joita katolinen kristitty pannajulistuksen uhalla
ei saa lukea. Jo Rooman piispa Damasus
(366-384) koetti saada aikaan luettelon
kiellettävistä kirjoista, samaan suuntaan jatkoi
Gela-sius I (492-496) kuuluisassa säädöksessään
,,De-eretum de libris recipiendis et non recipiendis".
Keskiajalla kirkolla tietenkin oli täysi sensuuri
valta. Vasta kirjapainotaidon keksiminen ja
taistelu uskonpuhdistusta vastaan teki
varsinaisen indeksin tarpeelliseksi. Ensimäisen index
nimisen kirjan julkaisi Pariisin yliopisto 1544
Ranskan kirkkoa varten ja tästä pitikin
galli-kaaninen kirkko sitten kauan kiinni. Toinen ja
kolmas i. julkaistiin Leuwenissa Alankomaita
varten 1546-50, 4:s Valladolidissa 1550. Paavi
Paavali IV julkaisi 1559 luettelon kielletyistä kir
joista; sen Tridentin kirkolliskokous 1563
vahvisti koko kirkkoa koskevaksi, ja paavit
julkaisivat sitten yhä uusia „parannettuja" ja
lisättyjä painoksia. Pius V asetti jo 1571 erikoisen
Index-kongregatsionin. Nykyinen menetelmä
perustuu Benediktus XIV:n 1753 ja Leo XIII:n
1897 antamiin säädöksiin. 1558 - n. 1600 i. on
suunnattuna koko protestanttista kerettiläisyyttä
vastaan, n. 1600-1758 enimmäkseen
katolilaisuuden omia uskonnollisia ja luonnontieteellisiä
kirjoja vastaan, 1800-luvulla huomataan jo
mahdottomaksi seurata koko maailmankirjallisuutta ja
tyydytään yleisiin periaatteisiin ja
luokitteluihin, protestanttiset ja luonnontieteelliset kirjat
häviävät hyvin vähiin. Leo X:n painos v:lta
1900 on erittäin kuuluisa niistä ahtaista rajoista,
jotka siinä vedettiin tieteelliselle vapaudelle,
m. m. Kant silloin merkittiin indeksiin. Myöskin
ovat siinä Cartesius, Spinoza, J. S. Mill, Victor
Hugo, Dumas, Zola, Fogazzaro, Sabatier, Ranke,
Renan j. n. e. Viime vuosina i. taas on otettu
aseeksi taisteluun n. s. modernismia vastaan;
ET. Schell, Loisy, Blondel, Tyrell, Murri y. m.
ovat viedyt indeksiin. „Santa congregazione
dell’ indiee"n muodosti 1909 27 kardinaalia
73-vuotias Francesco Segna esimiehenään. —
Katolisella kirkolla on myös luetteloita kirjoista, jotka
sensuroituina ovat julistetut luvallisiksi(7ibri
ex-purgati), tai jotka, kun yksityisiä kohtia niistä
on pyyhitty tahi muutettu, voivat saada
hyväksymisleiman (libri expurgandi). [Reusch, „Der
Index der verbotenen Bücher" (2 os., 1883-85),
„Index librorum prohibitorum Leonis XIII", ed.
1900 (ed. Pii X jussu 1907), G. H. Putnam,
„The censorship of the church of Rome" (2 os..
1906 seur.), Hempel, „Indexbewegung und
Kulturgesellschaft" (1908).] (L. E.)

India ks. Intia.

Indiaanit ks. Intiaanit.

Indiana [Indiana] (lyh. Ind.), liittovaltio
Yhdysvalloissa, Ohion, Kentuckyn, Illinoisin ja
Michiganin valtioitten sekä Michigan-järven
välissä: "94,153 km2, 2,775,702 as. (1908)1. 29 kmMlä
(57,505 neekeriä ja sekarotuista, 243 intiaania
ja 109 Suomessa syntynyttä siirtolaista [1900]).
I. on lounaaseen kallistuva, aaltomainen, n. 200
m yi. merenp. kohoava, jäätikkösorasta ja tulva-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0511.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free