- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
953-954

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Indokiinalaiset ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

953

liseen asteikkoon, siten että koko- ja ’/anteiden
erotus on tasoitettu; jokainen aste on siis noin
"/t kokoasteen suuruudesta. Suosittu soitin on
ksylofoni (ks. t.), jonka kumea sointi koko
lailla peittää virityksen luonnottomuuden.
Moni-ääuistä soittoa harjoittavat orkesterit, joihin
kuuluu, paitsi ksylofoneja, ,,k o n g’’nimisiä
kello-soittimia, sekä puhallus- ja lyömäsoittimia. Rytmi
on aina 2-jakoinen. Sävellysten muoto on
yksinkertaisen alkuaiheen vapaasti improviseerattua
muuntelemista, jota jatkuu niin kauan kuin
halutaan, yhä vilkkaammissa korukuvioissa ja
kiihtyvässä tempossa.’ Varsinaisia sointuja esiintyy
soitossa tilapäisesti, ikäänkuin sattumalta.
Pääasiassa eri äänet liikkuvat itsenäisesti,
jonkinlaisen yhteisen pohjabasson perustalla.
Samanlaatuista musiikkia on myös Jaavan-saarella.

7. K.

Indokiinalaiset, kokoomusnimi, joka
annetaan Taka-Intian sekarotuisille kansoille.
Heidän ominaisuuksissaan ja ulkomuodossaan ovat
mongolilaiset piirteet vallitsevia. Pituus keskim.
1,« m, ihonväri vaihtelee kellalikosta
vaaleanruskeaan, suora tukka ou musta, hieno ja pitkä,
parrankasvu huono, nenä pieni, ei litteä, suu iso,
silmät pienet, poskipäät ja leukojen takaosat
hyvin kehittyneet. I. luetaan mongolilaisiin,
jakautuen kuitenkin kahteen pääryhmään, itäiseen
ja läntiseen, sen mukaan, onko kiinalainen vai
intialainen aines voitolla. Kolmantena rotuna
ovat malaijilaiset jättäneet ominaisuuksiaan
useihin i:iin kansoihin. I. luokitellaan paraiten
sivistyksensä mukaan seuraavasti.
Puolisivis-tyneet kansat: birmalaiset, siamilaiset,
khmer 1. kambodzalaiset, laoslaiset,
tonkinkiina-laiset, kotsinkiinalaiset ja annamilaiset; näistä
kolme viimemainittua selvästi kiinalaisen
vaikutuksen alaisia. Luonnonkansat, „villit" 1.
„alkuasukkaat", hajallansa vuoristossa asustavia
heimoja; niitä ovat: sui, so, kui, moi", klia, lamla,
bhanar, stieng, hka muk. hka met, wa, rumai.
yao. akkha, miautse, lolo, mosso. Lopuksi k
e-hittyneemmät luonnonkansat
molempain edellisten välimailla; niitä ovat tai’ 1.
san. katsin, tsin, lusai, karen sekä mon 1. talaing.

E. E. K.

Indokiinan niemimaa ks. T a k a-I n t i a.

Indolenssi (lat. kieltävä in, ja dole’re - tuntea
kipua), saamattomuus, tylsyys, velttous, hitaus.
— Adj. Indolentti.

Indonesia, A. Bastianin käytäntöön ottama
I t ä-I utian saariston nimitys.

Indoli, CsH7N, syntyy pelkistämällä indigosta
ja monella muulla tavalla, m. m.
munanvalkuais-aineiden mädätessä haimafermentin
vaikutuksesta. Kiteinen aine, pahanhajuinen. I:ia on
ihmisen ulostuksissa, joiden haju osaksi tulee
siitä. Edv. Hj.

Indore [-ör] 1. I n d o r. 1. Suojelusvaltio
Englannin Etu-Intiassa, Malwan ylätasangolla,
neljässä hajallansa olevassa kappaleessa; 21,755
km2, 1,141,184 as. (1901). Vindhya- ja
Satpura-vuorten aarniometsissä ja viidakoissa on
kallisarvoisia teak- y. m. puulajeja ja runsaasti
villejä eläimiä. Asukkaat ovat mahratteja ja muita
hinduja, vähän muhamettilaisia, sekä dravidoihin
kuuluvia gondeja y. m. Pääelinkeino,
maanviljelys, tuottaa vehnää, riisiä, tupakkaa,
ooppiu-mia ja puuvillaa, jota maassa jo useissa tehtaissa

954

valmistetaan kankaiksi. Sivurata
Bombay-Alla-habad rautatiestä kulkee läpi I:n. — Kuumassa,
kosteassa ilmastossa malaariatauti tekee suuria
tuhoja; kolera raivoaa myös usein. — Buhtinas,
arvoltaan maharadza, polveutuu Dekanista
Hol-kylästä; siitä nimitys Ilolkar ja valtakunnan
Holkar’s Dominions. Euhtinaalla on oma
8,900-miehinen sotajoukko. Hallitusta valvoo
Iutian hallituksen asiamies. — 2. Edellisen
pää-kaup., rautatieu varrella; 86,686 as. (1901).
Ruhtinaan ja asiamiehen palatsit, oppilaitos
„Rajku-mar college" iutialais-ylhäisön poikia varten,
raha-paja, sairaala. Puuvillateollisuutta.

E. E. K.

Indoskyyttalaiset, aasialainen kansa, piti v:sta
140 e. Kr. v:een 560 j. Kr. hallussaan Baktriaa 1.
Itä-Turkestania, ulottaen välistä valtansa
Intiaan saakka. Kiinalaisten tietojen mukaan he
tulivat pohjoisesta päin hunneja pakoon,
valloittivat 159 e. Kr. Sogdianan ja ottivat 140 e. Kr.
haltuunsa Baktrian kukistettuaan
helleniläis-baktrilaisen 1. indobaktrilaisen (ks. t.)
valtakunnan. He esiintyvät kiinalaisten kronikoissa
nimellä Juetsi, intialaiset lähteet mainitsevat heitä
Tukhäraksi ja kreikkalaiset ja latinalaiset
kirjailijat tuntevat heidät indoskyyttain ja
tokari-laisten (Tokharoi) nimellä. I. olivat toimeliasta
kauppakansaa, joka näkyy omaksuneen osaksi
Baktrian kreikkalaisen, osaksi intialaisten
buddhalaisen sivistyksen. Roomalaiset keisariaikana
olivat heidän kanssaan ystävällisissä väleissä,
seuraten tarkoin heidän taistelujaan parttilaisia
vastaan. Erityistä mielenkiintoa on i:sten kansa
herättänyt sen jälkeen kun Berliinin
taideakatemian Itä-Turkestaniin lähettämä retkikunta
löysi muistomerkkejä, jotka selvään osoittavat
indoskyyttalaisten puhuneen tähän asti
tuntematonta indoeurooppalaista kieltä. Tämä kieli on
äänteellisessä suhteessa likempänä Euroopassa
esiintyviä indoeurooppalaisia kieliä kuin
arja-lais-iraanilaisia kieliä. Mahdollisesti
indoskyyttalaiset olivat aikaisemmin Etelä-Venäjän aroilla
liikkuneiden skyyttalaisten jälkeläisiä tai
sukulaisia. [A. v. Gudschmid, „Geschichte Irans und
seiner Nebenländer" (1888) ; Specht, „Les
Indo-Scythes" (Journal Asiatique 1883); Tomaschek,
art. „Baktrianoi" teoksessa Pauly-Wissowa,
„Realencyklopädie der klass.
Altertumswissenschaft", Sieg ja Siegling, „Tocharisch, die
Sprache der Indoskythen" (Sitzungsber, der kgl.
preuss. Ak. Wiss. 39, 1908).] J. J. M.

Indossamentti (it. in dosso = selässä), vekselin
siirtäminen toiselle tekemällä siitä merkintä
vekselin takapuolelle. Siirtoon riittää
ainoastaan luovuttajan nimen merkitseminen, ja siirtoa
sanotaan silloin avoimeksi siirroksi (Indossament
in blanco). Jos vekseli siirretään ainoastaan
perittäväksi tai muuta toimeksiantoa varten, on
tämä erityisesti osoitettava sanoilla
„perittäväksi" tai „in procura" ja siirtoa sanotaan
silloin procura-siirroksi. — Indossentti.
vekselin siirtäjä. — I n d o s s a a t t i 1. i n d o s s a t
a-r i u s, se, jolle vekseli siirretään. —
Indossee-r a t a, siirtää vekseli tekemällä siitä merkintä
vekselin selkäpuolelle, vrt. Vekseli.

O. K:nen.

Indossentti ks. Indossamentti.

Tndra (mahd. sukua kreik. an&r = mies) oli
vanhimman intialaisen, veda-laulujen uskonnon

Indokiinalaiset—Indra

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0517.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free