Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Indokiinalaiset ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
955
Indre-et-Loire
Induktsionikone
956
enimmin palveltu jumaluusolento. Muutamista
seikoista käy kuitenkin ilmi, ettei tämä jumaluus
alusta alkaen ollut samassa valta-asemassa.
T. on luultavasti alkuaan ukkosenjumala
ajateltuna suunnattoman suureksi ja voimakkaaksi
ruorenjättiläiseksi. Avestassa tämä alkuperäinen
jumaluus on enää vain demonimainen olento
(Andra, IndraJ. Intiassa I. on edelleen ukkosen
ja yleensä ilmojen piirin jumala ja ihmisten
puolustaja pahoja valtoja vastaan. Ennen kaikkea
hän pelastaa hirvittävästä kuivuudesta.
Kansan siveellisen ja uskonnollisen tietoisuuden
ja-loimpana ilmaisuna I. ei liene koskaan ollut.
Brainanismissa Brahma, Visnu ja Siva
syrjäyttävät I:n, mutta hän on kuitenkin ensimäinen
8:sta „maailmanvahdista" (lokapäläsj.
Hindulaisuudessa I. on I:n maailman 1. taivaan
valtias. vrt. Intian uskonnot.
Indre-et-Loire [ädr-e-luär], departementti
Ranskassa, vastaa osaksi entistä Tourainen
maakuntaa; 6,158 km5, 337,916 as. (1906) 1. 55
kms:llä. I. on jaettu 3:een piirikuntaan;
pääkaupunki Tours. (W. S-m.)
Indrenius [-?-], Bernhard (1812-84).
vapaaherra, soturi, virkamies. Meni venäl.
sotaväkeen, otti 1837-53 kunniakkaasti osaa retkiin
Kaukaasian kansoja sekä 1853-56 sotaan Turkkia
vastaan. Korotettiin 1854 aatelissäätyyn,
nimitettiin 1856 Mikkelin ja sam. v. Viipurin
kuvernööriksi. Tuli 1862 kenraaliluutnantiksi ja 1866
senaatin talousosaston jäseneksi; sam. v.
yliopiston sijaiskansleriksi (v:teen 1869); 1869
Suomen asiain komitean jäseneksi Pietariin;
1871 asevelvollisuustoimikunnan
puheenjohtajaksi. Korotettiin sam. v. vapaaherraksi. Hoiti
usein väliaikaisesti Suomen kenraalikuvernöörin
sekä v:sta 1873 kenr. kuv:n apulaisen virkaa;
sai 1875 toimekseen perintöruhtinaalle
(yliopiston kanslerina) esittää kaikki tätä laitosta
koskevat asiat. Tultuaan 1878 jalkaväen kenraaliksi
1. 1881 ja seur. v. otti eron viroistaan. G. R.
Induktiivinen, induktsioniin (ks. t.)
perustuva.
Induktori (lat. indü’cere = viedä sisään) ks.
Induktsionikone ja
Säliköindukt-s i o n i.
Induktsioni (<lat. indü’cere = viedä sisään). 1.
Log., yleisen väitteen johtaminen erikoisista
tunnetuista tosiasioista (vastakohta deduktsioni).
Voidaksemme kokemuksen nojalla esittää yleisen
väitteen (esim. „kiertotähdet liikkuvat
ellipsin-muotoisissa radoissa") pitää meidän, jos
mahdollista, sitä ennen tutkia jokaista siihen
kuuluvaa erikoistapausta. Jos olemme sen tehneet,
niin yleinen väite ainoastaan yhdistää jo
tunnetut tosiasiat; se on täysin varma, mutta ei
sisäl-läkkään mitään uutta. Mutta usein sellainen
„täydellinen i." ei ole mahdollinen. Tyydymme
sentähden „epätäydelliseen i:iin", s. o. siihen,
että, kun olemme huomanneet erään määräyksen
monissa tapauksissa soveltuvan niihin esineihin,
jotka kuuluvat yhteen luokkaan, emmekä ole
vaarinottaneet yhtään poikkeusta, niin
päätämme sen soveltuvan kaikkiin samanluontoisiin
tapauksiin. Tällainen johtopäätös on
sellaisenaan epävarma, mutta toiselta puolen se voi
todellisesti laajentaa tietojamme. Tieteellisen
in-duktsionin pitää selvittää ja ottaa huomioon,
mitkä olioiden ominaisuudet ja vaikuttamistavat
olennaisesti ja poikkeuksetta kuuluvat yhteen,
mitkä vain satunnaisesti ilmenevät yhdessä.
Nojautuen siihen, mitä edelläkäyneen tutkimuksen
nojalla tiedämme maailmassa vallitsevasta
lainmukaisesta järjestyksestä, voimme monessa
tapauksessa täysin luotettavasti tehdä
päätelmiämme „epätäydellisenkin" induktsionin
johdolla sekä siten johtua yhä yleisempiin
totuuksiin ja lakeihin. — Laajemmassa merkityksessä
i. 1. induktiivinen tutkimusmetodi merkitsee
kokemusperäistä tutkimustapaa yleensä, jonka
käyttämät tärkeimmät päätelmämenetelmät ovat i.
yllä esitetyssä ahtaammassa merkityksessä sekä
hypoteesien (ks. t.) muodostaminen, (vrt.
Dedu-seerata.) A. Gr.
2. Fys., joko magneetti-induktsioni
(ks. t.) tai sähköinduktsioni (ks. t.).
Induktsionikone (induktori,
induktori u m), fysikaalinen kone, joka muuntaa
matala-paineisen induseeraavan sähkövirran
korkeapaineisiksi induktsionivirroiksi (ks.
Sähköinduktsioni). Koneen muodostaa kaksi
sisäkkäin olevaa rullaa, joiden ympäri on kierretty
huolellisesti eristettyä johtolankaa. Sisäpuolisen
— induseeraavan 1. päärullan — lanka on paksua
kuparilankaa ja sitä on kierretty rullan ympäri
vain muutamia harvoja kierroksia, kun sitä
vastoin ulkopuolisen — induktsioni- 1. sivurullan —
lanka on hyvin hienoa ja sitä on rullassa
sangen monta kierrosta (suurissa koneissa aina
100,000 m:iin asti). Induseeraavan 1. päävirran
vuoroin katkaisee, vuoroin avaa hyvin nopeasti
peräkkäisesti erityinen laitos n. s.
virrankat-k a i s i j a, jota on monta eri lajia. Joka kerta
kun päävirta suljetaan tai avataan, kulkee
induktsionirullan johtolangassa sähkövirta, jonka
jännitys on sitä suurempi kuta useampia
kierroksia on induktsionirullassa, sillä päävirta
herättää induktsionilangan jokaisessa kierroksessa
määrätyn elektromotorisen voiman. Siten voi
induktsionijohteen päitten potentsiaalierotus olla
tuhansia voltteja, vaikka päävirran jännitys on
ainoastaan muutama voltti.
Induktsionivaiku-tuksen vahvistamiseksi kimppu rautalankoja
pannaan induseeraavan rullan sisään. Kuva
esittää yksinkertaisen i:n. Päävirta kulkee nastan
&:n ja vieterin ab:n läpi induseeraavaan rullaan
ja sieltä takaisin sähkölähteeseen.
Rautalanka-kimppu tulee magneettiseksi ja vetää luoksensa
ankkurin a, joten päävirta katkeaa &:n kohdalla.
Rautalangat menettävät magnetisminsa, ankkuri
palajaa alkuperäiseen asentoonsa sulkien jälleen
päävirran, jolloin liike alkaa uudestaan. Paitsi
nyt selitettyä mekaanista
virrankat-k a i s i j a a käytetään monenlaisia muunmallisia
virrankatkaisijoita. Hyvin lukuisia ja äkillisiä
katkaisuja saadaan nestekatkaisijoilla, joissa
virran katkaisu tapahtuu jossain nesteessä. Niistä
ovat Wehneltin ja Foucault’n katkaisijat
tärkeimpiä. Ensimäiset i:t Page rakensi 1840-luvulla.
Intiuktsionikone.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
