- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
959-960

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Induktsionivaaka ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

959

Indy—Infiltratsioni-anestesia

960

teiskunuallista asemaansa. I. on siten
synnyttänyt nykyaikaisen työväenkysymyksen, ja sen
jäljissä on seurannut sosialistinen liike. Missä
määrin i. on vallalla eri maissa, käy selville
teollisuuteen kiinnitetyn väestön lukumäärästä.
Viimeisten laskujen mukaan oli sadasta
ansiotoimintaa harjoittavasta henkilöstä teollisuuden
ja vuorityön alalla työskenteleviä: Skotlannissa
50.3, Englannissa ja Walesissa 48.o, Sveitsissä
44,9, Belgiassa 41,6, Saksassa 40,o, Ranskassa
35,s, Alankomaissa 33,7, Norjassa 27,-,
Tanskassa 25,2, Irlannissa 25.s, Italiassa 24,s,
Pohjois-Ameriikan Yhdysvalloissa 24,i, Itävallassa 23,s,
Ruotsissa 20,3, Venäjällä (epäitsenäisiä
ansiotoiminnan harjoittajia lukuunottamatta) 17,9,
Unkarissa 13,e, Suomessa 10,2. [F. L. Mc Vey,
.,Modern industrialism"; Heckscher, „Teollisuus
ia työväki": Herkner, „Työväenkysymys".]

’ J. F.

Indy fdfldi’], Paul Marie Théodore
Vincent d’ (s. 1851), ransk. säveltäjä,
nykyajan huomattavimpia, C. Franckin ja Lisztin
oppilas. Johtaa Guilmant’in ja Bordes’in kanssa
(1898) perustamaansa musiikkioppilaitosta
„Schola Cantorum", jota ensin tarkoitettiin
gregoriaaniseksi kirkkomusiikkiopistoksi, mutta
joka sitten laajentui taiteellisia
uudistuspyrin-töjä kannattavaksi yleiseksi musiikkikouluksi.
Säveltänyt sinfonioja, oopperoita, kuoro- ja
kamarimusiikkiteoksia y. m. I. K.

In effigie [-fi’-] (lat.), „kuvassa",
kuvallisesti; polttaa tai hirttää ,,i. e."; jos
kuolemaantuomittu pääsi karkaamaan, hirtettiin tai
poltettiin ennenvanhaan joskus hänen kuvansa.

Inertia /-e’-/ (lat.), jatkavaisuus, hitaus
(ks. Hitausmomentti).

Inessiivi (lat. inessi’vus = sisässäolon sija),
eräs länsisuomalaisten kielten, suomessa -ssa-,
-««/-päätteisenä esiintyvä nimisanain sijamuoto:
sisäolento (vauh. nimitys: asunto), ks.
Sisäiset paikallissijat. A. K.

In extenso [-e’nsö] (lat.), koko laajuudessa,
täydellisesti.

inf., infinitiivi (ks. t.) sanan lyhennys.

Infallibiliteetti (ran k. infaillibilHé),
erehtymättömyys (ks. t.).

Infamia [-0’-] (lat.), lakit., huonomaineisuus.
Tällä sanalla ymmärretään varsinkin
vanhemmassa lakikielessä kansalaisarvon vähenemistä,
johon liittyy yhteiskunnallisen oikeusaseman
huononeminen. Erotetaan toisistaan infamia
juris, millä ymmärretään sellaista kunnian ja
oikeusetujen vähenemistä, joka lain mukaan
seuraa määrätyistä häpeällisistä teoista tai
rangaistuksista, sekä infamia facti, joka
tarkoittaa sellaista oikeusaseman huononemista, joka
seuraa jo sillä perusteella, että jollakin
henkilöllä ei tosiasiallisesti ole „hyvää nimeä
ja mainetta". Myöskin nykyisin
voimassaolevan suomalaisen oikeuden mukaan seuraa
Viimeksimainitulla perusteella oikeusaseman
huononeminen määrätyissä suhteissa, varsinkin
perheoikeuden alalla (ks. esim. Naimiskaaren 4 luvun
3 § ja 6 luvun 2 §). Infamia juris esiintyy vielä
useissa rikoslaeissa, esim. Saksan rikosoikeudessa
nimellä „Verlust der bürgerlichen Ehrenrechte",
Ranskassa nimellä „dégradation civique" sekä
Ruotsissa ja Suomessa kansalaisluottamuksen
menettämisenä (ks. Kansalaisluotta-

mus). Kehitys käy kuitenkin siihen suuntaan,
että yhä enemmän pyritään poistamaan
tällaisilta seuraamuksilta kunnianrangaistuksen
luonne. O. K:nen.

Infanteria (it., esp.), jalkaväki, oik. joukko,
jonka muodostavat infantes (it.) : it. fante
-poika, palvelija, sotilas (<1 lat. infans = lapsi).

Infantti (esp. ja port. infante, < lat. infans
= lapsi), Espanjassa ja Portugalissa prinssien ja
kuuiukaantyttärieu (infanta) arvonimi;
Espanjan kruununperillinen kantaa kuitenkin v:sta
1388 Asturian prinssin nimeä ja Portugalin
kruununprinssiä nimitettiin Brasilian eroamiseen
saakka Brasilian prinssiksi. I:lle elatukseksi
annettua aluetta nimitettiin infantado’ksi.

O. R.

Infarkti (< lat. infarcire = sulloa sisään),
vieraan aineen t. esineen joutuminen johonkin
elimeen; siinä mielessä puhutaan esim.
virtsa-happo-, kalkki-, tahi pigmentti-infarktista
munuaisessa ; hemorraginen i„ verisuonen
tukkeutumisesta aiheutunut verenpurkautuma
jossakin elimessä (keuhkossa, munuaisessa) ;
aneeminen eli valkea i. on niinikään
verisuonen tukkeumisesta verta varsin vaille
jäänyt kohta kudoksessa. (M. O-B.)

Infektsioni (lat. inß’cere = saastuttaa),
tartunta, tartuttaminen, tarttumataudin
aiheuttajan joutuminen ruumiiseen. Nämä aiheuttajat
ovat elollisia olennoita, mikro-organismeja
(ks. t.), suurimmaksi osaksi patogeenisiä (tautia
tuottavia) bakteereja, mutta myöskin muita
mikro-organismeja, esim. plasmodeja (horkka,
malaria). I. on siten elollisten olentojen
aikaansaama ruumiin „myrkyttäminen" taudin
synnyttämisellä; elottomien ainesten (arsenikin,
nikotiinin, fosforin y. m.) aikaansaamaa
myrkytystä sanotaan sensijaan intoksikatsioniksi
(ks. t.). vrt. Tarttuvattaudit. M. O-B.

Infernaalinen (lat. infe’rnum = manala),
helvetillinen.

Inferno [-c’-] (it.; „Helvetti", „Tuonela"),
Danten „La commedia divina"n ensimäinen osa.
ks. Dante.

Infibulatsioni (lat. in = sisään, ja fxbula =
solki, kiinnitin), ennen muinoin toimitettu
ope-ratsioni sukupuolisen yhdynnän ja
itsesaastu-tuksen estämiseksi ja takeeksi ehdottomasta
puhtaudesta avioliittoon saakka. Pojissa i.
toimitettiin siten, että esinahan läpi johdettiin
hopealanka, jonka molemmat päät sitten
juotettiin yhteen; tytöiltä leikattiin osa hävynkielestä
pois, jonka jälkeen pienten häpyhuulten vapaat
reunat leikattiin vereslihalle ja neulottiin sitten
toisiinsa, niin että kasvoivat yhteen ja tukkivat
emättimen suun varsin ahtaaksi.

Infideles [-dc’-] (lat.), uskottomat.

In fidem [[i’-] (lat.), vakuudeksi.

Infiltratsioni (ks. F i 11 r u m i), asiaan
kuulumattomien aineiden tunkeminen kudosten
.soluihin ja niitten välisiin pieniin aukeamiin. Aineet,
jotka täten voivat joutua kudoksiin, ovat
erilaatuisia: pigmentti, amvloidi, virtsa, verihera,
verisolut, märkäsolut y. m. Silmän läpikuultavassa
sarveiskelmussa sanotaan myöskin i:ksi
tulehduksen aikaansaamia märkäsolujen kasaantumisia,
jotka siinä muodostavat läpinäkymättömiä
pilkkuja. ’ (M. O-B.)

Infiltratsioni-anestesia (ks. Filtrumi ja

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0520.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free