- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
963-964

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Infiniittimuoto ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

96b

Influenssi—Ingemann

964

taudin kulun yleensä lieväksi (kuolleisuus n.
0,5-4%). Potilaalle on ehdoton lepo välttämätön.
Jos tämä laiminlyödään, on taudilla vaikeat
jälkiseuraukset, kuten keuhkotulehdus,
sydänhäi-riöt, suolitulehdus, kaviokuume j. n. e. —
Hoidossa on lepo, ilmava talli, helposti sulava ruoka
pääasia. Jälkitaudit vaativat taas erityisen
hoitonsa. Kp.

Influenssi (lat. influ’ere - virrata sisään),
vaikutus; sähköinfluenssi ks. Sähkö. —
Influenssikone ks. Sähkö ja
Sähkökone.

In folio ks. Folio.

Informaattori (lat. iyiformü’re = muodostaa),
kotiopettaja, yksityisopettaja. — In forme
e-r a t a, opettaa.

Infraktsioni (lat. infra’ctiö), rikkominen,
etenkin sopimuksen tahi liiton rikkominen,
lainrikkomus.

Infralapsarismi ja supralapsarismi,
kaksi kalviinilaisen ennaltamääräämisopin
kan-nattajain puoluetta. Edelliset väittävät
Jumalan suorittaneen valintansa tai tuomionsa ottaen
huomioon jo ennalta tietämänsä
syntiinlankeemuksen (infra lapsum = lankeemuksen sisä- tai
tällä puolen), viimemainittujen mielestä
lankeemuskin on Jumalan määräämä (Jumalan päätös
supra lapsum = tuolla puolen lankeemuksen), joten
Jumala alusta alkaen on toiset määrännyt
kadotukseen.

In fraudem creditorum (lat.), velkojain
vahingoksi. vrt. F r a u s.

In fraudem legis (lat.), lakia kiertämällä.

Infusioni (lat. infu’ndere = vuodattaa sisään),
uutos, haudeneste, lääkemuoto, joka valmistetaan
siten, että hienonnetuille kasviosille kaadetaan
kiehuvaa vettä, mikä sitten aineista voiman
otettuaan siivilöidään. Tavallinen nautintoaineena
käytetty tee esim. on tällainen i. l:ksi sanotaan
myöskin suurten nestemääräin (fysiologisten
keittosuolaliuosten) ruiskuttamista (esim.
irrigaat-torilla) ihon alle, laskimoihin tahi ruumiin
erilaisiin onteloihin käyttämättä erityisempää
painetta. * (M. O-B.)

Infusionieläimet ks. L i k o e 1 ä i m e t.

Infusorit ks. L i k o e 1 ä i m e t.

Inge, Norjan kuninkaita. 1. T. Hara
1-d i n p o i k a, kuninkaana 1136-61, Harald Gillen
(ks. t.) poika, hallitsi ensin yhdessä veljiensä
Sigurdin ja Östenin kanssa, jotka kuitenkin sitten
liittyivät raajarikkoista (siitä liikanimi
„Krok-ryg") I:ä vastaan, mutta joutuivat tappiolle ja
kaatuivat. Taistelussa Sigurdin poikaa Haakon
Herdebrediä vastaan I. menetti kruununsa ja
henkensä. — 2. I. Bardinpoika, kunink. 1204-17,
kuningas Sverre Sigurdinpojan sisarenpoika, sai
ensin taistella baglien (ks. t.) asettamaa
vasta-kuningasta vastaan. I. oli kansan rakastama
kuningas, mutta kivulloinen ja heikko. K. G.

Inge, Ruotsin kuninkaita. 1. Inge van h.
oli kuningas Stenkilin poika ja tuli veljensä
Halstenin kanssa Haakon Röden (ks. t.) kuoltua
n. 1180 kuninkaaksi; Haisten kuitenkin pian
kuoli. Svealaiset karkoittivat Ingen, kun hän
kristittynä ei tahtonut ottaa osaa pakanallisiin
uhreihin, ja valitsivat hänen sijaansa
Blot-Sve-nin, mutta kolmen vuoden perästä I. palasi ja
surmasi Svenin. Se sota, joka oli syntynyt
Norjan kuninkaan Maunu Paljassäären kanssa, sovi-

tettiin 1101 Kunghällan kokouksessa, jossa
Pohjoismaiden kolme hallitsijaa I., Maunu ja
Tanskan Eerik Ejegod tapasivat toisensa. Muuten
meille ei ole säilynyt tietoja I:n hallituksesta;
hän kuoli n. 1110. — 2. I n g e n u o r., edellisen
veljen, Halstenin poika, hallitsi setänsä kuoltua,
ensin yhdessä veljensä Filipin kanssa, sitten
yksin; häneen (k. n. 1125) sammui mieskannalta
Stenkilin kuningassuku. K. G.

Ingeborg [-orj], skandinaavialaisia
prinsessoja. — I., kuningas Eerik Knuutinpojan tytär
(k. 1254), joutui naimisiin Birger jaarlin kanssa,
tullen kuuluisan Folkunga-suvun kuninkaallisen
haaran kanta-äidiksi. (E. E. K.)

Ingeborg (1175-1236), Ranskan kuningatar:
Tanskan Valdemar I:n tytär; 1193 Ranskan
kuninkaan Filip II Augustin puoliso. Jo kohta
häiden jälkeen kuningas erosi I:sta ja nai 1196
Agnes Meranilaisen. Kun paavi Innoceutius
III siitä syystä 1200 julisti interdiktiin koko
Ranskan, taipui Filip August ainakin
näennäisesti (huhtik. 1201) ja otti I:n luokseen, mutta
muutti pian hänet Étampes’in linnaan, missä
häntä 12 vuotta pidettiin ankarassa vankeudessa.
V. 1213 Filip August odottamatta sopi I:n
kanssa ja asetti hänet jälleen kuninkaalliseen
arvoon. [A. Fabricius, „Ingeborg, Philip Augusts
dronning" (1870) ja R. Dävidsohn, „Philip II
August und Ingeborg" (1888).]

Ingegneri [indzenj&ri], Angiolo
(1550-1613), ital. runoilija ja kirjailija, joka toimitti
painoon Tasson runoelman „Gerusalemme
libe-rata" (1581). I:n omista teoksista ovat
mainittavia muodostelma Ovidiukseu teosta „Remedia
amoris", paimennäytelmä ,,La danza di Venere"
(1589) ja tutkielma „Discorso della poesia
rap-presentativa e del modo di rappresentare le
fa-vole sceniche" (1598). J. H-l.

Ingegärd (k. 1050), Ruotsin kuninkaan Olavi
Sylikuninkaan tytär, oli ensin kihlattuna Olavi
Pyhälle, mutta annettiin isän tahdosta 1019
puolisoksi Novgorodin suuriruhtinaalle Jaroslaville.
joka silloin antoi hänelle huomenlahjaksi
Laato-kankaupungin ja siihen kuuluvan alueen. I:stä
arvellaan tämän maakunnan sitten saaneen I
n-kerinmaan (ks. t.) nimen, ja hän asetti sinne
päämieheksi ruotsalaisen Ragnvald Jaarlin. I.
näyttää olleen voimakas nainen ja ottaneen
hallitustoimiinkin osaa, suoden Novgorodissa turvaa
m. m. Olavi Pyhälle ja tämän pojalle Maunulle,
kun he olivat Norjasta karkoitettuina. E. G.

Ingelius [-?-], Aksel Gabriel (1822-68).
suom. kirjailija ja säveltäjä. Yliopp. 1839 ja
fil. maist. 1844. Toimiskeli Turussa pedagogisella
ja kirjallisella alalla julkaisten useita novelleja
ja romaaneja: „Granriskojan" (1849), „Det gràa
slottet" (1851), „Guvernanten Celias minnen"
(1852), „Brokiga blad" (1853) ja
„Heinolablom-man" (1856), Almqvistin malliin, mutta vailla
tämän muotokykvä ja kuvitusvoimaa. Sävelsi
lukuisia lauluja (pain. 1843-57), kokeili myös
näyttämömusiikin ja sinfonian alalla. Paleltui
Uudenkaupungin edustalla kuoliaaksi
lumikinoksiin, mihin oli uupunut eksyttyään yön pimeässä.

7. K.

Ingemann, Bernhard Severin,
(1789-1862) , tansk. kirjailija. Hänen ensimäisissä
runo-tuotteissaan sekä laajassa romanttisessa
eepoksessaan „De sorte riddere" (1814) ilmenee vienoa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0522.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free