- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
969-970

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Ingredienssi ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

969

Ingredienssi—In herenssi

970

Ingredienssi (lat. ingr’di = o!li mukana,
osana), ainesosa.

Ingres [ägr], Jean Auguste
Domini-q u e (1780-1867), ransk. taidemaalari. Tultuaan
1796 Pariisin kuulun Davidin oppilaaksi hän
voitti 1801 Roomanpalkinnon ja oleskeli 1806-24
Italiassa etupäässä Firenzessä ja Roomassa. Siellä
hän sai vaikutuksia sekä antiikin että Rafaelin
taiteesta kehittäen näihin perustuen oman
plastillisen tyylinsä. Sen päätekijöinä olivat vankka
piirustus, muodonluonti ja sommittelu, mutta hän
ei kokonaan laiminlyönyt väriäkään, ei ainakaan
siinä määrin kuin samanaikuiset saksalaiset
klassikot. Sitäpaitsi hän näitä paljoa ankarammin
teki harjoitelmia luonnon mukaan. Hänestä tuli
ransk. klassillisen suunnan tunnustettu johtaja,
jolla oli suuri ja kestävä vaikutus Ranskan
taiteen kehitykseen ja joka kiihkeästi puolusti
käsitystään romantikkojen koloristisia
pyrkimyksiä vastaan. Hänen onnistui säilyttää siinä
määrin hallitseva asemansa, että häntä vielä
maailmannäyttelyssä 1855 kunnioitettiin maansa
ete-vimpänä maalaajana. Suurimman osan elämäänsä
hän asui Pariisissa, lukuunottamatta aikaa 1834
-41. jolloin hän toimi ransk. taideakatemian
johtajana Roomassa. — Hänen teoksensa ovat
pääasiallisesti historiallisia maalauksia ja
muotokuvia. Edelliset ovat usein aiheiltaan antiikkisia,
kuten kilpataulu „Akhilles ottaa vastaan
Agamemnonin lähettiläät" (1801), ,. Oidipus ja
sfinksi" (1808), ,.Tu Marcellus eris" (1812),
,,Romulus voittaa Aerouin" sekä Louvren
kattomaalaus „Homeroksen apoteoosi" (1827),
asettelultaan sovinnaisen teatterimainen ja jotenkin
mielikuvitukseton tuote. Myöhempien aikojen
tapahtumia kuvaavat esim. „Leonardo da Vinci’n

Ingres: Jeanne d’Arc kruunauksessa Reimsissä.

kuolema", „Rafael ja Fornarina", „Kaarlo V:u
tulo Pariisiin", „Jeanne d’Arc kruunauksessa
Reimsissä"; jonkinlainen uskonnollinen sävy on
teoksissa „Jeesus antaa Pietarille taivaan
valtakunnan avaimet" (1820), „Ludvik XIII:n lupaus"
(1824) sekä „P. Neitsyt ja hostia" (1854). Häuen
tavattoman etevä piirustustaitonsa tulee
kumminkin selvimmin näkyviin useissa alastomia
uaisruumiita esittävissä tauluissa, joista
tunnetuimmat ovat „Ruggiero ja Angelika" (1S19).
„Odaliski" (1819), „Kylpevä nainen", ..Venus"
(1848) sekä Louvren kuuluisa „Lähde" (1856).
Jotkut niistä — esim. Odaliski — ovat
värisuh-teiltaankin hienosti harkittuja, vaikka niiltä
puuttuukin se värien intohimoinen voima ja teho,
joka on esim. Delacroix’n luomille ominaista. —
I:n muotokuvien pääansio on niiden terävä ja
sattuva luonteellisuus, niiden varmasti ja
tyynesti ilmaistu yksilöllinen sieluelämä. Niistä
mainittakoon erityisesti „Journal des Débats"
lehden julkaisijan Bertin vanhemman kuva.
Myöskin itsestään hän on maalannut pari oivallista
muotokuvaa. — Hänen lukuisat piirustuksensa,
joista suurin osa on hänen syntymäkaupunkinsa
Montaubau’in kokoelmissa, vetävät varsinkin
ääriviivojen hienoudessa ja varmuudessa,
elävyydessä ja ilniehikkvydessä vertoja taidehistorian
suurimpien kykyjen saavutuksille. [I:n elämää
ja taidetta ovat kuvanneet: O. Merson (1867),
Delaborde (1870), Ch. Blanc (1S70), R. Balze
(1880), T. de Wyzeva (1907), Boyer d’Agen
(1909). H. Lapance julkaisi 1901 teoksen
„Les dessins de J. A. D. Ingres du lnusée de
Montauban" (600 kuv.), ja 1903 ilmestyi toinen
kokoelma (100 kuv.) hänen teostensa [-jäljennöksiä.]-] {+jäljennök-
siä.]+} F. L.

Ingrid, pyhimys, perusti 1281. Pyhään
maahan saakka ulottuneelta pyhiinvaellusretkeltä
palattuaan, nunnaluostarin Skenningeen P.
Martin kirkon yhteyteen.

Ingvar. 1. ks. Igor. — 2. I V i d f ö r 1 e
(s. o. Kaukokulkija), ruots. viikinkipäällikkö,
jonka retkistä Gardarikissa (Venäjällä) y. m.
kertoo säilynyt seikkailutarina. Hänen
mainitaan eläneen Olavi Sylikuninkaan aikana.
Ruotsissa on myöskin tavattu useita I:n „Itämailla"
kaatuneiden seuralaisten muistoksi pystytettyjä
riimukiviä. K. G.

Ingvinaalinen (lat. inguen = nivuset), nivusta
koskeva. Ingvinaalikanava, nivuskanava.
Ingvinaalikohju, nivuskohju.

Ingå ks. Inkoo.

Inha. 1. Rautatieasema
Haapamäen-Seinäjoen radalla. — 2. I:n ruukki (rautatehdas ja
saha) I:nkosken partaalla, om. A. Keirkner.

K. S.

Inhalatsioni (lat. inhälä’re = hengittää
-i-sään), höyryjen, kaasujen ja tuhutettujeii
ne-teitten hengittäminen hengitin-taudin
parantamiseksi. Tällaisia aineita ovat esim.
tärpätti-hövry, happi, Emsinvesi-tuhku y. m. (31. O-B.)

Inhankoski, Kokemäenjoen vesistön
alkujuok-sulla Ätsärin pitäjässä. Sen kautta kulkevat
vedet Hankavedestä Ouluveteen (vrt. Inha).

K. S.

Inherenssi (< lat. inhcer&re = riippua
jossakin, olla tarttuneena johonkin), sisältyminen
johonkin. kuuluminen johonkin erottamattomasti.
3. osoittaa filosofiassa epäitsenäisen olevaisen suh-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0525.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free