- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
975-976

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Inkapabeli ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

975

sekakansainen. Ainakin ne osoittavat eri takoilta
tulleita vaikutuksia. — Paavien bullat 1100- ja
1200-luvuilla osoittavat, että tässä maassa
erotettiin neljä osaa: Vatjan maa lännessä, Inkeri
keskellä, Loppi idässä ja Karjala pohjoisessa.
Epäilemättä toiseksi mainitusta osasta, joka oli
Inke-reen-joen varsilla, koko alue sai sitten nimensä.
Jo aikaiseen I. oli kuulunut Novgorodin
vapaa-vallan vaikutuspiiriin, mutta kiinteämmin se
liittyi siihen arvatenkin sitä mukaa kuin
novgo-rodilaiset anastivat siellä maa-alueita ja
sijoittivat sinne omia alustalaisiansa tilustensa
viljelijöiksi. Paikallinen suomalainen väestö samalla
vähitellen menetti maansa ja muuttui
novgorodi-laisten tilallisten, luostarien y. m. vuokralaiseksi
entisillä kotikonnuillaan. Ajoittain maa oli
myöskin suurelta osaltaan annettu
eläteläänityk-seksi. Niinpä mainitaan jo 1000-luvulla
Laatokan kaupungin lääneinensä. siihen kuuluvana siis
kaiketi itäpuolen Inkerinmaatakin, olleen
annetun huomenlahjaksi suuriruhtinas Jaroslavin
puolisolle, ruotsalaiselle Ingegärd ruhtinattarelle,
jonka nimestä syyttä on arveltu koko maankin
saaneen nimensä. V:sta 1333 oli taas suuri osa siitä
Liettuan Narimont ruhtinaan ja hänen
jälkeläistensä elätelääninä. Novgorodin vapaavallan
kukistuttua I. joutui muiden novgorodilaisten
alueitten mukana Moskovan vallan alle ja muodosti
yhdessä Laatokan Karjalan kanssa n. s. Vatjan
viidenneksen. Samalla myös useimmat
Inkerinkin novgorodilaisista tilallisista menettivät
maansa, siirrettiin Moskovan alueelle, ja heidän
sijaansa lähetettiin Sisä-Venäjältä pajareita ja
pajarinlapsia tsaarin läänitysmiehiksi. Näiden
läänityksen saa jäin mukana seurasi melkoinen
joukko heidän orjiansa y. m. palvelusväkeänsä,
ja seudun venäläis-syntyinen väestö siten yhä
kasvoi. Jo kauan oli myöskin Ruotsi halunnut
liittää tämän Suomenlahden eteläisen pohjukan
valtansa alle. Tunnettu on piispa Tuomaan
ristiretki 1240 Nevajoelle. Tvrgils Knuutinpojan
Nevajoen suulle 1300 rakentama linna
Lands-krona joutui 1301 venäläisten käsiin. Niinikään
1496 Ruotsin valloittama Iivananlinna jätettiin
sam. v. venäläisille. Mutta vasta 1581 Ruotsi
alkaa saada vakavampaa jalansijaa näillä seuduin,
kun Pontus de la Gardie oli valloittanut täällä
1200-1300-luvuilla alkunsa saaneet linnoitukset:
Narvan, Iivananlinnan, Jaaman ja Kaprion.
Tällöin saattoikin Juhana kuningas lisätä
arvoni-miinsä „suuriruhtinas Karjalassa, Inkerissä ja
äelonan viidenneksessä Venäjällä". Kuitenkin
vasta Stolbovan rauhassa 1617 Ruotsin
valloitukset tulivat pysyväisemmiksi.

Ruotsin vallan aikana tapahtui asutusoloiss’
melkoisia muutoksia. Jo sodan kautta oli paljon
maita autioitunut: niiden asukkaat oli surmattu
tai paenneet Venäjälle päin. Jäljellejääneitä
suomensukuisia alkuasukkaita, vatjalaisia ja
inkeroisia, jotka tunnustivat kreikkalaiskatolista
uskontoa, ahdistettiin kääntymään luterilaisiksi,
jonka vuoksi heitä suuri joukko pakeni
Venäjälle, etenkin vv:n 1656-57 sodan jälkeen, ja
antoi siten alun yhdessä Karjalasta paenneitteu
kaussa Novgorodin ja Tverin kuvernementeissa
vieläkin tavattavalle karjalaisväestölle.
Varsinaiset venäläiset asukkaat, samanlaisen pakon
alaisina, seurasivat samaa tietä. Sijalle siirtyy
silloin runsaasti väkeä Suomesta päin. niin että

976

jo v:n 1640 paikoilla melkein koko Keski- ja
Pohjois-Inkeri on näiden uusien tulokkaitten
hallussa, ja vuosisadan lopulla he ovat valtavana
enemmistönä yli koko seudun. Osa alkuperäisiä
asukkaita kääntyy myöskin luterinoppiin ja
sulautuu näihin uusiin heimolaisiinsa. Vieläpä
hallitus koettaa Saksastakin hommata
siirtolaisia sinne, vaikka hyvin vähäisillä tuloksilla.
Luterilaista väestöä oli siten niin karttunut, että
luterilaisia seurakuntia syntyi kaikkialle koko
maassa. Ovatpa seudun nykyisen suomalaisen
väestön kirkolliset olot vielä nykyäänkin
peräisin näiltä ajoilta.

Pietari Suuren valloituksen johdosta
Inkerinmaa joutui 1700-luvun alkuvuosina takaisin
Venäjälle. Pähkinälinna antautui 1702,
Nevanlinna. Jaama ja Kaprio 1703 ja Narva 1704.
Lopullisesti I:n kohtalo ratkaistiin
Uudenkaupungin rauhassa 1721. Noista ennen mainituista
valloitusvuosista alkaen kehittyy suomalaisten
kylien keskelle Nevajoen rantamille ja saarille
Venäjän uusi pääkaupunki. Kun Pietari Suuri
oli jakanut valtakuntansa kahdeksaan osaan,
nimitti hän yhden osan niistä entiseen tapaan
Inkerinmaaksi, joka siten tuli käsittämään
tavattoman laajan alan, useampia nykyisiä
ku-vernementtejä. Myöhemmin 1710 tälle maalle
kuitenkin annettiin uusi nimi: Pietarin lääni,
jonka aluetta lisättiin .idässä Syvärijokeen asti,
etelässä Pihkovan lääniin ja lännessä
Peippos-järveen.

Inkerinmaalla asuu nykyään, paitsi lukuisaa
venäläistä väestöä, suomalaisia (inkeriläisiä,
„suomenmaakkoisia" ja „Pietarin suomalaisia"),
inkeroisia, vatjalaisia, virolaisia sekä saksalaisia
(tilanomistajia Virosta ja siirtolaisia
Saksanmaalta) y. m. Maalaisrahvaasta oloissaan ja
elintavoissaan erikoistuvat saksalaiset ja
virolaiset, kun sen sijaan muut mainitsemamme
kansakunnat elävät jotenkin samalla kannalla. Kylät
ovat yleensä suuria, yhteen ryhmään
rakennettuja, talot ulkorakennuksineen muodostavat
suljetun nelikulmion. Asuinrakennukset ovat
yksikerroksisia, mutta „luhtikamareita" voi tavata.
]Maat voivat olla joko yhteisiä kylänmaita,
vuokrattuja kruunun/maita tahi yksityisten
talonpoikien omistamia; metsät samoin. Pääelinkeinoina
ovat maanviljelys ja karjanhoito, joiden ohella
vesistöseuduissa harjoitetaan kalastusta ja
rahdinkuljetusta laivoilla; muualla taas
ajurin-tointa kaupungeissa, rahdinvetoa v. m.

Inkerinmaalla on nykyään 28 suomalaista
maalaisseurakuntaa Pietarin luterilaisen konsistorin

Talo Inkerinmaalla.

Inkerinmaa

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0528.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free