- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
977-978

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Inkerman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

977

Inkerman—Inkivääri

978

hoidon alaisina. Ne ryhmittyvät kolmeen eri
rovastikuntaan, nim. Länsi-Inkerin, Itä-Inkerin ja
Lyyssin rovastikuntiin (ks. n.). Sitäpaitsi
kuuluu samaan alueeseen kaupunkiseurakuntia,
joista suurin on Pietarin kaupungin
suomalainen seurakunta. Viimemainittujen seurakuntien
kanssa on I:n suomalaista väestöä tuolla puolen
rajan yhteensä n. 150,000 henkeä. — I:n
suomalaisen väestön valistamistyössä ou luterilaisella
kirkolla suuri ansionsa. iSe on alkuajoiltaan
saakka pitänyt huolta kansan lukutaidosta, se
perusti myöskin ensimäiset koulut, jopa
opettajaseminaarinkin Kolppanaan aikana, jolloin
venäläisillä sellaisia laitoksia ei vielä ollut (1863). ja
edelleenkin se on tätä laitosta ylläpitänyt ja
vaalinut. Kolppanasta lähteneitä opettajia onkin
tätä nykyä jo puoleentoista sataan toimessa. On
seurakuntia, joissa on 15-16 kansakoulua.
Opetus niissä käy kyllä enimmäkseen venäjäksi,
mutta silti ei niiden merkitys I:n suomalaisille
ole ollut vähäinen. Yhä enemmän on myöskin
kirjallisuutta ja sanomalehtiä alkanut levitä.
Samoin on raittiustyötä, ahtaista oloista
huolimatta, koetettu tehdä (,,Alku"-seura Pietarissa
ja ,,Inkeri"-raittiusyhdistys maaseudulla). Viime
aikoina on harrastus yhteisiin taloudellisiin
yrityksiin ollut yhä kasvamassa: on perustettu
maamiesseuroja (1910 oli niitä jo 15), säästö- ja
lainauskassoja (13), osuuskuntia ja
osuuskauppoja (50), palokuntia y. m. K. S. <£ /’. T.

Inkerman. Krimin niemimaalla, 4 km
Sevas-topolista itään oleva kylä, rauniokaupunki ja
luostari. Taistelupaikka, jossa liiarrask. 5 p. 1854
lordi Raglanin ja kenraali Canrobert’in johtamat
englantilaiset ja ranskalaiset (54,000, joista
taisteluun otti osaa 30,000) voittivat ruhtinas
Men-sikovin komentamat venäläiset (56,000; 36,000).
Voittajaiu mieshukka 23,s voitettujen 33,s % ;
taktillinen arvo 1,»». -Iskm-.

Inkeroinen (ruots. Ingerois). 1. III :n
luokan rautatieasema Kotkan-Kouvolan radan
varrella Sippolan pitäjässä 21 km Kouvolasta; siitä
haarautuu yksityinen Haminan rata. — 2.
Inkeroisten puuhiomo perust. 1872, omist.
v:sta 1887 Tampereen pellava- ja rautateollisuus
o.-y., sijaitsee Anjalan kosken (putouskorkeus
9,» m, hevosvoim. 38,400) partaalla. Inkeroisten
asemalta lähtee puuhiomolle 1 km pituinen
(sivu-raiteineen 11/2 km) haararaide. Tuotanto:
puumassaa, valkoista ja ruskeata pahvia, jota
myytiin (1908) Venäjälle, Englantiin y. m. 1,4 milj.
mk:lla; työväestö 250-350 henkeä. Tehtaan
yhteydessä mylly, perust. 1814. — 3. Aseman
lähellä on Kyminlaakson kansanopisto,
perust. 1896, oppilaita 43, opettajia 7 (lukuv.
1909-10). K. S. (E. E. K.)

Inkeroiset 1. inkaroiset 1. inkerikot
(venäjäksi izora), vatjalaisten jälkeen
Inkerinmaan toinen suomensukuinen alkukansa,
lienee alkujaan ehkä asunut Inkereen- 1. Izorajoen
varsilla. Venäläiset aikakirjat 1000-luvulta eivät
tunne tätä kansakunnan nimeä, mutta kyllä
karjalaisten, joilla silloin varmaankin
tarkoitettiin myös heitä. Niinpä vatjalaiset,
nimittävät vieläkin i:ia karjalaisiksi. Mutta paavien
bullat 1100- ja 1200-luvuilla mainitsevat muiden
muassa Ingrian pakanoita. Kun 1240 tapahtui
tunnettu taistelu Nevajoen varsilla, kerrotaan
erään kristityksi kääntyneen inkeroisen, Pelguin,

rohkaisseen Aleksanteri Nevskiä voittoon. T.
olivat myös samaa ruhtinasta auttamassa
saksalaisia vastaan seur. v. ja heidän mainitaan
osoittautuneen sangen urhoollisiksi. Talvella 1269-70
novgorodilaiset sopivat gotlantilaisten ja
saksalaisten kanssa siitä, että kauppiaat saivat i:lta
maksua vastaan oppaita ja näiden kautta olisi
vierasten kauppiasten lupa harjoittaa kauppaa
i:en ja karjalaisten kanssa. Suuriruhtinasten
kahakoissa 1269 ja 1316 mainitaan
novgorodi-laisten puolella myös i. V. 1534 Novgorodin
arkkipiispa Makarij sai tehtäväkseen hävittää
pakanuuden Vatjasta, Inkereeltä ja Karjalasta sekä
lähetti sinne Ilja nimisen munkin heitä
käännyttämään. — Nykyisin i. ovat enimmäkseen
levinneet Suomenlahden eteläisille rantaseuduille.
Ivöppenin mukaan i:ia asui 1848, paitsi hajalla
siellä täällä, 210 kylässä, yhteensä yli 15,600
henkeä. Yleensä i. siihen
aikaan vielä asuivat
yksinomaan suomalaisten kanssa
samoissa kylissä, eivätkä
venäläisten kanssa. Kouluolot
y. m. seikat nykyään
sulauttavat tätä kansaa
venäläiseksi. Inkeroisten lukumäärä
ei kumminkaan tätä
nykvä-kään liene vähempi kuiu
Köp-penin aikaan, päättäen siitä,
että esim. 1890 paikoilla
toimitettujen laskujen mukaau
heitä oli Jaaman piirissä
11,362 henkeä (Ivöppenin
mukaan 1848 — 7,493 henkeä).
I:en kielen (jota he itse
sanovat karjalaisten kieleksi)
omituisuuksia on V. Porkan
mukaan esim.: iden (itken),
vissin (ristin), linda (lintu), leibä (leipä), pezen
(pesen), poiga (poika), sö (suo), té (tie), kerppv
(kirppu) y. m. —- I:en olot ja elintavat ovat
samanlaiset kuin suomalaisten ja vatjalaisten:
uskonto kreikkalaiskatolinen (vrt.
Inkeriläiset). K. S. (P. T.)

Inkietti (ruots. inkiett, < ransk. inquiet <
lat. inqui&tus), levoton, kärsimätön.

Inkilä. 1. maatila ja meijeri Juvalla. — 2.
IV:n luokan rautatieasema Karjalan radalla
66 km Viipurista; lähellä asemaa höyrysaha,
jonka omistaa Viborgs sågverks a.-b. K. S.

Inkivääri. Zingibcraccce-heimoou kuuluvan
inkiväärikasvin (Zingibcr officinnlr)
juurakosta. valmistettu mauste tai
rohdos. I.-kasvi, jota nykyään
viljellään varsinkin Etelä-Aasiassa,
Länsi-Afrikassa ja Antilleilla, ei
kasva missään villinä. Sitä lisätään
istuttamalla juurakon palasia.
Lehdet suikeat, tuppityviset,
silposuoni-set, tiheät kukinnot vanan latvassa.
Raaka i. esiintyy kaupassa
ruskeanharmaina, ryppyisen kuoren
peittä-minä, usein haaraisina palasina;
kuorittu i. on miltei valkeata. I.
sisältää n. 19 % tärkkelystä,
kitkerää, melkein nestemäistä gingerolia
ja 2-5 °/0 eetteristä i.-öljyä. Sitä käytetään
ruuan, meillä varsinkin viilin, mausteena,
liköörin ja oluen (engl. gingerbeer) valmistuksessa,

Inkeriläinen tyttö.

Inkiväärikasvi.
a kukka.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0529.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free