- Project Runeberg -  Tietosanakirja / 3. Haggard-Kaiverrus /
979-980

(1909-1922)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Like | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Inkerman ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

979 Inklareerata-

kotilääkityköessä yskän ja vatsatautien
parantamiseen. j. a. W.

Inklareerata (ruots. inklar er a), aluksen
satamaan tullessa tehdä ilmoitus sen saapumisesta
sekä näyttää merkkirulla ja muut laivanpaperit,
joiden nojalla satamamaksut lasketaan.

Inklinaattori (lat. inclinä’re = nojata,
kallistua), kone, joka määrää inklinatsionin. ks. M a
a-magnetismi.

Inklinatsioni (lat. inclinä’re - nojata,
kallistua), kallistuminen. 1. Tähtitiet., i n k 1 i n a
t-sionikulma on se kaltevuuskulma, jonka
kierto- tai pyrstötähden ratataso muodostaa
maanradan tason, ekliptikan (ks. t.) kanssa.
Tämä kulma on yksi n. s. rataelementeistä.
Inkli-uatsioni nimitystä käytetään myös useissa
tapauksissa käytännöllisessä tähtitieteessä, esim.
kun on kysymyksessä koneen akselin
kallistuminen vaakasuoraa tasoa vastaan. — 2. Fys.,
maamagneettisen vaikutussuunnan muodostama kulma
vaakasuoraa tasoa vastaan, ks. M a a m a g n
e-t i s m i. J. K.

Inklinatsionikompassi, kone, jossa on
vaakasuoran akselin ympäri kohtisuorassa tasossa
liikkuva magneettineula, inklinatsionineula,
joka antaa inklinatsionin. J. K.

Inklinatsionineula ks.
Inklinatsionikompassi.

Inklusive ks. Inclusive.

Inkoatiivinen verbi Hat. inchoäre = aloittaa),
sellainen verbijohdannainen, joka ilmaisee
alkavaa toimintaa tai tilaa, esim. lat. mollescere
(< viollis — pehmeä) „alkaa pehmetä, käydä
pehmeäksi".

Inkognito [-o’-] (it. inco’gnito, < lat.
inco’gni-tus = tuntematon), tuntemattomana:
matkustaa i., kulkea tahtoen pysyä tuntemattomana,
matkustaa salanimellä; salaten nimensä tai
arvonsa.

Inkommensurabeli (lat. kieltävä in, ja
com-mensurä’bilis - mitallinen samalla mitalla),
mitaton. .1 lat., kaksi suuretta on keskenään
inkom-niensurabelia, kun niitä ei voi tarkalleen mitata
samalla mitalla, s. o. niillä ei ole yhteistä mittaa.
Sellaisia ovat esim. neliön sivu ja lävistäjä sekä
matemaattisessa analyysissä ratsionaali- ja
ir-ratsionaaliluvut. —
Inkommensurabili-teetti, niiden suureiden luonne, joilla ei ole
yhteistä mittaa; esim. ympyrän kehän ja
halkaisijan inkommen^urabiiiteetti. J. K.

Inkommodeerata (lat. inco’mmodus =
sopimaton, epämukava), olla epämukava jollekin,
vaivata.

Inkomparabeli (lat. incomparä’bilis),
verraton. Kielit., adjektiivi (tai adverbi), jota ei voida
kompareerata.

Inkompatibiliteetti (uuslat. incompatibilitus)
merkitsee kirkko- ja valtio-oikeudellisessa
kielessä sitä, ettei samoihin käsiin voida yhdistää
eräitä julkisia virkoja t. toimia (vastakohta;
k o m p a t i b i 1 i t e e t t i).

Inkompetenssi (ransk. incomi/étence),
epäpätevyys, kykenemättömyys. — I n k o m p
e-tentti, epäpätevä, kykenemätön.

Inkonsekvenssi (lat. incönseque’ntia),
epäjohdonmukaisuus. — Inkonsekventti,
epäjohdonmukainen.

Inkoo (ruots. Ingå). 1. Kunta.
Uudenmaan 1., Raaseporin khlak.. Inkoon-Degerbyn

-Inkunaabelit 980

nirnismiesp.; kirkolle Inkoon asemalta 4 */, km;
250,9 km2, joista viljeltyä maata 7,814 ha (1901) :
58,5oo manttaalia, talonsavuja 138. torpansavuja
167 ja muita savuja 411; 4,062 as. (1907), joista
suomenkielisiä n. 2%: 625 hevosta. 2.689 nautaa
(1908). — Kansakouluja 6. — Kunnanlääkäri
(Inkoon ja Degerbyn kuntien palkkaama).
Apteekki. — 2. Seurakunta. keisarillinen.
Porvoon hiippak., Raaseporin länsirovastik.;
ainakin jo 1360-luvulla. l:seen kuuluu Degerbyn
kappeli; Fagervikin tehtaan kirkossa pidetään
2 krt. kuussa jumalanpalvelus. Kirkko kivinen,
keskiaikainen. [J. E. Wefvar, „Fornlemningar i
Raseborgs vestra härad" (Suomen muinaism.-yhd.
aikakausk. IV, siv. 4 ja seur.).] k. s.

Inkorrekti (lat. kieltävä in. ja cörri’gere =
oikaista), väärä, virheellinen.

Inkrementti (lat. increme’ntum = lisäys), mat.,
muuttuvaisen suureen saama lisäys, kun
riippumaton muuttuja lisäytyy määrätyllä suureella.
Sen mukaan, otetaanko viimeksimainittu suure
äärelliseksi tahi äärettömän pieneksi, tulee
inkrementistä differenssi (ks. t.) tahi
different-siaali (ks. t.). Tämän lisäyksen määrääminen, kun
suure on tunnettu, tahi päinvastoin, johtaa sekä
differenssi- että differentsiaali- ja
integraali-laskentoon. j. k.

Inkriminatsioni (lat. incriminä’re = syyttää),
syyttäminen.

Inkrusta-kivi ks. Inkrustatsioni.

Inkrustatsioni (lat. incrustä’re = sivellä päälle,
in = sisään, ja erästä = kuori), kivettyminen,
kalkkiutuminen, joka tapahtuu siten, että elimelliset
kudokset kalkkisuolojen läpitunkemina tai
peit-täminä tulevat kivenkoviksi. Taiteessa:
aliarvoi-semmasta aineesta valmistetun esineen
päällystäminen jalommilla erivärisillä (hienoilla
marmo-rilajeilla, lasilla, metallilla, norsunluulla,
kilpikonnan ja simpukan kuorella y. m.). Rakenn.
taiteessa: etenkin Italiassa käytetty kokonaisten
fasadien vuoraus erivärisillä marmorilaatoilla.

u-o n.

Inkubatsioni (< lat. incubä’tiö). 1. (kreik.

cnko’imösis), pyhässä paikassa nukkuminen
totta ilmaisevien unien toivossa. Muinaisessa
Kreikassa i:oraakkelit olivat sangen tavallisia.
Uskottiin että, kun eräiden jumalien (tai puoli
jumalien) pyhäkössä nukkui yön, niin jumala
unessa ilmaisi ne tiedot, joiden tarpeessa oltiin
(ks. Amphiaraos, Asklepios,
Tropho-n i o s). Epidaurolaisten suuresta Asklepiokseu
pyhäköstä on löydetty paljon kivikirjoituksia.
joissa kerrotaan lääkäri jumalan sillä tavoin
sairaille antamista määräyksistä ja niiden
erinomaisista tuloksista. • O. e. t.

2. Se aika, joka kuluu tartunta-aineen
joutumisesta ruumiiseen siihen saakka, jolloin
taudin-oireet ensiksi näyttäytyvät. Tämä aika
(inkubatsioni a i k a) on eripitkä eri taudeissa, vie
läpä saman taudin eri tapauksissa. Tavallisissa
tarttuvissa taudeissa tämä aika vaihtelee
muutamasta päivästä 3:een, korkeintaan 4:ään
viikkoon: muutamissa meillä harvinaisemmissa
taudeissa, esim. vesikauhussa, se voi olla melkoista
pitempi. m. o-b.

Inkunaabelit (lat. incunä’bula = kehto,
alkuperä) 1. p a 1 e o t y y p i t (kreik. palaio’s = vanha,
ja typos = jäljennös, kirjainmerkki) käytetään
nimityksenä kirjoille, jotka ovat painetut ennen

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sat Dec 21 13:45:49 2019 (aronsson) (download) << Previous Next >>
http://runeberg.org/tieto/3/0530.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free