Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Inkunablit ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
983
In letti—Inn
984
kuolleita ja joka oli omiansa lisäämään kirkon
(joskus myös valtion) omaisuutta. 1200-luvun
kanonisen oikeuden selittäjät ja skolastiset
teologit (etenkin Raimundus de Pennaforte ja
Tuomas Akvinolainen) antoivat
inkvi^-itsionimene-telmälle teoreettisen perustuksen; vieläpä Jeesus
itse kutkuttiin puolustamaan kerettiläisten
polttamista. I. levisi melkein yli koko katolisen
kristikunnan; pohjoismaat (siis myöskin Suomi)
siltä ennättivät säilyä. —- Englannissa se
varsinaisesti tuli käytäntöön lollardeja vastaan. —
Pohjois-Ranskassa inkvisitsionia käytettiin vain
satunnaisesti, jota vastoin sillä Etelä-Ranskassa,
katarien maassa, oli erikoinen tyyssijansa, jossa
sitä suurella innolla käyttivät dominikaanit
(Domini canes, „Kerran ajokoirat", niinkuin he
niinestänsä saamansa sanaleikin mukaan itseään
nimittivät) kaikkia 14:nnen vuosis.
kerettiläisyyden muotoja vastaan. Ranskan kirkon (ks.
Gallikaaninen kirkko)
itsenäisyyspyrkimykset ja sitä aikaisempi suuri skisma tekivät
lopun inkvisitsionista Ranskassa(muodollisesti vasta
1772), aikaisemmin kuin missään muualla. —
Poh-jois-Italiassa i. raivosi hillittömästi. Venetsiassa
oli kolme kaupungin edustajaa( Savii suli’ eresia)
inkvisitsionituomioistuimessa mukana, rovion
siiasta oli liukuttamisrangaistus käytännössä; näin
i. Venetsiassa oli jonkun verran itsenäisempi. —
Saksaan i. tuli 1232 Fredrik ll:n toimesta;
paavi nimitti inkvisiittoriksi Konrad
Marburgilaisen, joka suoritti tehtävänsä niin julmalla
innolla, että tuli itse murhatuksi jo 1233 ja koko
inkvisitsioni lamautui. V. 1368 se jälleen
otettiin käytäntöön (begliardeja vastaan), ja keisari
Kaarle IV ulotutti sen koko Saksaan 1369. —
Oltuaan aikaisemmin jo käytännössä
Arago-niassa i. Ferdinandin ja Isabellan toimesta levisi
yli koko Espanjan saaden siellä, kuten
Venetsiassakin, samalla myös valtiollisenkin luonteen,
sitä kun siellä käytettiin myös juutalaisia ja
maureja vastaan ja valtaistuimen taloudellisen
ja valtiollisen vallan kohottamiseen.
Inkvisitsionia johti neuvosto, johon kuului
yleisinkvi-siittori ja 3 hengellistä jäsentä; lähinnä tämän
alaisina oli 7 apostolista inkvisiittoria ja näiden
alaisina kokonainen lauma palvelijoitani. 20,000).
Kaikki inkvisiittorit asetti paavi kuninkaan
ehdotuksesta. Erikoisen toimelias oli Espanjan
inkvisitsioni suurinkvisiittori Thomas de
Torquemadan (Turrecremata) johtamana
(14S3-99). Hänen kerrotaan polttaneen
2000-8000 (tiedonannot vaihtelevat) elävältä, yhtä
monta (karkuunpäässyttä) in effigie ja muuten
rangaisseen 20,000-90,000 henkilöä.
Korkeimpaan kukoistukseen i. kohosi kardinaali J i m
e-nesin ollessa suurinkvisiittorina (1507-17). —
Portugalissa alkoi 1557 toimia espanjalainen i ,
jonka 1609 onnistui karkoittaa kaikki moriskot
(n. 150,000) Pyreneitten niemimaalta. I. raivosi
myös Espanjan ja Portugalin alusmaissa ollen
epäilemättä tärkeimpiä syitä näiden
rappeutumiseen.
Taistelu uskonpuhdistusta vastaan nostatti
(muualla paitsi Espanjassa) lamautuneen
inkvi-sitsionin jälleen toimintaan, joskin uudessa
muodossa. Kardinaali Caraffa (paavina Paavali
TV) sai jesuiittain tukemana paavi Paavali ITT:n
1542 uudistamaan (bulla „Licet ab initio")
tämän laitoksen Espanjan mallin mukaan. Ylin
johto annettiin erikoiselle
kardinaalikongregat-sionille, Sacra congregatio del sancto officio, joka
uudistaen keskiaikaisen julmuuden toimi niin
innokkaasti, että ennen 1500-luvun loppua
protestanttisuus oli saatu Italiasta perinjuurin
hävitetyksi; myös valdolaisia ahdistettiin
ankarasti. Sen uhreista ovat kuuluisimpia Giordano
Bruno (1600) ja Galilei (1636).
Protestanttisissa maissa ovat i:n jälkikaikuna
kalvinilaisuu-den ankara taistelu kerettiläisyyttä vastaan
Genevessä ja noitavainot. Erikoisella
ankaruudella käytettiin inkvisitsionia Alankomaissa
(myös Luxemburgissa) eritoten Alban herttuan
johdolla. Vapaussota lopetti sen pohjoisista
maakunnista, ja 1600-luvulla se lamautui myös
eteläisissä. Se säilyi vielä Välimerenmaissa ja
niiden alusmaissa, mutta valistusaika mursi sen
vallan sieltäkin. Venetsiassa sen lopetti
Ranskan vallankumous; muussa Italiassa sen
lakkautti Napoleon I 1809, mutta Pius VII uudisti
sen 1814 kirkkovaltiossa, jossa se kuitenkin
lakkasi 1870. Mutta „Congregatio s. romanæ et
universalia inquisitionis" on yhä vielä olemassa,
uudistettuna 1908, paavi itse esimiehenä
(sihteerinä ja johtavana henkenä kardinaali Rampolla) ;
sen tehtävänä kaikkien kerettiläisyyden oireiden
vastustaminen; sen keskuudesta on lähtöisin
aikoinaan huomiota herättänyt syllabus
„Lamen-tabili" 3 p:ltä lieinäk. 1907, joka on kohdistettu
modernismia vastaan. [Hoffmann, „Geschichte
der Inquisition" (2 os., 1878); H. Ch. Lea.
A history of the inquisition in the middle äges"
(3 os., 1888, 1906), „A history of the inquisition
of Spain" (4 nid., 1906 seur.) ja ,,The inquisition
in the spanish depeudencies" (1908) ; Vacandard,
„L’ini]uisition" (4:s pain. 1908, katol.).]
(L. H.)
Inletti (alasaks. Inlett), tiheä pellava- tai
puuvillakangas, jota käytetään patjojen
sisus-vuorina estämään höyhenien tai untuvien
tunkeutumista ulos. E. J. 8.
In majorem Dei gloriam ks. A d m a j o r e m
Lei gloriam.
Inmar [-W-], suomensukuisten votjaakkien
kielessä korkeimman jumaluusolennon, myös
inuha-mettilaisilta ja kristityiltä opitun Jumalan,
mutta alkujaan erityisesti ilman jumalan
nimitys. Sana onkin synnyltään sama kuin
alkuperä äse.-ti ilman jumalaa merkinnyt suomal.
Ilmari {ks. Ilmarinen) -.Ilma-ri = Inma-r; suom.
ilma = votj. in (m-) „ilma. taivas". Sama kantasana
esiintyy jumalan nimityksenä myös
syrjänissä-syrj. jen (vartalo: jenm-) „taivas: Jumala". I.
edustaa näin ollen vanhinta tunnettua
suomalaisugrilaista jumalannimitystä, ilman
jumalan nimeä. Y. TT.
In manu
ÜJ (lat.), kädessä.
In medias res (lat.), „keskelle a-ioita", [-kaskelle asiainkulkua, ilman esipuhetta. Sanat
esiintyvät Horatiuksella („De arte poetica", säe
148), joka kiittää Homerosta siitä, että tämä
alkaa Iliadinsa keskeltä toimintaa.
In memorian [-mo’-] (lat.), muistoksi.
Inn (lat. Enus), ylisen Tonavan suurin
(oikeanpuolinen) lisäjoki, alkaa 2,480 m vi. merenp.
Longhino-järvestä Ylä-Engadinissa. Se juoksee
alussa Ylä-Engadinin järvien läpi; tulee Zernezin
luona Ala-Engadinin laaksoon ja on pitkän
matkaa Kalkki- ja Keskialppien rajana. Tämän
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
